Do I really need to pay for this?

While you are on vacation, we are at work.

I would be extremely happy if all the travelers read this blog article. It´s a show of respect for all those working in Tourism Industry, fighting for their livelihood in these difficult times.

To start – it´s understandable to envy Tourism professionals who seem to be privileged while working in careless atmosphere with relaxed and happy people. Working in Tourism business is a kind of vocation: we love to do what we do and don´t count the hours when flexibility is needed – often because of unforeseen and involuntary change – to make sure our guests are happy and pleased.

There are also plenty of lucky professionals  working outdoors, free from the stagnant atmosphere of offices, schedules, annoying bosses and Excels. Lucky them! The only sad side is that there are jobs and pay only when there are paying customers. This year, less than ever, but still, those who love their work are ready to serve when jobs call.

What one sees while meeting professionals is the best part of the show: the moment on stage, authentic performance that has been practiced and even the famous plan B has been done. Tourism professionals have studied years to gain skills and continuous further training is necessary.

The job description also includes mandatory and regularly renewed certificates such as safety passport and first aid certificate. Language skills, emotional intelligence and general knowledge are required for natural and genuine interaction.

Tourism professionals have been blamed for poor financial management

We cannot avoid the fact that there are lot of life style entrepreneurs in Tourism industry.  But is it a problem or a shame?

Life style entrepreneur aims to do one´s  best and does the work, not only with reason but also with heart. The other fact is that there are also entrepreneurs who do not have studies or skills in all the required areas relevant to the business and can´t be blamed for that.

Running a tourism business is the sum of many skills and that makes it also challenging. Entrepreneurs should buy outsourced services insofar as their own skills or time are not enough. Purchase of these services may seem like an extra expense  – specially when cash flow is low – even if they are necessary from the point of view of service quality and profitability in the long run.

Poor financial management can be due to the difficulty of pricing. The price of a tourist service consists of very many parts. The most challenging part has been shown to be the pricing of  entrepreneur’s own time although it is ultimately the most important resource. Another risky price reduction target is the staff.

Pricing is one of the invisible background influences when the curtain rises and the show begins – do we have any paid audience? How we have convinced the guests that this service is worth the price, how we redeem the promises and how we ensure that the price is so attractive and profitable that the curtain can be reopened again and again.

Yes, you really should pay for the service

The state of emergency caused by COVID-19 and the crisis have raised the debate about the pricing of tourism services to the social media channels favored by domestic tourists and from there on to traditional media and back again to social media.

Entrepreneurs have tried to make their voices heard to justify the prices.  Interest in nature based tourism and domestic destinations has grown which is very positive phenomenon. Tourism companies have developed new services in new situation trying to understand the needs of the new segments. The challenge has been the short season, which follows the holiday times of domestic tourists, marketing and pricing. And the fact that there are few of us, 5,5 million people live in Finland.

Finns travel the most among European Union citizens, more than 90 percent of those over 15 years make at least one trip (Eurostat 2017). The average Finn makes eight trips a year, half of them in Finland (according the studies before COVID-19). The study conducted during the Finnish Travel Fair 2020 in Helsinki confirmed the same result. Now, what matters us most when living this special moment of COVID-19, are the services bought and money spent.

Travelers are not used to spend as much money  while travelling home as when travelling abroad. The picture above shows, among other things, that Finns are used to accommodate on a domestic trip mostly in own cottage or with friends and relatives – for free.

Finns are used to spend time outdoors in nature with no need for guided services. Surviving alone and planning one´s own trip can still be merit for many. We live in a time of attitude change and can´t expect the accustomed way of doing and thinking changing in an instant. But we all can influence and be agents of change.

I had a great experience on a fully organized hiking trip last summer:  Hiking in Senja – understanding the beauty and power of nature.

How about making pricing visible

Instead of arguing about the right price level (which is increasingly tied to values), we could look for ways to understand each other. Responsibility is a value that affects the pricing and should be made visible.

International studies show that customers want responsibly produced services and are willing to pay for them. Studies also show that when the moment comes, the only choice for many consumers is still, unfortunately, the price.

At the moment, making responsible choices while producing services and ensuring the most ethical production chain can rise the price. Finlayson (Finnish textile company established in 1820) has made brave responsibility communications in Finland.

Finlayson launched an advertisement (picture above) a year ago promoting duvet coves in two different prices which were also available for purchase. They showed that the price difference was due to responsible choices.

