Uusi aika, uudet arvot ja vastuullinen yrittäjyys

Irena, Anna ja Greta: uusi aika ja uudet ajatukset

Uuden oppiminen ja opin soveltaminen yritystoimintaan on innostavaa ja tarjoaa mahdollisuuksia tuottaa asiakkaille lisäarvoa palveluiden muodossa. Oivalluksia ja uusia ajatuksia syntyy lukemalla, ympäristöä tarkkailemalla, kokemalla  ja kokeilemalla. Sopivien koulutusten tullessa eteen, opiskelen mielelläni myös ohjatusti ja tavoitteellisesti. Viime vuonna suoritin Koulutusviennin erikoistumisopinnot ja nyt suoritan Sähköisen markkinointiviestinnän tutkintoa.

Ehkä parasta on kuitenkin se,  kun löydän samanhenkisen ”heimolaisen” ja sananmukainen innostuksen palo syttyy liekkeihin ja palan halusta päästä tekemään uutta! Tunnistatko tunteen?

Minä olen kokenut palavaa intoa seuratessani kolmen hyvin eri-ikäisen ja erilaisen naisen tekoja, tutkimuksia ja ajatuksia. 2000-luvun alussa löysin matkailututkijajoukosta  Irena Ateljevicin tuotantoa ja sain vaikutteita hänen tavastaan yhdistää inhimillinen kohtaaminen, tutkimus ja yhdessä tekeminen. Innostukseni oli huipussaan, kun gradua tehdessä löysin silloisen Joensuun yliopiston järjestämän konferenssin ohjelman ja Irena Ateljevicin nimen esitysten listalla. Transmoderni tutkimus ei ole jostain syystä Suomessa saanut kannattajia, mutta minua se kiinnostaa kovasti ja gradussani sillä on merkitystä.

Irena Ateljevic on sanonut Suomessa v. 2006 järjestetyn Transmodernin matkailun konferenssin olleen merkki siitä, että matkailututkimuksen maailmassa on samalla tavalla, universaalisti ajattelevien ihmisten joukko. Oli tullut aika, jolloin oli mahdollista puhua siitä, mitä aidosti tunnetaan ja mitä intuitiivisesti tiedetään

Anna Pollockia olen seurannut vuosia sosiaalisessa mediassa. Hän on lanseerannut tiedostovan matkailun määritelmän vastuullisuuden jatkona ja nyt hän johdattaa meitä positiivisen matkailun äärelle ajatuksella, että voisimme keskittyä entistä vahvemmin matkailun hyviin vaikutuksiin sen sijaan, että jäämme kiinni matkailun negatiivisten vaikutusten vähentämiseen tai poistamiseen. Anna Pollock kuvaa tekemistään seuraavasti:

Based on an extensive career as a researcher, strategist and change catalyst serving the international tourism and hospitality sector, I’m passionate about its capacity  to generate well-being, wealth and welfare for people and places provided that it is managed properly i.e. with respect for the interdependence and connectedness of all life and in harmony with the laws of nature.

.

Greta Thunbergin tuntevat varmaankin kaikki. Vuonna 2003 syntynyt ruotsalainen ilmastoaktivisti on antanut kasvot niille nuorille, joille me olemme jättämässä maapalloa perinnöksi. Greta on sankari, joka on näyttänyt toteen, että yksittäisen ihmisenkin teoilla on merkitystä. Minulle Greta edustaa mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaa.

Uudet arvot ohjaavat toimintaa – vai ohjaavatko?

Muutama viikko sitten keskustelin vastuullisuudesta itseäni nuoremman yhteistyökumppanin kanssa. Esitin ajatuksiani arvoista, arvopohjaisesta kuluttajakäyttäytymisestä, arvojen merkityksestä asiakassegmentoinnissa ja yrityksen arvojohtamisesta. Keskustelukumppanini sanoi, ettei ole tiennyt yhdenkään työnantajansa arvoja eikä niillä ole ollut hänelle merkitystä.

Olin aidosti hämmästynyt ja olen monta kertaa tapaamisen jälkeen miettinyt asiaa uudestaan. Se, että olimme eri mieltä ei haittaa, päinvastoin – pidän siitä, että ajatuksiani haastetaan. Kysynkin aidosti kiinnostuneena, että jos arvot eivät ohjaa yrityksen liiketoimintaa, niin mistä yritys löytää eteenpäin vievän merkityksen  ja mikä on yritystoimintaa ohjaava taustatekijä? Haluaisitko kommentoida – uskon, että tästä saadaan mielenkiintoista keskustelua.

Luovasti, innostaen, vastuullisesti – yhdessä muiden kanssa ja hyvällä moodilla.

Perustin Mood of Finland -yrityksen loppuvuonna 2017. Arvot ohjasivat liiketoimintasuunnitelman tekoa kun kirjasin ylös konkreettisesti mitä palveluita yritys tuottaa, kenelle palveluita tuotetaan, miten palvelut hinnoitellaan, miten markkinoidaan ja myydään. Mood of Finlandin arvot ovat Luovasti, Innostaen ja Vastuullisesti – yhdessä muiden kanssa ja hyvällä moodilla.

Muutaman kerran olen jättäytynyt pois yhteistyöstä ja muutaman kerran jättänyt tekemättä tarjousta erilaisen arvomaailman vuoksi. Onnekseni olen saanut todellisia onnenpotkuja ja päässyt tekemään juuri sitä, mitä haluankin: esimerkkeinä Visit Finlandin vastuullisuus-manuaalit, Sustainable Travel Finland – valmennukset ja Matkailudiilin palvelukokeilu.

Minulle arvojohtaminen on luontainen tapa tehdä valintoja, mutta mielenkiinnolla seurailen nyt mitä muita vaihtoehtoja käytetään.

Mitä vastuullisuus yritystoiminnassa tarkoittaa?

Työ-ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan ”vastuullisella yrittäjyydellä tarkoitetaan ympäristö-, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden tasapainoista kehittämistä ja johtamista yrityksissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa”.

Yritys toimii siis ekologisesti, taloudellisesti ja sosiokulttuurisesti kestävällä tavalla. Yritystoiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa ympäröivälle luonnolle ja yhteiskunnalle enemmän hyötyjä kuin haittoja. Jos haluat lukea, mitä nämä kolme eri osa-aluetta matkailualan yritystoiminnassa tarkoittavat, lue lisää aiheesta täältä: Mitä se vastuullinen matkailu on?

Kestävän kehityksen johdannaisena vastuullisen matkailun määritelmässä korostuu paikallisuus; paikallisen kulttuurin ja paikallisten ihmisten kunnioittaminen.

Responsible Tourism is about making better places for people to live in and better places for people to visit. Responsible Tourism requires that operators, hoteliers, governments, local people and tourists take responsibility, take action to make tourism more sustainable (Cape Town Declaration 2002).

Transmoderni yrittäjyys – vastuullista ja arvopohjaista kumppanuusyrittämistä

Minulle luontaista on yhdistää tutkimusta, tietoa ja käytäntöä. Innostun löytäessäni uusia mahdollisuuksia tuottaa luovia ratkaisuja ongelmiin ja opin mielelläni sekä akateemisissa verkostoissa että toiminnan tasolla toimimalla. Gradua tehdessä löysin kulttuurisen evoluution teorian yhteiskunnassamme ja sain siitä mielekkään viitekehyksen tutkimukselleni.

Teorian mukaan yhteiskunnassamme on nyt neljää eri arvopohjaista kulttuuria, joihin meistä jokainen kuuluu. Suurin osa meistä on useamman arvokulttuurin yhdistelmä ja voimme eri tilanteissa toimia eri arvojen ohjaamina ( esim. lomalla, työssä, kotona, ystävien kanssa). Kohtaamamme yhteistyökumppanit ja asiakkaat edustavat jotakin arvokulttuuria.

Neljä osakulttuuria ovat Traditionaali, Moderni, Postmoderni ja Transmoderni. Olen tiettävästi ainoa matkailuasiantuntija, joka käyttää tätä segmentointimallia Suomessa ja vastuullisuus-valmennuksissani esitän eri kulttuurien kirjon hassujen hattujen avulla. Tämä on se hetki,  jolla haluan jättää valmennuksiini osallistuville muistijäljen kohtaamisestamme. Tänä vuonna kuvaan on tullut viidentenä alakulttuurina  vihreiden lasien kautta valintoja tekevä tyyppi! Jos haluat tietää lisää, tule mukaan valmennuspäivään ja/tai lue lisää aiheesta vuonna 2013 valmistuneesta gradustani täältä: Matkailun keltainen kirja 

Yritystoiminnassani arvot ohjaavat toimintaa ja teen valintoja arvot mielessäni. Parhaalta tuntuu yhdessä tekeminen muiden kanssa ja olen todella kiitollinen, että vuosien aikana muodostunut verkostoni sekä matkailu- että koulutusalalta on nyt tukena ja yhdistämme osaamistamme yhteisiin projekteihin.