Concrete doing helps to understand the challenges

My respect for those who make their living by providing tourism services in Finland has risen further since I launched a nature based service as part of Love Forest Finland concept: Forest Walk during which a Love tree is planted. My livelihood is not dependent on this product but it has helped to understand the harsh everyday life when you simply can’t find paying customers enough.

I have started to publish the prices and the costs behind them in very open way. You can find an example of it below:

Regenerative tourism service in Mood of Nature

I have commercialized this concept in accordance with the Regenerative tourism paradigm and I can tell you, I can’t just praise a good cash flow.  My financial balance for this concept is far from positive even though I have been studying and working in Tourism industry all my life.

You can read more about Regenerative tourism (in Finnish) in my blog and for more information in English I suggest you to follow the studies and articles by Anna Pollock.

One and last question: ”Now that you know where the price is made up, what would you be willing to give up to make the price lower?”

Thank you for following my blog. I appreciate any comments and feedback.
Let´s  keep on acting for better future.

With love, 
Anu

 

Lemmenjoelta Pyhä-Luostolle – Lapin kauneus ja voima matkakumppanina

Upeiden päivien viimeiset hetket – tanssi tunturin juurella

Kun olin saapunut tämän matkan viimeiseltä päivävaellukselta takaisin lähtöpaikkaan Luoston kyläkeskukseen ja aloittanut henkisen valmistautumisen kotiinpaluuseen, puhelimeen tuli viesti  matkakumppaniltani, pojaltani, jonka kanssa olimme retkeilleet viimeisen päivän eri reittejä Luoston maastossa:  hän sähkö-fatbikella ja minä patikoiden.

Viestissä oli koordinaatit ja vahva suositus tulla paikalle. Astuin paikalliseen ravintolaan ja saman tien tuli kutsu tanssiin. Poikani oli pistänyt pystyyn paikallisten kanssa sunnuntai-iltapäivän kitara-jamit eikä siinä auttanut muu kuin pyörähdellä hetki polviin asti kuraisissa vaellushousuissa ja kankeissa vaelluskengissä tuntemattoman metstästäjän viemänä. Hauskat kohtaamiset ja spontaani yhdessä tekeminen ovat  luonnossa kulkemisen lisäksi reissujen parasta antia. Oli niin ihana nähdä, Onni!

Bleasure -matka glamping -sisällöin

Siitä lähtien, kun perustin yritykseni ( Mood of Finland Oy)  ja aloitin ammatillisen urani uuden vaiheen kokoaikaisena yrittäjänä vuonna 2018, ovat matkani olleet lähes poikkeuksetta työmatkoja (business), joissa on hetkittäin vapaa-ajan (leisure) viitteitä.

Ei ole tarpeen erottaa mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa, koska olen matkoillani oppimassa uutta ja tutustumassa mahdollisuuksiin, joita matkakohteet tarjoavat. Kehitän alatoiminimien Mood of Nature ja Rakkauden Metsä – tarjontaa ja etsin samanhenkisiä yhteistyökumppaneita.

Kotimaan kohteiden tuntemus on usein myös kriteeri tarjouspyynnöissä ja pärjätäkseni kovassa kilpailussa, tutustun mielelläni monipuolisesti Suomen ja lähialueiden matkakohteisiin.

Tämän matkan ensimmäinen kohde oli Hotelli Korpikartano Inarin Menesjärven rannalla. Hotellissa panostetaan nyt vastuullisuusosaamiseen ja koko vakituinen henkilökunta sitoutettiin mukaan yhteisiin tavoitteeisiin ja tekemiseen kahden kerran tapaamisella; ensin johdatus aiheeseen verkossa ja sitten yhdessä tekemistä paikan päällä.

Nyt työ jatkuu ja seuraan mielenkiinnolla tulevia askelia. Kiitos vieraanvaraisuudesta ja aktiviisiesta osallistumisesta! Iltasauna ja uinti pimenevässä illassa Menesjärven raikkaassa vedessä olivat juuri sitä, mitä kaipasin pitkän matkapäivän iltana 🙂

Yhä useammin valitsen luontomatkoillakin yöpymispaikaksi maksullisen majoitusyrityksen ja istun mielelläni ammattilaisen valmistaman illallisen ääreen, vaihdan päivän kokemukset rennosti ilman huolta illallisen jälkeisestä siivouksesta ja suon sen ilon mielelläni myös muulle matkaseurueelle. Opastetut vaellusretket ovat myös rentouttava vaihtoehto yksin patikoinnille.

Yhdistän siis perinteiseen luontoretkeilyyn pienen annoksen ”luksusta” ja nautin siitä hyvällä omallatunnolla (glamping). Haluan kannattaa matkailuyrityksiä ja kannustan muita tekemään samoin. Pyhä-Luostolla majoittauduimme Lapland Hotel Luostotunturin viihtyisässä mökissä, jonka majoitushintaan sisältyi aamiainen ja loppusiivous. Bonuksena saimme ihailla upeita revontulia!

Vastuullisia valintoja

Sen lisäksi, että kannatan paikallisia matkailualan yrityksiä ja noudatan luonnossa liikkumisen ohjeita, teen kotimaan matkat maata pitkin, useimmiten junalla niin lähelle kohdetta kuin mahdollista ja siitä sitten bussilla kohteeseen. Terveysturvallisuus toteutuu erinomaisesti omassa junan makuuhytissä matkatessa.

Jos matkaan moneen paikkaan tiukalla aikataululla ja julkisilla huonosti saavutettavin reitein otan oman auton mukaan junaan tai vuokraan auton. Omaan autoon tankkaan MyNeste – biodieseliä.

Tällä 4 päivän matkalla (paikan päällä to-su) kuljimme menopaluumatkat autojunalla Rovaniemelle, josta ajoimme Inariin ja sieltä edelleen Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Sopivan reitin ja kulkuneuvon valinnassa auttaa Perille.fi – sovellus, jossa voit vertailla hintojen lisäksi myös päästöjä!

Lemmenjoen Kansallispuisto

Hotelli Korpikartanosta on vain parinkymmenen minuutin ajomatka Njurkulahteen, josta Lemmenjoen kansallispuiston reitit lähtevät.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli kulkea Lemmenjoen Kultareitti, mutta venekuljetusta ei alueen yrittäjät voineeet enää syyskuun lopussa varmuudella luvata, joten nyt varaamamme aikataulu oli aavistuksen liian tiukka koko reitin jalan kulkemiselle (Njurkulahti – Kultahamina – Morgamoja – Ravadasjärvi -Njurkulahti).

Valitsimme siis päivävaellusreitiksi Joenkielisen kierroksen (18km). Reitti on todella kaunis ja maisemat monipuoliset. Toki sään suosiessa muutaman kerran surkuttelimme ääneen sitä, ettei yliyön retki toteutunut; useampi päivä ja yö maastossa kun mahdollistavat erityisen vahvan yhteyden saamisen ympäröivään luontoon. Mutta kaikelle on aikansa ja paikkansa; toisella kertaa, kun aikataulu on joustavampi, voidaan tehdä toisin.

Tällä reitillä pääsimme retkitunnelmiin kokkaamalla lounaan Joenkielisen (536m) huiputuksen jälkeen. Huipulla oli melkoinen tuuli, mutta tämä kaunis tunturilammen ympäristö oli täydellinen lounaspaikka.

Reitin päätyttyä lohduttauduin myös sillä, että jos olisimme päätyneet kulkemaan pidemmän reitin, emme olisi myöskään käyttäneet samalla tavalla alueen palveluita, joten kolikolla on aina kaksi puolta.

Päivävaelluksen jälkeen siirryimme Pyhä-Luoston kansallispuistoon yhden pysähdyksen taktiikalla; kävimme syömässä paikallisin aineksin valmistetut poro- ja lohi -pizzat Saariselän Pirkon Pirtissä, jossa olemme syöneet myös varsinaisia gourmet-illallisia alueella reissatessa. Luostolla illastimme  lauantaina Vaisko-ravintolassa ja söimme myöhäisen sunnuntailounaan ravintola Punaketussa – hyviä kokemuksia molemmat. Alla Pirkon Pirtin jälkiruoka revontuli-kastikkeella.

Pyhä-Luosto Kansallispuisto: Pyhä

Aloitimme Pyhätuntunturiin tutustumisen sääolosuhteet huomioiden melko haastavalla Noitatunturin päivävaellusreitillä (16km).

Luontokeskus Naavassa kerrottiin hyvin reitin haasteet ja osasimme suhtautua kulkemiseen riittävällä varovaisuudella.