Hienoimmalta tuntuu löytää tarjouspyyntö, johon on mahdollista koota monen osaajan tiimi ja oppia samalla yhdessä uutta. Näin myös tuotamme toinen toisemme yrityksille liikevaihtoa ja hyvinvointi jakaantuu tasaisemmin usealle mikroyritykselle.

Isoille toimijoille, oppilaitoksille ja viranomaisille tarjoamme mahdollisuuden toimia yhteiskuntavastuullisesti: reilua on tarjota mahdollisuuksia ja yhteistyökumppanuuksia mikroyrittäjille ja aidosti osoittaa kiinnostusta tukea yrittäjyyttä Suomessa. Visit Finland, Perho Liiketalousopisto, Business College Helsinki ja Kainuun ammattiopisto ovat ihailtavan reiluja tässä suhteessa – kiitos yhteistyömahdollisuuksista!

Kumppanuusyrittäjämallilla teen yhdessä mm. espanjalaisen Iworu/ Geoface -yrityksen kanssa sekä Suomessa mm. Nordic Marketingin, Toolbox-Travelin ja  Matkailun Nice Groupin kanssa

Mennyt aika, tämä hetki ja tuleva mahdollisuus

Kirjoitin yllä, että Greta Thunberg edustaa minulle mennyttä, tätä aikaa ja tulevaa. Greta saa minut muistamaan ajan,  jolloin alakouluikäisenä kirjoitin huolestuneen vetoomuksen lähimetsän puiden säilyttämisen puolesta. Muistan ajan, kun ilmastonmuutos oli kiivaiden keskustelujen aiheena 1980-luvun kotipöydän äärellä haastaessani isääni uuden edessä ”ymmärtämään edes jostain jotain” – ja näytti isä ymmärtäneen; lapsuudenkotiini asennettiin maalämpö 1980-luvun alussa!

Tätä aikaa Greta edustaa osoittamalla, että yhdenkin ihmisen teoilla on merkitystä. Tulevaisuus on läsnä, kun nuori aktivisti muistuttaa meidän jokaisen vastuusta jättää tämä maapallo perintönä tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin me sen olemme saaneet hoitaaksemme. Kaikelle on aikansa eikä mikään tunnut turhalta.

MOF_kesä2018_2_white

Kiitos, että seuraat blogiani. Kiitos kommenteistasi!
Muistathan, että transmodernin ajan henkeen,
kanssani saa olla samaa mieltä ja ihan yhtä hyvin myös eri mieltä.
Anu

 

 

Mood of Finland 1v synttärit!

Uusi vuosi kutsuu katsomaan ensin mennyttä

On uuden vuoden ensimmäinen päivä. Olen ollut vuoden yrittäjänä ja ennen kuin katson kauniisti tulevaan, johdatan lukijani hetkeksi menneeseen. Mood of Finland ei syntynyt tyhjästä eikä helpolla ja se oli toteutumistaan odottava unelma pitkään. Ensimmäinen vuosi on ollut onnistumisen vuosi ja minä olen onnellinen.

MOF_kesä2018_2_white

Onni ei ole tullut annettuna eikä se ole itsestäänselvyys. Uskoni unelmiin ja rakkauteen ei ole onneksi koskaan horjunut. Olen uskaltanut käydä vuosien aikana läpi surut ja tuskat, epäonnistumiset ja turhautumiset. Olen uskaltanut sitten päästää niistä irti, heittää ne tuleen palamaan ja antanut tuhkat tuulen vietäviksi.

Ja kun tuuli ilmoitti, että taivas on kirkas ja sumu hälvennyt, kokosin kaiken hyvän ja kirjoitin niistä aineksista oman elämäni onnellisen tarinan. Aineksina käytin naurua, rakastavia katseita, vahvoja halauksia, hyväksyviä sanoja ja arvostavia suhteita.

Unelma yrityksestä on vaatinut opintoja työn ohessa, suunnittelua ja suunnitelmia ja niiden arviointia, epävarmuuden sietämistä etenkin oman elämän taloudellisen perustan osalta. Kaikki tuo on kannattanut, unelma on toteutunut! Nyt on edessä jännittävät tulevat vuodet ja ahkera tekeminen.

Uuden vuoden ensimmäinen päivä – katson peiliin ja jatkan matkaa

Ensimmäisen yrittäjävuoden aikana kompastelin muutaman kerran.  Olin tullut niin tarkaksi onnellisesta elämästä, että yrittäjänä en työssäkään tahtonut sietää enää ollenkaan niitä hetkiä ja kohtaamisia, joissa en voinut arvostaa tai minua ei arvostettu. Vaikeaa oli silloin, kun työn tekemisen lopputulosta tai laatua ei asetettu samalle tasolle, jolla halusin sen itse pitää.

Annoin  yritykseni asioiden tulla liian henkilökohtaisiksi ja annoin niiden mennä tunteisiin. En malttanut arvioida kumppanuuksia aina riittävän objektiivisesti ennakkoon ja luulin, että intuitio on aina oikeassa – tai luulin malttaneeni kuunnella intuitiota. En vaatinut riittävän ajoissa tuloksia ja korjailin sitten vauhdissa  –  ja omalla ajalla.

pe mannen haukland merestä juosten anu

Nyt harjoittelen toimimaan toisin, virheistä oppineena. Tulevana vuonna ennen päätöksiä pysähdyn, harkitsen, selvitän –  ja käyn pitkällä lenkillä. Ongelmia kohdatessa annan tuulen turvata selustaa ja marssin tulilinjalle ratkaisun haarniska edessäni. Katkaisen väärinymmärtäjien siipiä enkä suostu ottamaan kaikkea vastaan. Hoidan homman, teen osuuteni ja kävelen varmoin askelin pois – hymyillen.

Cavaa & rypäleitä: monta mahdollisuutta toivoa!

Espanjalais-suomalaisessa perheessämme uudenvuodenaaton perinteisiin ei kuulu räiske ja raketit vaan Cava ja viinirypäleet. Kun keskiyön kello lyö kaksitoista, saa jokaisen kellonlyömän kohdalla syödä yhden rypäleen ja toivoa jotakin tulevalle vuodelle. Tahti on nopea, joten toiveet syöksyvät mieleen vauhdilla eivätkä ne voi olla kovin pitkiä.

uusivuosicava

Minun mieleeni syöksyi toteuttamiskelpoisia toiveita, pitkän ajan unelmia ja jostain tiedostamattomasta tulleita yllätyksiä. Perussetti toiveista on säilynyt samana jo pitkään; onnellinen ja tasapainoinen elämä kaikille rakkaille, terveys, mielekäs tekeminen ja sitten se unelma vanhasta kivitalosta Espanjassa.

Mood of Finland 1v (4)

Onnea ja iloa on tähän vuoteen mahtunut paljon, paljon enemmän kuin kuoppiin kompastumisia!
Tervetuloa uusi vuosi  – Mood of Finland on entistä vahvempi ja luottavaisempi.
Kiitos elämälle, joka kantaa.
Kiitos ystävät ja perhe kannustuksesta ja ilon hetkien jakamisesta kanssani.
Erityiskiitos Danielille!

Mood of Finland joulu2018_rajaus2

Adios 2018 – Tervetuloa 2019!
Onnea tulevalle vuodelle!
Prospero año nuevo!

Anu

Hei – saa olla eri mieltä!

Tarinoita elämästä

Lapsena ja nuorena saadut neuvot tuntuivat ihan turhilta, vaikka oikeinhan ne suurelta osalta olivatkin. Joidenkin neuvojen suhteen olen eri mieltä edelleen, mutta en väitä vastaan.

Yksi lempitarinoitani on opetus siitä, että saadakseen jotain pitää olla kärsivällinen ja valmis tekemään töitä sen eteen.  Halusin Mummin kemikaliokaupasta siniset nukenvaunut, mutta Mummi ilmoitti, että ne ovat niin kalliit (sata markkaa), että en voi niitä ihan noin vain saada, vaan voisin toivoa niitä syntymäpäivä- tai joululahjaksi. Molempiin oli ikuisuus ja unelmoin vaunuista päivin ja öin.