Haastavaksi reitin teki sade ja veden liukastamat juurakot ja kivet sekä melko vaikeakulkuinen rakka Noitatunturille kavuttaessa.

Sade kulki seuranamme ja lounastaukoa pidettiin ison kuusen alla.

Sumu peitti alleen näkymät tunturin huipulta (540m), mutta tunnelma oli voimakas, niin kuin Lapissa usein on. Noitatunturi on vanha saamelaisten palvontapaikka eli seita ja tätä taustaa pohdinkin sumuista tunturin rinnettä ylös kulkiessani.

Pyhä-Luosto Kansallispuisto: Luosto

Viimeinen retkipäivä alkoi sumuisissa tunnelmissa Luostolla, mutta upea auringonpaiste tuli toisinaan valaisemaan ruskan värittämää maisemaa.

Minä kävelin Ukko-Luoston huipun (514m) ja Luoston vaellusluontopolun variaatiota, yhteensä 18km monipuolisissa maastoissa, jossa oli ihana pysähdellä ihailemaan kaunista ruskaa, kuukkeleiden lentonäytöksiä, syödä eväitä nuotiopaikalla ja kavuta toisinaan melko haastaviakin reittejä kohti tunturin huippua.

Yllä oleva kuva herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Se on polku Luoston  Ukko-Tunturille  hieman pidemmän reitin kautta kuljettaessa. Maa on kulunut, polku leventynyt ja huoli luonnon kestävyydestä on aiheellinen. Mutta ei hätää, sekä Luostolla että Pyhätunturilla on todella hienosti lähdetty ratkaisemaan kulkijoiden luonnolle aiheuttamia haittoja: suosituimmat lyhyet reitit on päällysetty soralla ja monissa paikoin voi kulkea rakennettuja portaita pitkin.

Ukko-Luostolle johtavat portaat olivat jo käytössä ja Pyhällä Isokurun Uhriharjun portaat valmistuivat heti käyntimme jälkeen. Nyt emme Isokurulla käyneet ja Pyhä-Luosto retkeilyreitti (30km/ suunta) ja moni muu reitti jäivät kulkematta,  joten monta syytä on palata takaisin tällekin alueelle.

Muistetaan kulkea näitä merkittyjä ja rakennettujakin reittejä pitkin sen sijaan, että pidämme oikeutenamme jättää jälkemme omia polkuja kulkien. Muista lukea ajankohtaiset tiedot retkialueelta  ja kertaa tarvittaessa  luonnossa liikumisen oikeudet ja velvoitteet osoitteessa Luontoon.fi .

Hyviä retkiä & onnellisia kokemuksia

Luonto on voimaannuttava ja rauhoittava paikka – missä ikinä kuljemmekaan. Lapin luonnossa on omanlaisensa vahva voima ja karuus, jota emme eteläisessä Suomessa koe. En silti osaa tai halua arvottaa luontoa, vaan kohdata luonnon luontona ja sen ominaispiirteet eri alueilla sellaisina kuin ne eteen tulevat. Luonto ei ole koskaan pettänyt.

Poroja kohtasimme sekä luonnossa että tien päällä, joten muistathan ajella varovasti ja huomioida luontomme ihmeet myös urbaanissa ympäristössä.

Hyviä matkoja, kauniita kokemuksia! Liikutaan luontoa ja toisiamme arvostaen ja kunnioittaen, eri vuodenajoista nauttien ja jälkiä jättämättä!

En ole tehnyt kaupallista yhteistyötä kirjoituksessa mainittujen yritysten kanssa. Hotelli Korpikartanon vastuullisen liiketoiminnan valmennuksen olen tehnyt toimeksiantona.

Kiitos, että seuraat blogiani.

Anu
http://www.moodofffinland.fi
IG @mood_of_finland

 

Elämä yllätää meidät joskus isommin kuin haluaisimmekaan. Onnin tapaaminen jäi viimeiseksi. Onni menehtyi muutama viikko matkamme jälkeen ikävällä ja kaikin tavoin traagisella tavalla maastopyöräretkensä aikana, metsästäjän vahingonlaukaukseen. Me osallistuimme Nuuksion kansallispuistossa järjestettyyn muistotilaisuuteen ja istutimme Onnin muistoksi puun Lopen Rakkauden Metsään. 

Viisikon saaristoretki 22.-24.6.2020

Saaristossa voi jäädä vahingossa rannalle ruikuttamaan

Lähdin saaristokierrokselle jo opiskeluaikoina tutuksi tulleen ”Viisikko” -ystävä Evan kanssa. Kummankaan varsinainen vahvuus vapaalla ei ole pitkän ajan suunnitelmien tekeminen. Nyt pyöräretki pyöri kevyesti alustavana suunnitelmana puheissamme joitakin viikkoja, mutta varsinaisen suunnittelun aloitimme vasta matkaa edeltävällä viikolla – vähän liian myöhään, mutta onneksi riittävän ajoissa.

Majoituksissa ei ollut enää juurikaan vaihtoehtoja ja  pyörien vuokraus olisi sujunut jouhevammin, jos olisimme toimineet ajoissa, mutta lopulta kaikki kuitenkn järjestyi!

Vuokrasimme 21-vaihteiset hybridipyörät Visit Naantalin kautta ja saimme pyhien vuoksi vahvistukset ja hyvää neuvontaa suoraan vuokrauksista vastaavan Carfieldin edustajalta. Hinnat ja varustelut ovat niin hyvät, että oman pyörän kuljettaminen ei ollut todellakaan tarpeen. Ongelmaksi oli koitua Visit Naantalin toimiston klo 18 sulkemisaika palautuspäivänä, mutta lopulta tämäkin ongelma ratkaisiin ja pyörät sai jättää myöhemmin illalla kohteeseen.

Yhteyslautoilla ja losseilla oli todella ystävällistä henkilökuntaa! Näistä kohtaamisista jäi aina hyvä mieli!

Olen liikkunut saaristossa ja ymmärrän ex-tempore -matkailijan haasteet; lossit ja lautat rytmittävät kulkemista antaen lupauksen ruuhka-Suomea leppoisammasta liikkumisesta, mutta eivät sitten toisaalta odota myöhään satamaan saapuvia pyöräilijöitä.

Ihan ilman ennakkosuunnittelua ei matkaan siis kannata lähteä etenkään, jos aikaa on rajallisesti, niin kuin meillä oli – maanantaiaamusta keskiviikkoiltaan. Reitti kannattaa suunnitella ennen lähtöä ja tarkistaa lauttojen aikataulut, jotta tien päällä ei tarvitse enää stressailla!

Kapinallinen reittivalinta

Saariston rengastie on hyvin brändätty ja tuoteistettu reitti pyöräilijöille. Niin hyvin, että minäkin olin jäädä valmiiksi tarjottujen, Saariston rengastien ja Pienen rengastien ”vangiksi”.  Pieni rengastie oli kuitenkin vähän liian lyhyt ja tuttu (120km) ja Saariston rengastie (220km)  vähän liian pitkä meidän käytössä olleeseen vajaan kolmen päivän ohjelmaan. Oma reitti, jota voisi kutsua Viisikon saaristoretkeksi, oli kuitenkin helppo tehdä valmiita reittikuvauksia hyväksi käyttäen.

Reittimme: 1. päivä: Naantali – Rymättylä – Hanka – Nauvo – Korppoo, noin 55km 2. päivä: Korppoo – Houstkari – Iniö, noin 40km 3. päivä: Iniö- Kustavi – Taivassalo – Hakkenpää – Velkua (Teersalo)- Merimasku – Naantali, noin 65km Yhteensä noin 160km pyöräilyä.

Suosittelen vierailua Visit Parainen -sivulla ja sieltä edelleen Outdoor Active – sivustoille siirymistä. Reittikuvaukset ovat oikein hyvät ja reitti niin hyvin merkitty, että edes me emme varsinaisesti eksyneet (muutama harhaanajo huomion herpaantuessa..).

Jos aikaa olisi ollut hieman enemmän, tarkoitukselliset reitiltä poistumiset (tai lautalta myöhästymiset) olisivat olleet pelkkää plussaa. Ihan alkuun olisimme jääneet Rymättylään testailemaan Herrankukkaron keittiön antimia ja saunomaan savusaunaan.

Seuraava houkutus oli Seilin saari, jossa olisimme yöpyneet mielellämme, mutta nyt aikataulu ei sitä sallinut, emmekä ehtineet viettää saarella edes pientä tutustumiskierrosta, koska ehdimme vasta viimeiseen Hankasta Nauvoon lähtevään yhteysalukseen. Yhteysalus Östern onkin ensimmäinen tarkan suunnittelun kohde;  vuoroja kun on vain kolme päivässä ja viimeinen alus lähtee klo 16.55.