Universumi kuuli toiveeni, niin uskon; voitin äidin ostamalla arvalla perunankuorimiskoneen! Asuimme Lopen perunapitäjässä ja isä tunsi paljon perunanviljelijöitä! Anoin audienssin yhdelle viljelijälle ja tein tarjouksen mistä tuskin kukaan olisi voinut kieltäytyä; täysin käyttämätön ja hieno perunankuorimiskone sadan markan hintaan ja kaupat oli mahdollista tehdä heti, ilman toimituskuluja. Kaupathan siitä tuli.

 


Juoksin jalat irti maasta, pienen tytön innolla Mummin kauppaan ja huusin jo ovelta, että tässä olen ja tulin ostamaan kaupan hienoimmat, siniset nukenvaunut! Ojensin mustikansinisen, Snellmanin kuvalla kuvitetun sadan markan setelin Mummin käteen ja olin pakahtua onnesta. Mummi oli varmasti saanut vihiä, että innokas vaunujen ostaja on matkalla kauppaan, mutta muistan kyllä Mumminkin aidolta tuntuneen ihmetyksen ja silmien loisteen.

Mitä opin tästä itse? Sen, että kaiken järkevän kikkailun lisäksi pitää luottaa unelmien voimaan.

Sittemmin sain Mummin kaupalla pieniä, tärkeiltä tuntuvia työtehtäviä sitä mukaa kun olin valmis ottamaan niitä vastaan. Ensimmäinen tehtäväni oli olla kaupan puolella vahdissa ja huhuilla Mummille takahuoneeseen, kun asiakas tuli sisälle kauppaan, sitten kirjoitin lyijykynällä hintoja joulukortteihin ja vaativin tehtävä joidenkin vuosien jälkeen oli tehdä lehtitilityksiä ja käyttää Veikkauksen konetta.

Älä ole yrittäjä – ole onnistuja!

Olen seurannut sivusta monen yrittäjän elämää ja aina enemmän innostunut yrittäjyyden mukanaan tuomista haasteista, oppimisesta ja mahdollisuudesta onnistua. Olen nähnyt myös epäonnistumista, itkua ja turhautuneisuutta, enkä varmasti välty noilta tunteiden kirjolta itsekään.

Innastuksen Inna-Pirjetta on jakanut tarinan, jossa kokenut yrittäjä lausui hänelle yrittäjyyden alkutaipaleella tärkeät sanat: ”älä ole yrittäjä, ole onnistuja”. Tämän opetuksen otin ilolla vastaan ja sillä on ollut merkitystä jo nyt sellaisina hetkinä, kun usko omaan rohkeuteen on koitoksella.

Voisikohan suomenkielen sanasta tehdä muutosehdotuksen jonnekin; mitä jos yrittäjä korvattaisiin onnistujalla tai edelläkävijällä? Voisiko sillä olla vaikutusta yrittäjyyden houkuttelevuuteen?

Elämänviisaus on totta ja saa olla eri mieltä.

Olen kohdannut elämäni aikana niin monta viisasta ihmistä, että välillä melkein liikutun, kun ajattelen kaikki niitä hienoja oppeja, joita heiltä olen saanut. Joistakin keskusteluista on jäänyt muistoksi lähes mantraa muistuttavia voimalauseita ja usein kohtaamisia on osunut kohdalle juuri silloin, kun itse on ollut heikoimmillaan. Jotkut kohtaamiset ovat johtaneet elämänmittaisiin ystävyyksiin, joidenkin on kai ollut tarkoituskin viipyä luonani vain hetken.

Yhdestä opista olen erityisen kiitollinen; olen oppinut monen mutkan ja vuoden jälkeen ymmärtämään oikeasti sen, että saa olla eri mieltä.

Voin edelleen ihmetellä ja kummastella itsekseni asioita, voin lopettaa lukemisen kesken tai lähteä pois paikalta, mutta ymmärrän, että maailmaan mahtuu monenlaisia mielipiteitä.

Voin olla eri mieltä ja minun kanssani saa olla eri mieltä – parhaita keskusteluja ovatkin usein ne, joissa erilaiset mielipiteet kohtaavat ja erilaisuuden voi kääntää positiivisella tavalla oppimiseksi.  Usein eri mieltä oleminen johtuu taustalla vaikuttavista arvoista ja sen vuoksi yhteiskunnan kulttuurisen, arvoperusteisen muutoksen tutkiminen kiehtoo minua kovasti.

Kiitollisuus

Toinen vaikuttava oppi on ollut kiitollisuudesta nouseva positiivisuuden voima.  Sain El Secreto ( The Secret)  kirjan lahjaksi espanjan sukulaiselta (Gracias, Alberto)  ja pidin sitä avaamattomana hyllyssäni monta vuotta. Sitten avasin ja luin sen, todennäköisesti oikeana hetkenä niin, että lukemani vahvisti omia oivalluksiani. Jatkona sain siskoltani (kiitos, Epe) kiitollisuuspäiväkirjan ja opin kiittämään siitä, mitä nyt on ja siitä, mitä tuleva tuo mukanaan.

Olen kiitollinen joka päivä siitä, että olen terve ja siitä, että minulla on ihana lapsi. Olen kiitollinen minua ympäröivästä rakkaudesta, perheestä ja ystävistä.

Kiitos, että sinä olet olemassa ja luit tämän kirjoituksen. Mitä enemmän kiitollisuutta tunnen, sitä enemmän hymyilen ja olen onnellinen.

Mood of Finland on nyt totta. Se on perustettu 25.9.2017 ja lähdin kokoaikaiselle moodaajan tielle 1.1.2018. Haluatko tietää mitä moodaaja tekee? Käy lukemassa lisää täältä: Mood of Finland

Finnish Travel Gala 2017 (Fin)

Matkailua juhlittiin ja matkailun toimijoita huomioitiin ensimmäisessä Matkailugaalassa 21.09.2017

Olin ehdolla Vuoden 2017 matkailun vastuulliseksi toimijaksi. Kiitos!

Kaksi muuta ehdokasta samassa kategoriassa olivat Finnair ja Helsingin satama.
Olemme hyvin erikokoisia, mutta totta on, että vastuulliset teot ovat yhtä tärkeitä – aina.

Finnair vei voiton ja tuli valituksi vuoden 2017 vastuulliseksi toimijaksi. Onnea Finnair!
Minulla on voittaja-fiilis siitä, että olin ehdokkaana.

  galaesite.jpg

 

Onnea myös muiden kategorioiden voittajat ja ehdokkaat!

Vuoden innovaatio: Allas Sea Pool
Mieleenpainuvin matka- tai palvelukokemus: Metsähallituksen kansallispuistot
Vuoden Suomi-kuvan nostaja: Slush
Koukuttavin läsnäolo sosiaalisessa mediassa: WWF:n Norppalive
Vuoden vastuullinen toimija: Finnair
Vuoden matkailuyritys: Visit Rovaniemi
Yleisön suosikki: Äitiyspakkauksen kansainvälinen näkyvyys
Erikoismaininta: VR:n Kiss-kampanjan sosiaalisen median näkyvyys
Erikoispalkinto: Olympia Kaukomatkatoimisto
Lue lisää matkailugaalasta ja palkituista täältä: Rantapallo

Kiitos Suomen Matkatoimistoalan liitto SMAL hienoista järjestelyistä!

Olen äärimmäisen kiitollinen tästä huomiosta ja lupaan jatkaa valitsemallani tiellä.

Mun tärkein syy siihen, että lähdin erikoistumaan  vastuulliseen matkailuun ja kehittämään sen toimintaan viemistä,  oli se tyyppi joka kieppui mun vatsassa 9 kk ja sai mut katselemaan maailmaa eri silmin. Sille tyypille mä lupasin kasvavaa vatsaani taputellessa, että mä teen omalta osaltani työtä sen eteen, että tämä maailma ei ole ihan huono paikka sitten kun se on aikuinen.
Vaikka se tyyppi on nyt aikuinen ja armeijassa, mä aion jatkaa valitsemallani tiellä.

omat hautausmaa dani ja anu r

Kiitos kaikille tukijoilleni ja kannustajilleni, erityiskiitos Daniel-pojalleni!

Anu

Unelmat – onko millään muulla väliä?

Unelmilla alkuun

Minä painoin kuusivuotiaana nenäni lahjaksi saadun nuken hiuksiin. Kuiskasin hiuksiin unelman omasta vauvasta sitten kun olen aikuinen.  Reilut kaksikymmentä vuotta myöhemmin elin kauneimman kohtaamisen ikinä, oman lapsen syntymän. Yksi unelma oli toteutunut. Sittemmin olen unelmoinut paljon muustakin ja aika moni unelma on toteutunut, osa on vielä toteutumatta.