Toinen aikataulun osalta kriittinen kohta on Houtskarin Mossalasta Iniön Daleniin menevän lautan aikataulu – viimeinen alus lähtee klo 16.15 ja tätä ennen matkalla on kaksi lossia (maksullinen lautta).

Hakkenpää -Teersalo (Velkua) lautalla kuljetetaan vain polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita (ja matkan varrella olevan saaren asukkaiden autoja)

Kolmas kriittinen kohta oli yhteys viimeisenä päivänä Hakkenpäästä (Taivassalo)  Teersaloon (Velkua). Yhteysalus kulkee vain kaksi kertaa päivässä (klo 09.00 ja klo 16.00). Jos tuosta vuorosta myöhästyy, pääsee Naantaliin myös hieman pidemmän kaavan kautta tietä pitkin, jolloin matkaa tulee noin 14km lisää (näkyy kartassa sinisellä).

Hakkenpäässä on vierasvenesatama, uimaranta ja ravintola Saluuna, jossa oli hyvä pizza- ja salaattitarjonta ja ihan yllättävä viinivalikoima (jota emme tosin jääneet testailemaan). Uimaranta on lauttasataman kupeessa, ravintolan ohi ajettaessa.

Maksullisia aluksia oli kaksi; Hankasta Nauvoon ja Houtskarin Mossalasta Iniön Daleniin kulkevat lautat –  molemmat maksoivat 10€/hlö & pyörä.

Pyöräilijän elinehto: hyvä ruoka, kunnon yöunet ja hyvä sauna!

Muutama muutos reitin rytmitykseen olisi jälkiviisaana ehkä kannattanut tehdä: Korppoon majoituskapasiteetti oli niin täynnä, että Nauvo olisi saattanut olla parempi vaihtoehto ensimmäisenä yöpymispaikkana.Tosin kortilla olivat majapaikat myös Nauvossa, joten pääasia oli, että pääsimme pitkän päivän päätteeksi nukkumaan.

Omakohtaisina aikaisempiin kokemuksiin perustuen voin lämpimästi Nauvossa suositella Västergård Bed&Breakfast ( vierailusta tosin monta vuotta), Hotel Stallbacken, jonka miljöö vastaa saaristolaismaiseman odotuksia  ja ravintolassa tarjolla lähiruokaa. Jos reissun aikana kaipaa myös sosiaalista elämää ympärille,  ja laadukasta ravintolapalvelua, niin Hotel Strandbo heti satamaan saavuttaessa on hyvä valinta (terveiset Evan Kim-kaverille!)

Rödä huset on vaatimaton ja edullinen majatalo Korppoossa. Ennen majoittumista pysähdyimme syömään Korppoon sataman Ravintola Buffaloon, joka tunnetaan kuulemma Ribseistä, mutta löytyi sieltä onneksi ruokaa myös kasvissyöjälle. Aamiaista söimme kyläkeskuksen kahvilassa. Korppoossa on idyllisiä vaihtoehtoja, mutta olivat täynnä meidän vierailun aikaan.

Unelmien majoitus- ja pysähdyspaikka olisi ollut seuraavan päivän reitiltä hieman sivuun jäänyt Hyppeis Värdshus Houtskarissa, josta olen kuullut niin paljon hyvää ja tutustunut paikan emäntään Outiin töiden kautta. Sen majoituskapasiteetti oli kuitenkin täynnä elokuun puoleenväliin, kun etsin majoitusvaihtoehtoja. Seuraavalla kerralla siis!

Kesän helteillä uimapaikkoja löytyy kyllä reitin varrelta, mutta kivoimmat paikat ovat ehkä hieman sivussa varsinaiselta pyöräreitiltä ja kannattaa kysellä vinkkejä paikallisilta. Houtskarissa teimme lenkin Näsbyn uimarannalle. Eväitä saa ostettua sympaattisista kyläkaupoista, mutta klo 18 jälkeen lähes kaikki paikat ovat jo kiinni. Ravintolatkin sulkeutuvat aika aikaisin, joten kannattaa tarkistaa aikataulut etukäteen.

Toisen pyöräilypäivän majoituskohteena oli Iniö ja kun saavuimme sinne, haasteeksi sielläkin muodostui ruokapaikan löytyminen; kuuden jälkeen illalla ravintoloista avoinna oli ainoastaan Thai-ruokaa tarjoileva Bruddalsviken – joka sijaitsee hieman ”keskustan” ulkopuolella olevan vierasvenesataman (Björklund Båtslip) rannassa. Ravintola oli paikallisten suositu ja  kasvisruokailijallekin löytyi luonnollisesti vaihtoehtoja.

Yllätyimme matkan aikana siitä, että paikallista ”saaristolaispöytää”, kalaa tai muuta varsinaisesti paikallista ravintolatarjontaa ei osunut matkamme varrelle ollenkaan; Buffalo, Thai ja Saluuna eivät johdattaneet saaristolaiskeittiön äärelle, mutta saimme kyllä maittavaa ruokaa joka päivä!

Sympaattinen pysähdyspaikka Iniössä on Gamla Banken, mutta ruokaa sieltä ei valitettavasti saa.

Iniössä majoittauduimme vanhaan kunnantaloon perustettuun, melko boheemiin majatalo Villa Högbyhyn. Varatessa jo kerrottiin, että majoittaudumme varamajoitushuoneen – josta maksoimme kuitenkin ihan kelpo hinnan (146€/yö). Alan ammattilaisena ymmärrän hinnoittelulogiikan, en valitse majoituksia hinta edellä ja kannatan mielelläni paikallisia majoitus- ja ravintolayrityksiä.

Korona-aikaan huomasin kiinnittäväni erityistä huomiota hygienia-turvallisuuteen etenkin yhteiskäytössä olevien wc- ja suihkutilojen osalta. Pihojen ja saniteettitilojen osalta pientä parannettavaa osittain oli havaittavissa matkan aikana. Ehkä kauden aloitus oli kuitenkin yllätys pitkän odottelun jälkeen.

Matkamme alkajaisiksi Naantalissa Kahvila-ravintola Amandiksen maailman parhaaksi mainostettu vohveli savulohitäytteellä lunasti lupauksensa!!

Iniössä positiivisena ajanvietteenä oli Norrbyn vierasvenesataman siisti sauna, kiva tunnelma ja hyvä mahdollisuus uida! Sauna oli avoinna klo 18-22 ja maksoi 5 euroa, joka maksettiin sauna-isännälle paikan päällä.

Summa summarum – oliko meillä hieno matka?

Kyllä meillä oli! Ehdottomasti! Pysyimme aikataulussa, kohtasimme kivoja ihmisiä ja vietimme hauskaa ystävä-laatuaikaa! Sää oli ihan mahtava koko matkan ajan – päivälämpötilat olivat reilusti yli kaksikymmentä astetta ja illat mielyttävän lämpimiä. Sateella ja tuulella pyöräily olisi ollut tietenkin paljon raskaampaa ja muisto voisi olla toisenlainen.

Tämä ei ole Niinmun Designin mainoskuva, mutta yksi parhaista tunnelmakuvista matkan varrella. Pyöräilimme Iniön yhteissaunaan ja palasimme takaisin kun kello oli jo yli kymmenen.

Pyöräreitti on paikoitellen aika mäkistä, etenkin Naantalin ja Rymättylän välillä ja taas Merimaskusta Naantaliin pyöräiltessä. Rankin ylämäkiajo taisi olla ihan itseaiheutettu; kävimme Korppoon korkeimmalla paikalla Niinmun Design –  liikkeessä. Vierailu oli polkemisen arvoinen; yrityksessä on panostettu hienosti vastuullisuuteen ja erityisen positiivinen yllätys oli löytää Suomessa tehtyjä vaatteita.

Pyöräreitti ei kulje kovinkaan paljon varsinaisesti merellisessä maisemassa, niin kuin ehkä voisi olettaa. Lossi- ja lauttamatkat tuovat kuitenkin kivaa vaihtelua ja toisinaan myös kaivattua lepoa ja kuvaustaukoja päivän ohjelmaan.

Iniön Jumon saarella asuu meidän opiskelukaveri ”Myrskyluodon Pekka” Päästiin siis ihan ”live like a local” elämyksenkin äärelle 🙂

Nämä maisemat, nämä tunnelmat ovat parhaita matkamuistoja.