Kun haastattelen uusia opiskelijoita, haluaisin kuulla ja aistia, että eteenpäin vievänä vaikuttajana on unelma ja intohimo. Unelma voi olla vaikka se, että saa tehdä työtä, josta nauttii. Opiskelemaan hakeutuessa olisi hyvä tietää, mitä työtä valmistuessaan tekee ja taustalla pohdintaa siitä, tuleeko työstä nauttimaan.

omat hautausmaa dani ja anu r

Tavoitteena voi olla edetä askel kerrallaan kohti suurta unelmaa, mutta tärkeää on asettaa tavoitteita ja uskaltaa unelmoida.  Liian usein olen kohdannut  hakijoita, jotka eivät tiedä, mitä valmistuessaan voisivat tehdä työkseen, eivätkä oikein osaa kertoa, miksi hakevat opiskelemaan juuri matkailualalle.

Unelmat tulevat ja menevät – toteutuvat ja jäävät joskus toteutumatta

Kaikenlaista työtä pitää olla valmis tekemään. Näin olen itse tehnyt nuorena ja näin olen ohjeistanut tänä keväänä ylioppilaaksi valmistunutta poikaani.

Mutta opiskelemaan ei pidä hakea samalla asenteella; ei kannata hakea vain hakemisen vuoksi, vaan tavoitella unelmiensa ammattia, unelmiensa elämää. Työssä ollaan iso osa vuorokaudesta.

Ehkä unelmaa kohti pitää matkata mutkaisempaa ja pidempää reittiä pitkin, mutta jos on intohimoa ja halua, on unelma yleensä mahdollista saavuttaa. Ja vaikka ei olisikaan, unelma voi olla selviytymiskeino vaikeina hetkinä, identiteetin rakentumisen tukena.

Elämä ei ole kiveen hakattu matkareitti, vaan vaihteleva ja yllätyksellinen polku, jonka tarjoamat mahdollisuudet kannattaa ottaa vastaan.

dani maisema 1.päivä

Työ ja vapaa-aika balanssissa

Elämä on muutakin kuin työtä, sanoo joku tässä vaiheessa. Se on totta, mutta jos on mahdollista tehdä unelmiensa työtä ja saavuttaa balanssi työn ja vapaa-ajan välillä niin, ettei vapaa-aika kulu työstä palautumiseen ja työssäkin kokee tekevänsä jotakin merkityksellistä ja mieluista, niin miksi ei tavoittelisi tällaista tilaa.

Uravalintaa voi ohjata sekin, että työ mahdollistaa vapaa-ajan unelmien täyttymisen vaikkapa pitkinä lomina tai hyvinä taloudellisina resursseina.

Työn ja vapaa-ajan raja on kaiken aikaa häilyvämpi, sanotaan. Toisaalta milleniaaleista ja tulevaisuuden työstä tehdyt tutkimukset osoittavat, että omasta ajasta ollaan tarkkoja eikä sitä olla valmiita antamaan vain työlle. Yritysten kannattaa muistaa dialogi uuden ajan työpaikkaneuvotteluissa ja unohtaa yksi ja ainoa tapa tehdä ja tarjota työtä.

Opinnoilla kohti unelmaa – kyllä onnistuu!

Suomi on etuoikeutettujen opiskelijoiden maa, koska täällä on mahdollista opiskella eri elämäntilanteissa eri rahoituslähteiden tukemana. Tänä vuonna työni tuntui merkitykselliseltä esimerkiksi silloin, kun saimme tarjota matkailu- ja ravintola-alan koulutuksia tänne muualta muuttaneille jo siinä vaiheessa kun suomen kielen taito ei ole vielä riittävää ammatillisten koko tutkintojen suorittamiseen.

Hienoa on myös se, että Suomessa aikuisena voi täydentää aikaisemmin hankittua osaamista tai kulkea kohti uutta unelmien ammattia vaikka työvuosia olisi takana jo paljonkin.

chef 2017 kansallismuseo 1

Olen nähnyt opiskelijoiden kulkevan kohti unelmaa näiden koulutusten kautta. Yritykset taas saavat mahdollisuuden oppia uutta kun kansainväliset osaajat jalkautuvat yrityksiin. Minä olen oppinut valtavasti ja olen siitä kiitollinen!

Hieno kokemus ja kokeilu oli se, kun seitsemän tutkinto-opiskelijaa hankki ulkomaanoppaana toimimiseen osaamista aidossa ympäristössä Aurinkorannikon Matkaopaskoulussa. Ulkomaanoppaan työ on elämäntapa ja kahden kuukauden jakso Espanjassa tarjosi mahdollisuuden testata tuota poikkeuksellista tapaa elää ja tehdä työtä.

ryhmä a matkaopaskoulu.jpg

Breaking the walls – tarvitaanko ammatillisia oppilaitoksia?

Ammatillisen koulutuksen reformista olen poiminut positiivisia mahdollisuuksia.
Ammatillinen koulutus ja näyttötutkintomalli ovat jo nyt osaamis- eikä oppimisperusteisia ja osaamisen hankkimista tukee paremmin tekemisen ohjaus kuin perinteinen luokkahuoneessa opettaminen.

Reformin toteutuessa osaamista tulee hankkia entistä enemmän työpaikoilla, yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että yritysten tulee ottaa vahvempi rooli ”opettamisessa”  ja arvioinnissa, vaan myös sitä, että opettajat ja kouluttajat menevät oppilaitosten seinien ulkopuolelle yrityksiin.

Oppilaitos voi olla siis enemmän pedagoginen ”henkinen tila” kuin fyysinen rakennus. Opettajien ja kouluttajien työn tarve ja määrä säilyy, mutta toimintaympäristö, tekeminen ja pedagogiikka muuttuvat.

Valtio rahoittaa opiskelijan unelman toteutumista

Samalla kun opiskelija kulkee kohti unelmaansa valtion rahoittaman koulutuksen tukemana, voi tuo rahoitus toimia toimialan kehittämisen työkaluna. Opiskelija  on osaamisen ja kehittämisen jalkauttaja yrityksiin samalla kun hän kasvaa omaan ammattiinsa, kehittää ammatti-identiteettiään ja brändää omaa osaamistaan.

Katutaiteilija NYVoidaan siis ajatella, että valtionosuutta ei yksiselitteisesti makseta yhden opiskelijan kouluttamiseen, joka valmistuessaan ehkä jää alalle töihin tai sitten ei, vaan rahoitus hyödyttää myös toimialan kehittämistä.

Kun osaamista hankitaan entistä enemmän työpaikoilla, voi yhdeksi toimivaksi malliksi nousta projektioppiminen. Projekti nousee yrityksen ja toimialan tarpeista ja sen tavoitteet tukevat tutkinnon suorittamista.

Yhteinen projekti sitouttaa opiskelijan vahvemmin alan työtehtäviin, tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia ja auttaa työllistymään. Työharjoittelujakso tai työssä oppiminen voi olla projekti. Projektilla on alku ja loppu ja suunnitelma siitä, miten se toteutetaan ja millä roolilla kukin osallinen on mukana.

Yritys on projektioppimisen osaamisLab-mallissa oikeasti oppiva organisaatio, joka oppii yhdessä opiskelijoiden kanssa ja pysyy kiinni tässä ajassa. Näin luodaan aito win-win – tilanne, eikö totta?

I have a dream – minulla on unelma

Minun unelmani nyt on perustaa yritys ja tehdä väitöskirja matkailualan yrittämisestä – tai paremminkn onnistumisesta. Taustalla vaikuttaaa vastuullisuus ja väitöskirjan toivon voivani tehdä toimintatutkimuksena.  En ehkä pysty pelastamaan maailmaa, mutta haluaisin olla avuksi ja tukena muille, jakaa kokemukseni ja tehdä väitöskirjaa positiivisella asenteella.

Gran Canaria Walking festival

En ole asettanut tarkkaa aikataulua unelman toteuttamiselle, en stressaa enkä yritä mennä kiviseinän läpi väkisin. Jos ei onnistu, niin teen jotakin muuta ja jaan kokemukseni opiksi muille.

Mutta kiviseinään yksi minua ohjaava unelma kyllä liittyy. Olen jo vuosia sitten ”nähnyt” unelman, jossa asun vanhassa kivitalossa, kirjoitan kirjaa sen yläkerran huoneessa ja taustalla kuuluu meren kohina. Se, toteutuuko unelma kaikkineen, ei ole niin merkityksellistä. Merkitystä on sillä, että minulla on unelma.

Kaunista kesää – unelmoidaan ja rentoudutaan!

 

 

 

 

 

Henkilöbrändääminen

Minä olen Anu, Anu Nylund

Näin aloitin ensimmäisen transferin Las Palmasin lentokentältä Playa del Inglesiin reilusti yli kaksikymmentä vuotta sitten. Mukana ollut kokeneempi opas kysyi transferin päätteeksi, että jännittikö. Kyllä oli jännittänyt, mutta ei sitä kuulemma paljon huomannut. Hyvin meni.

Sitten opas-kollega kysyi, että miksi esittäydyin tuollaisella James Bond – tyylillä. Niin oli opaskurssilla opetettu ja toimin ohjeiden mukaan. Muutaman kerran jälkeen taisin muuttaa esittelyn lyhemmäksi.

Omaa nimeä kannattaa käyttää systemaattisesti kun brändää omaa osaamistaan ja ammatillista profiilia. Ei ainakaan kannata käyttää kenenkään toisen nimeä. Mutta ei oman nimen toistamisella vielä kovin pitkälle pääse. Brändin luominen on päämäärätietoista ja pitkäjänteistä tekemistä; oman osaamisen tunnistamista, osaamisen vahvistamista, osaamisen näkyväksi tekemistä ja osaamisen markkinointia.

Imago ja brändi

Imago on se kuva, jollaisena muut sinut näkevät ja millaisena ammattilaisena pitävät. Brändäämällä teet osaamisestasi ja ammatillisesta profiilistasi sellaisen,  millaisena haluat, että muut sinut näkevät ja tuntevat.

Nykymarkkinoinnin mukaisia brändejä on ollut jo yli sata vuotta sitten, mutta brändäys liitettiin pitkään fyysisiin tuotteisiin. Vasta 1990-luvulta lähtien on brändin käsitteistöä alettu käyttää palvelujen, organisaatioiden ja kohteen markkinoinnissa –  henkilöbrändäys käsitteenä on 2000-luvun tuote.

Tavoitteena on vakuuttaa vastapelurit, antaa lisäarvoa työnantajalle, parantaa omaa urakehitystä ja työllistymismahdollisuuksia sekä vahvistaa ammatti-identiteettiä. Tärkeää on säilyttää aitous, epäaitous ei vakuuta ketään ja se näkyy läpi, aina.

työtodistus klaus k.jpeg

Ennen SoMen:n tarjoamia mahdollisuuksia brändääminen oli esimerkiksi sitä, että teki työnsä niin hyvin, että työnantaja antoi mahdollisimman positiivisen ja henkilökohtaisen suosituksen. Työhakemuksessa ja haastattelussa pystyi nostamaan esille niitä vahvuuksia, joista halusi itsensä tunnettavan.

tyotodistus-hispania-2

Yllä olevat työtodistusten otteet ovat matkailuammattilaisuuteni alkutaipaleelta. Jälkimmäisen kirjoittanut matkatoimiston johtaja oli ottanut yhteyttä ylemmän kirjoittaneeseen hotellinjohtajaan. Välissä oli yli kymmenen ulkomailla vietettyä vuottani. Hotellinjohtaja muisti ja suositteli. Kiitos Yvonne ja Sarita!

Uuden ajan työtodistus: suositukset

Tuolloin ei ollut Facebookia tai LinkedIniä, josta olisi voinut seurailla oman alan ihmisten kuulumisia. Suomessa on pienet piirit ja se, että hotellinjohtaja muisti, on osaltaan osoitus siitä. Yhtään ovea ei kannattanut, eikä kannata sulkea vihaisena.

Olisi kyllä hienoa, jos henkilökohtaisten työtodistusten kulttuuria  vaalittaisiin edelleen; se on kaunis tapa osoittaa arvostusta. Toki tämän päivän suositukset esimerkiksi LinkedIn:ssä lämmittävät sydäntä ja tukevat brändäämistä. Minulla on LinkedIn:ssä kaksi suosittelijaa. Kiitos Johan Edelheim ja Kari Halonen.


johan

 Uusi aika ja uudet mahdollisuudet

Hyvin tehty työ on hyvä tapa brändätä itseään vieläkin, mutta sosiaalisen median kanavat tarjoavat nyt upeat mahdollisuudet oman osaamisen markkinointiin ja myyntiin paljon laajemmin – myös kansainvälisillä markkinoilla.

Olemme ottaneet henkilöbrändäämisen osaksi koulutuksia ja teen sitä itsekin. Aloitin blogin kirjoittamisen vuonna 2010 yhdessä silloisen opiskelijaryhmän kanssa. Terveisiä ensimmäiselle Helmi- opasryhmälle! Ja kiitos ihana kollegani Heidi Jakkula, joka johdatti uusien mahdollisuuksien äärelle.

19_mopastut-taputus-ja-ruusut-iloiset-naiset

Ensimmäisen kokeilun jälkeen blogi on ollut työvälineenä kaikilla ryhmillä. Kouluttajien blogit ovat oppimateriaaleja ja opiskelijat oppivat blogeja kirjoittamalla ja toinen toistensa blogeja lukemalla. Kiitos hienot kollegat Maarit Havukainen, Karla Ruutu ja Ulla-Maija Rouhiainen, jotka olette ennakkoluulottomasti mukana kokeiluissa.

Tekijänsä näköinen blogi – henkilöbrändäämistä parhaimmillaan

Koulutusten ajan blogit ovat oppimispäiväkirjoja, joita vähitellen täydennetään oman osaamisen markkinoinnin alustaksi. Blogin sisällöstä rakentuu ammatti-identiteettiä tukeva tarina ja siitä edelleen halutunlainen kuva omasta ammattilais-profiilista eli henkilöbrändi.

Tämän vuoden  uutuus koulutuksissa on ollut ristiin kirjoitettavat wikipedia- esittelyt! Hieno oivallus Henri-opiskelija ja Ullis-ope!

Monet matkailualan ammattilaiset tekevät työtä freelance-yrittäjinä ja työllistymismahdollisuuksia parantaa se, että löytää oman erikoisosaamisensa ja tapansa erottua muista ja osaa markkinoida sen oikealla tavalla, oikeita markkinointikanavia käyttäen.

 

cropped-oslo-oopperan-piha-anu1.jpg

 

Minä olen brändännyt itseni vastuullisena matkailun ammattilaisena ja uudenlaisen matkailukoulutuksen transmodernina kehittäjänä. Olen panostanut vahvasti teorian ja käytännön vuoropuheluun. Vien ideoita käytäntöön enkä jää pitkään pohtimaan ja puhumaan – jos tehdään, niin tehdään. Olen myös Rakkauden lähettiläs:
Rakkauden metsä

Blogi on väline ja alusta, joka pitää jakaa aktiivisesti. Blogin linkki on helppo lähettää potentiaalisille työnantajille ja sitä voi jakaa sosiaalisen median kanavissa. Blogi on tekijänsä näköinen ja antaa lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä siitä visuaalisesti ja verbaalistii kiinnostavan brändityökalun.

SoMe-viestintä on vuorovaikutusta

Brändistä pitää viestiä. Blogikirjoitusten jakaminen sosiaalisen median kanavia apuna käyttäen on täysin ilmaista ja melko tehokasta.

Blogitekstien jako on tehokasta silloin, kun aihe liittyy muutenkin keskustelua ja kommentointia aiheuttaneeseen teemaan. Lyhyissä SoMe-päivityksissä voi käyttää median otsikointi-taktiikkaa; herättää lukijan mielenkiinto jollakin oivaltavalla iskulauseella, joka houkuttelee lukijan avaamana blogitekstin.

SoMe:ssa ei kannata kuitenkaan keskittyä vain omien tekemisten ja tekstien jakoon, vaan olla aktiivinen vuorovaikuttaja. Tykkää ja jaa muiden juttuja, kommentoi, kannusta – ja tyylistäsi riippuen kritisoi. SoMe-vuorovaikutuksen tyylikin vahvistaa brändiäsi, joten ole harkitseva viestijä.

Jos vaikkapa joku tykkää kuvastasi Instagramissa, käy tykkäämässä vastavuoroisesti jokaisen tykkääjän kuvaa ( jos tykkäät niistä oikeasti). Näin saat vakituisia seuraajia omaan profiiliin.  SoMe-maailmassa toimii reilun pelin säännöt  – älä esitä toisen ideoita ominasi, kerro keneltä olet saanut idean tai lainanut tekstin, jos luet toisen välittämän mielenkiintoisen linkin, laita se eteenpäin jaa- toiminnolla ja kiitä alkuperäistä SoMettajaa.

Hävettääkö tai ärsyttääkö

Minä olen kotoisin Hämeestä, ja siellä jos jossain on tapana olla ihan hissukseen – olla tekemättä numeroa mistään – ja kaikkein vähiten itsestään. Kiitos hämäläis-perheelleni siitä, että olen saanut olla se, mikä olen.

Jos en tee osaamistani näkyväksi, ei sitä kukaan muukaan tee. Brändin taustalla on oma ammatillisen kehittymisen tarinani maustettuna mielenkiintoisilla mutkilla ja huipuilla henkilökohtaisesta elämästä. Blogini CV-sivustot ja blogikirjoitukset  johdattavat näihin tarinoihin.

in-english-branding

Jos haluaa luoda jotain ihan uutta, idean eteenpäin viemiseen tarvitsee useimmiten muiden apua ja tukea. Tuen saaminen on helpompaa, jos on onnistunut tekemään itsestään uskottavan ja uskottavuus taas on henkilöbrändäämisen tulosta. Ei kannata siis mennä häpeän taakse ja miettiä, mitä muut ajattelevat, vaan tehdä se, mikä hyvältä tuntuu.

Jos muiden oman osaamisen tarinat ärsyttävät, älä lue niitä tai kysy itseltäsi, millaisen tarinan voisit itsestäsi kirjoittaa,  millaisen brändin itsestäsi luoda ja keskity enemmän itseesi – älä muihin.

Brändilupauksesta on pidettävä kiinni

Samaan tapaan kuin tuote- tai palvelubrändäyksessä, niin myös henkilöbrändäyksessä on tärkeää vastata brändin antamiin lupauksiin – tai ylittää ne. Uudistuminen on tärkeää samoin kuin uusien markkinointikanavien hyödyntäminen ja puheen ja kirjoituksen lisäksi tehdä asioita.

eero-aarnio-anu-katse

Erittäin tärkeää on muistaa kohtaamiset oikeassa elämässä – kasvotusten – ja välittää itsestään luonnollinen ja aito kuva.

Minä kirkastan riittävään usein ajatukseni siitä, millainen haluamani ammatillinen kuva itsestäni on ja kenelle se tuottaa lisäarvoa. Saanko itse lisäarvoa tekemästäni työstä. Teen henkilökohtaisen oman osaamisen kehittämissuunnitelman joka vuosi, opiskelen aktiivisesti uusia sisältöjä ja hankkiudun uusien, eri aloilla toimivien ihmisten pariin. Ja sitten kerron tämä kaiken muille – vahvistan siis valitsemaani brändiä.

Seuraavaksi perustan yrityksen yhdessä opiskelijoiden kanssa osana YritysLab Finland – hanketta.  Työpaikkani strategiassa ja siitä johdetussa toimintasuunnitelmassa lukee, että meillä kannustetaan yrittäjyyteen oman työn ohessa. Haluan kehittyä ja ottaa vastaan uuden haasteen ja olla uskottava yrittäjyys-hankkeen vetäjä.

Haluan olla uuden ajan yrittäjä ja testata millä tavalla yrittäjästä voi tulla onnistuja.  Lähden alkuun matalan kynnyksen kokeilun periaatteella – ja voin vaikka onnistuakin.

Kiitos kiinnostuksestasi!

repo-tekstit-2

Olen kiitollinen vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa ja oikeassa elämässä.
Voit lukea lisää taustoistani ja klikata itsesi suoraan SoMe-tileihini: Anu Nylund

 

matkatieto-lava-anu

Matka2017 – messuilla ”Brändäämällä mainetta ja mammonaa” – seminaari. Kolme tarinaa brändäämisestä: minä esittelin henkilö-brändäämisen, Eeva Kovanen perheyritys Kovanen Oy:n ja Pekka Vihma Suomen yhden tunnetuimman matkailubrändin Vanajanlinna Groupin brändäämisen tarinan.

 

 

 

Hyvää uutta vuotta 2016!

Vuosi on alkanut kivan positiivissa tunnelmissa.

Mitään erityistä ei ole tapahtunut, mutta uskoisin, että vapaa aikatauluttomuus ja rento oleminen, ulkoilu ja pieni hiihtoreissu Lappiin ovat tehneet hyvää. On sellainen olo, että tästä vuodesta tulee hyvä vuosi ja voisin antautua  villin tuulen vietäväksi.

Chagall, Marc_El paseo

Ajatuksissa on pyörinyt oman yrityksen perustaminen; se on innostavaa ja motivoivaa, mutta kokoaikaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä  en ainakaan vielä edes suunnittele. Onnekseni työnantaja  suhtautuu myötämielisesti osa-aikayrittäjyyteen.

Marc  Chagallin kuva yllä kuvaa sitä, millaiselta haluan yritykseni näyttävän ja asiakkaista tuntuvan. Omakin elämä saa mielellään näyttää ja tuntua tuolta.

Yrittäjyys voi olla monenlaista – niin kuin kumppanuusyrittäjyys, josta voit lukea lisää aikaisemmista artikkeleistani, suoraan vaikka tästä: Kumppanuusyrittäjyys.  Me tapaamme helmikuussa 2016 kumppaniyrittäjien kanssa Kanarialla ja kirjoitan silloin lisää aiheesta.

 Hiihtomeditaatiota Lapissa

Olimme välipäivinä Lapissa ja siellä oli ihanaa, vaikka kohteena oli Levi. En ole ollut kovin innoissani Levin muutoksesta massaturismikohteeksi. Mutta nyt se tarjosi meille sitä, mitä etsimme: Daniel pääsi lautailemaan joka päivä ja minä pääsin murtomaahiihtämään hyville laduille ja lähes yksin joka päivä.

Massamatkailukohteet voivat olla myös parempi ratkaisu kuin se, että matkailijoita kulkee ihan valtoimenaan joka paikassa, etenkin Lapin kaltaisessa luonnoltaan ja kulttuuriltaan herkässä kohteessa.

hiihtoretkeltä aurinko ja pienet puut

Asuimme Levillä yhden talvikauden silloin, kun nykyisen keskustan alueella oli vain muutama matala rakennus. Matkasimme pohjoiseen suoraan Välimeren rannalta Espanjasta, ja minäkin olin asunut ulkomailla niin pitkään, että en ymmärtänyt ollenkaan, millaisin varustein hiihtokeskukseen pitäisi lähteä. Mutta hienosti pärjättiin ja nyt halusin palata Leville Danielin kanssa. Suhtaudun kohteeseen siis ehkä poikkeuksellisen vahvoin tuntein.

näkymä hotellista rinne ja kuusi

 

Ihanaa oli tavata Riitta-ystävä pohjoisesta ja innostavaa oli jutella ihan vieraiden ihmisten kanssa niitä näitä. Minä pidän yksin vietettyjen hiihtolenkkien lisäksi myös ihmisistä, kohtaamisista, keskusteluista ja erilaisuudesta. Levin reissu muistutti muiden ihmisten tärkeydestä osana palvelu- ja elämyskokemusta; hyvä tunnelma tarttuu helposti!

 

dani 1999

 Lomalla – positiivisin odotuksin

Levillä en niin kovin paljon pitänyt siitä, miten vähän paikallisuus ja aitous välittyy asiakkaalle.  Jotenkin sellainen päälle-liimattu fiilis tulee liian usein, aitous ja sydämellisyys lämmittää aika harvoin. Onkohan hiihtokeskuksessa helpompi palvella ulkomaista kuin suomalaista  asiakasta? Ehkä kiire vuoden parhaimpaan sesonkiin vaikuttaa asiaan ja se, että sesonkityöntekijän voi olla vaikea sitoutua paikan henkeen.

Asiakaspalvelu oli ihan ok, ja urheilukaupassa myyjällä oli aikaa keskittyä, jutella ja hymyillä aidosti. Niin – ja hotellin siistijät, heidän kanssaan oli hienoa vaihtaa kuulumisia!

Kuljin kuitenkin lomalla hymyssä suin, rauhallisena ja vastaanottavaisena jokaisesta ovesta sisään – ja uloskin. En ärsyyntynyt kertaakaan, mutta sellaista sydäntä lämmittävää ystävällistä palvelua en juurikaan ammattilaisilta saanut.

Palvelulla on hintansa

Levillä on mennyt oppi perille palvelujen hinnoittelun osalta. Hintataso on sesonkina korkea, ja ammattilaisena ymmärrän kyllä, että niin pitääkin olla. Asiakas päättää mihin lomallaan lähtee ja millä hinnalla.

Hintalappu on osattu laittaa myös uusiin sovelluksiin kuten hiihtosovellukseen, jonka voi ladata puhelimeen 10 euron hintaan ja pitää mukana hiihtoladulla.

Hotellin vastaanotosta ohjattiin herkästi matkailuneuvontaan – minut siinä vaiheessa kun kyselin hiihtoreittejä. Matkailuneuvonnasta olisin voinut ostaa kunnollisen latukartan ja varmasti muutakin materiaalia. Mutta se oli kiinni silloin, kun tarve oli akuutein, enkä myöhemmin enää raaskinut käyttää valoisaa aikaa toimistoreissuun.

Matkailutoimistoissa pohditaan parhaillaan, kannattaako ”miehitettyjä” toimistoja ylläpitää, riittääkö netti tai kannattaako netin kanssa kilpailla  ja miten toimintaa voisi rahoittaa.

Levin reissun perusteella sanoisin, että aika moni haluaa kohdata paikallisen ihmisen paikan päälle päästyään. Ennakkotietoa voi hakea netistä, mutta vahvistusta omille ideoille on kiva hakea juttelemalla ja ostamalla palveluita paikan päällä. Ulkomaisilla matkanjärjestäjillä  kauppa kävi omille asiakkailleen pystyttämillä pöydillä hotellin aulassa – ja niin pitääkin käydä.

Maksulliset palvelut ja materiaalit ovat minusta ihan ok, matkailu on ammattilaisten tuottama palveluelinkeino ja sillä on hintansa.

Tarinat kannattaa hyödyntää – aina

pihvipirtti

Pihvipirtti oli positiivinen poikkeus Levin ravintolatarjonnassa. Tosin nimi antaa odottaa ostari-baaria ja punaisena vilkkuva OPEN-kyltti saa melkein kääntymään ovelta.

Mutta kun sinnikkäästi ylittää mielikuvamainonnan kuopat, ravintolan sisustus yllättää vanhalla ja kauniilla tunnelmalla. Kiitos ystävällisen henkilökunnaan; oven avattuamme tuli sellainen olo, että kannattaa mennä sisälle asti.

Talon tarina kannattaisi kertoa ennakkomarkkinoinnissa niin kuin tarjoilija  sen meille kertoi ja nimi vaihtaa? Meidän raadin ehdotus on ”Piilopirtti” tai ”Metsäriihi”.

Palvelu ja ruuan pöytään tulo oli  vähän liiankin nopeaa – koko homma oli ohi reilussa puolessa tunnissa  pääruoka, jälkiruoka ja lasku mukaan lukien! Ja sitten tuli vähän sellainen olo, että kyllä niitä tulijoita on – siihen teidänkin pöytään.

Kammi-ravintolat ovat myös hyviä paikallisen ruuan kehtoja. Niissä kasvisruokailija joutuu kuitenkin maksamaan kovan hinnan pienestä tarjonnasta. Voin olla väärässäkin; en lähtenyt erikseen kysymään josko hinnasta olisi voinut vaikka neuvotella. Nettisivuille voisi jotain tietoa  laittaa,  kuten vaikka: kasvisyöjät maksavat muun seurueen mukana lasten hinnan tai joku muu vastaava tarjous.

vaaleanpunainen maisema tunturi

 Hiljaisuus ja luonto

Kun olin tänään vähän mokannut yhdessä tarkkuutta vaativassa työssä, harmitellut sitä aikani ja käynyt lenkillä, luin Gabriel- ystäväni blogi-kirjoituksen erilaisesta joulusta, meditaatiosta ja rauhasta.

Elämän merkitykselliset asiat asettuivat oikeaan järjestykseen. Nyt olen jo sitä mieltä, että parhaansa jokainen siellä Levilläkin teki ja pääasia on kuitenkin se, että asiakkaalla – minulla on muistona ihanat yhdessä vietetyt hetket niiden kanssa, jotka olen ympärilleni itse valinnut, paikassa jonka itse valitsin. Yllätykset ovat hyvää bonusta.

Minä meditoin hiihtolenkeillä, kalliolla istuessa, juostessa ja saunassa – ja se on kuulemma ihan ok, sanoo Gabrielkin. Mutta kannattaa lukea tämä hieno ja kaunis teksti todellisesta meditaatiosta:

Silent Christmas

Näissä tunnelmissa: Onnea ja iloa tähän uuteen vuoteen 2016!!
 
ps. kirjoitin pieleen menneen ( unohdin tallentaa) raportinkin uudestaan – eikä se niin iso juttu ollut.
pps. hieno alku vuodelle:  pikku-Leijonien jääkiekon maailmanmestaruus;
reilua peliä ja hienoa asennetta nuorilta miehiltä!!!

Kumppanuusyrittäjyys. Entrepreneurship based on partnership – here we come!

Kun minä olin lapsi, minulle sanottiin, että älä koskaan, älä ikinä ala yrittäjäksi

Vaikka olen syntynyt hämäläispitäjään, ja elänyt siellä koko lapsuuteni ja nuoruuteni peruna- ja viljapeltojen ympäröimänä,  en juurikaan ymmärrä mitään maanviljelystä enkä ole oikein sinut  ottamaan lähikontaktia eläinten kanssa, vaikka kauempaa katsoen kyllä pidän niistä. Yrittäjyyttä taas olen seurannut sivusta koko ikäni ja sukuni tarina pitää sisällään kertomuksia yrittäjyydesta sekä äidin että isän puolelta ainakin neljä sukupolvea taaksepäin. En ehtinyt lapsena hoidella naapuritalojen hevosia tai ruokkia lehmiä, koska viihdyin oikein hyvin Mummini kemikaliokaupan apulaisena ja isän yrityksessäkin auttelin ainakin inventaarion aikoihin. Kukkakioskia ja lapsenvahtipalvelua pyöritin ihan omaan piikkiin, mutta ilman yrittäjän velvoitteita, ikää kun oli reilusti alle 18 vuotta.

Yrittäjyyttä viidennessä sukupolvessa – kiitostakin annetaan

Ja totta; tuntui siltä, että isä oli töissä koko ajan eikä Mummikaan tahtonut päästä kovin usein lomamatkoille. Joskus yrittäjän arjen karuus, pitkien työpäivien aiheuttama väsymys ja taloudellinen epävarmuus olivat aistittavissa kotona. Mutta silti yrittäjyys on aina kiehtonut minua vaihtoehtona varmalle ja vakaalle työuralle. Niin se on kiehtonut Jari- veljeänikin, joka on tänään (4.10.14) Minna-vaimonsa kanssa nimitetty lapsuuden kotipitäjämme vuoden yrittäjäksi ratsastus- ja ravitallin omistajana: Vaahteramäen ratsastustalli. / Three Horses . Onnea – veli ja koko perhe yrityksen taustalla! Veljeni omin sanoin yrittäjyys on hänelle elämäntapa ja koko perhe jollakin tavalla siinä mukana.

Veljeni Jari ja Hurja Ero Porin Kuninkuusraveissa 2014. Kuva Aino Leino

Veljeni Jari ja Hurja Ero Porin Kuninkuusraveissa 2014. Kuva Aino Leino

Olen etsinyt vaihtoehtoa yrittäjyydelle, koska en ole voinut hypätä taloudellisen  riskin tuntemattomaan maailmaan 

Omasta elämänpolustani johtuen olen valinnut varmemman tien; en ole halunnut muiden haasteiden lisäksi hankkiutua taloudellisesti epävakaan elämän vietäväksi. Ammatillisesti olen valinnut siis vakaamman ja äkkiseltään ehkä vähemmän kiinnostavan vaihtoehdon. Olen kuitenkin onnistunut etsiytymään vaihteleviin ja haastaviin paikkoihin töihin, viettänyt ison osan elämääni ulkomailla ja tästä kaikesta olen tosi kiitollinen ja onnellinen; kohdalleni on osunut reiluja esimiehiä ja kivoja työkavereita. Olen saanut innovoida ja innostua!

Tähtitiimi - yksi upea työyhteisö, jonka kanssa olen saanut tehdä työtä.

Tähtitiimi – yksi upea työyhteisö, jonka kanssa olen saanut tehdä työtä.

Yrittäjyyden palo ei ole kuitenkaan sammunut sisälläni ja sitä kohti kuljen.

Olen etsinyt ja neuvotellut erilaisia vaihtoehtoja yritystoiminnan aloitukselle, varsinaiselle toiminnalle ja rahoitukselle. Toisaalta  varsinainen yrityksen perustaminen ei olekaan enää se iso juttu – tärkeämmältä tuntuu tehdä työtä yrittäjämäisesti ja tarjota vaihtoehtoja myös muille ympärillä oleville.

Toimin nyt freelance-yrittäjänä samaan aikaan kun saan säännöllisen palkan vakityöstäni, laskutan osuuskunnan kautta eikä minulla ole omaa y-tunnusta. Markkinoin omaa osaamistani hyvin maltillisesti ja  laskutettavat tuloni mahdollistavat pienet extra-menot kuten oppimis- ja elämysmatkat ja palkattomat opintovapaat. En nimitä itseäni yrittäjäksi – vielä.

Tulospohjainen kumppanuusmalli

TouNet – seminaarista kirjoittaessani kerroin kiinnostuneeni Jukka Punamäen tapaan esittää matkailualueen markkinointia ja myyntiä  ”Tulospohjaisen kumppanuusmallin ”mukaan. Sain hänen alustuksestaan tukea omille ajatuksilleni. Vapaasti esitettynä Jukka Punamäen esittämä malli on muistiinpanoihini perustuen  suunnilleen tällainen:

Tulospohjainen kumppanuusmalli by Jukka Punamäki, LUMO Oy. Kuvaa klikkaamalla näet sen isompana.

Tulospohjainen kumppanuusmalli by Jukka Punamäki, LUMO Oy. Klikkaa kuva isommaksi.

Parempaa materiaalia ja lisää asiasta kannattaa lukea Jukan omista tiedostoista, kuten tästä Matkailualueen rahoittaminen – materiaalista. Nyt on myös julkaistu TouNet – päätösseminaarin ( 23.9.2014)  materiaali: Tulospohjainen kumppanuusmalli. Jukka Punamäen esityksissä tulospohjaista kumppanuusmalli on kehitetty matkailualueen markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta. Minä olen pyöritellyt asiaa hieman pienempänä versiona enkä ollut ajatellut esimerkiksi tulonsiirtoon tarvittavaa teknologista ratkaisua. Yleensä hyvien ideoiden toteuttamiseen kuitenkin aina löytyy keinot.

Transmodernismi ja transmoderni liiketoiminta – kohti kumppanuusyrittäjyyttä

Vaikka et olisi lukenut graduani; Matkailun keltainen kirja. Matkailuosaajat Suomi-kuvan lähettiläinä., olet todennäköisesti kuullut tai lukenut viittauksiani Transmoderniin osakulttuuriin ja transmodernismiin jo ennen tätä artikkelia. Jos aihe tuntuu vieraalta, helpotan hieman ja tarjoan mahdollisuuden lukea aihetta koskevan otteen gradustani: Transmodernismi ja transmoderni liiketoiminta (palaa takaisin nuolinäppäimellä). Minulle transmodernismi avasi uusia ovia ja löysin puuttuvia paloja ammatilliseen palapeliini – ja löysin kumppanuusyrittäjyyden ajatuksen. Transmodernismi selittää mielestäni myös Suomen matkailubrändissä käytetyn ”modernit humanistit” – kohderyhmän taustoja.

Kumppanuusyrittäjyyttä ilman rajoja

Kumppanuusyrittäjyydessä näen yhtymäkohtia tulospohjaiseen kumppanuusmallin.  Alla olevassa kuviossa on mallinnus siitä, millaista yrittäjyyden mallia olemme kehittämässä. Minä tunnen kaikkien muiden yritysten omistajat, he taas eivät tunne toinen toisiaan, mutta senkin aika tulee. Minä  olen suunnitellut mallinnusta, vaikka olenkin se ainoa jolla ei ole vielä omaa yritystä. Malli ja toiminta perustuvat täydelliseen luottamukseen ja haluun jakaa omaa osaamista niin, että kaikki hyötyvät.

Kumppanuusyrittäjyys - joka on lähtenyt rakentumaan pääasiassa ideoiden ja ajatusten vaihdon kautta. Mutta me kaikki ymmärrämme myös rahan ja ansainnan päälle. Klikkaa kuva isommaksi.

Kumppanuusyrittäjyys – joka on lähtenyt rakentumaan pääasiassa ideoiden ja ajatusten vaihdon kautta. Mutta me kaikki ymmärrämme myös rahan ja ansainnan päälle. Klikkaa kuva isommaksi.

 

Samanhenkiset maailmanmatkaajat kohtaavat toisensa – uuden ajan ryhmämatkailua

Liikeideani on alkuvaiheessa saattaa yhteen samanhenkisiä, erimaalaisia matkailijoita kohtaamaan toisensa kivan tekemisen parissa. The Human Tour järjestää kulttuurimatkan Gran Canarialla; majoittaudutaan paikallisissa pienissä perhehotelleissa, kävellään muutaman tunnin päivittäisiä vaellusreittejä vuoristossa ja tutustutaan saaren piilossa oleviin ”helmiin”. Vaelluspäivinä mukana voi olla norjalaisia, ruotsalaisia, suomalaisia, espanjalaisia ja amerikkalaisia. Pienen hotellin illallispöydässä keskustellaan kaikkien ymmärtämällä kielellä – milloin mistäkin aiheesta, mutta todennäköisesti joukkoa yhdistää ainakin jossakin määrin samanlaiset elämänarvot ja kiinnostuksen kohteet elämässä. Omissa oloissaankin saa olla – ja omia polkujaan halutessaan kulkea.

Viime helmikuussa ( 2014) kävin testaamassa The Human Tourin palvelukonseptin ennen kuin se oli myynnissä missään maassa: Erilainen Gran Canarian matka. Silloin testaamistani ihanista ruokapaikoista, upeista maisemista ja rentouttavasta ilmapiiristä pääsevät nauttimaan tänä talvena ja tulevana keväänä ainakin norjalaiset ja tanskalaiset matkailijat. Ehkä pian jo suomalaisetkin. Ja ehkä muutaman vuoden päästä kokonntumispaikkana on Suomi.

Gran Canaria helmikuu 2014 - monikansallinen ryhmä patikoimassa

Gran Canaria helmikuu 2014 – monikansallinen ryhmä patikoimassa

Viime kesäkuun alussa (2014) tapasin HappyMe – Lindan Ruotsissa ja aloitimme Lindan kokoamalle ryhmälle matkan suunnittelun;  ryhmää yhdistää kiinnostus joogaan ja meditaation ja kohteena on Gran Canaria, missä järjestelyistä vastaa  Eduardo/ The Human Tour. Tulevaksi kevääksi on suunnitteilla ”testimatka” Espanjan pohjoisosaan ja vähemmän tunnetulle Santiago de Compostelan reittiosuudelle Asturian maakuntaan yhdessä Geofacen Javierin kanssa.

Entrepreneurship based on partnership – here we come!

Because my friends who I have been using as examples in this theme and article, don´t understand Finnish ( our common language is Spanish), and as the headline of this post is also in English, I bet I should explain something in English as well. Please, see the model attached below and feel free asking any further questions, I´m happy to tell you more. The partnership companies are: The Human Tour in Gran Canary/ Spain, Geoface in Asturias/ Spain and Happymeetings in Sweden.

Entrepreneurship based on partership.

Entrepreneurship based on partership.Please, click on picture to see bigger version.

 

Next destination: Ensi viikolla lähden yhden suvun yrittäjänaisen jalanjäljissä New Yorkiin

Isoisoäitini Ida Maria Nylund lähti Hangosta New Yorkiin vuonna 1909 ja perusti sittemmin toisen suomalaisen naisen kanssa  ”Anna & Ida Beauty Salon” -yrityksen 125th streetille. Ida Maria asui koko aikuisikänsä New Yorkissa, mutta palasi usemman kerran lyhyiksi jaksoiksi Suomeen – poikaansa, isoisääni tapaamaan. Me lähdemme nyt poikani kanssa  äiti & poika -teemamatkalle; suunnistamme Ida Marian kotikaduille ja etsimme kauneussalongin osoitteen. Ellis Islandin vierailu sisällytetään ohjelmaan Ida Marian elämää muistellen. Luulenpa, että matkasta tulee tunteikkaan upea ja vahvistaa omaa yrittäjän tarinaani. Jatkoa tarinaan taitaa seurata kuudennessa polvessa; poikani esitti minulle  nuoren miehen idealistisella innolla täysin toteuttamiskelpoisen liikeidean – ja aion tukea sen toteutumista jos saamme neuvottelut käyntiin suvun kanssa.
Ida Maria