En ole tehnyt kaupallista yhteistyötä tässä blogissa mainittujen yritysten kanssa. Matkaillessa teen huomioita vastuullisen matkailun ammattilaisen näkökulmasta.

KIITOS Eva ”Ossi”  Viisikko – ystäväni ihan parhaasta retkiseurasta!

KIITOS Sinulle lukijani blogin seuraamisesta!

Anu

ps, Kesällä 2021 pyöräiltiin Rannikkoreittiä ja seuraavaksi suunnitelmissa on Majatalosta majataloon – pyöräilyretki.

Uusi aika, uudet arvot ja vastuullinen yrittäjyys

Irena, Anna ja Greta: uusi aika ja uudet ajatukset

Uuden oppiminen ja opin soveltaminen yritystoimintaan on innostavaa ja tarjoaa mahdollisuuksia tuottaa asiakkaille lisäarvoa palveluiden muodossa. Oivalluksia ja uusia ajatuksia syntyy lukemalla, ympäristöä tarkkailemalla, kokemalla  ja kokeilemalla. Sopivien koulutusten tullessa eteen, opiskelen mielelläni myös ohjatusti ja tavoitteellisesti. Viime vuonna suoritin Koulutusviennin erikoistumisopinnot ja nyt suoritan Sähköisen markkinointiviestinnän tutkintoa.

Ehkä parasta on kuitenkin se,  kun löydän samanhenkisen ”heimolaisen” ja sananmukainen innostuksen palo syttyy liekkeihin ja palan halusta päästä tekemään uutta! Tunnistatko tunteen?

Minä olen kokenut palavaa intoa seuratessani kolmen hyvin eri-ikäisen ja erilaisen naisen tekoja, tutkimuksia ja ajatuksia. 2000-luvun alussa löysin matkailututkijajoukosta  Irena Ateljevicin tuotantoa ja sain vaikutteita hänen tavastaan yhdistää inhimillinen kohtaaminen, tutkimus ja yhdessä tekeminen. Innostukseni oli huipussaan, kun gradua tehdessä löysin silloisen Joensuun yliopiston järjestämän konferenssin ohjelman ja Irena Ateljevicin nimen esitysten listalla. Transmoderni tutkimus ei ole jostain syystä Suomessa saanut kannattajia, mutta minua se kiinnostaa kovasti ja gradussani sillä on merkitystä.

Irena Ateljevic on sanonut Suomessa v. 2006 järjestetyn Transmodernin matkailun konferenssin olleen merkki siitä, että matkailututkimuksen maailmassa on samalla tavalla, universaalisti ajattelevien ihmisten joukko. Oli tullut aika, jolloin oli mahdollista puhua siitä, mitä aidosti tunnetaan ja mitä intuitiivisesti tiedetään

Anna Pollockia olen seurannut vuosia sosiaalisessa mediassa. Hän on lanseerannut tiedostovan matkailun määritelmän vastuullisuuden jatkona ja nyt hän johdattaa meitä positiivisen matkailun äärelle ajatuksella, että voisimme keskittyä entistä vahvemmin matkailun hyviin vaikutuksiin sen sijaan, että jäämme kiinni matkailun negatiivisten vaikutusten vähentämiseen tai poistamiseen. Anna Pollock kuvaa tekemistään seuraavasti:

Based on an extensive career as a researcher, strategist and change catalyst serving the international tourism and hospitality sector, I’m passionate about its capacity  to generate well-being, wealth and welfare for people and places provided that it is managed properly i.e. with respect for the interdependence and connectedness of all life and in harmony with the laws of nature.

.

Greta Thunbergin tuntevat varmaankin kaikki. Vuonna 2003 syntynyt ruotsalainen ilmastoaktivisti on antanut kasvot niille nuorille, joille me olemme jättämässä maapalloa perinnöksi. Greta on sankari, joka on näyttänyt toteen, että yksittäisen ihmisenkin teoilla on merkitystä. Minulle Greta edustaa mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaa.

Uudet arvot ohjaavat toimintaa – vai ohjaavatko?

Muutama viikko sitten keskustelin vastuullisuudesta itseäni nuoremman yhteistyökumppanin kanssa. Esitin ajatuksiani arvoista, arvopohjaisesta kuluttajakäyttäytymisestä, arvojen merkityksestä asiakassegmentoinnissa ja yrityksen arvojohtamisesta. Keskustelukumppanini sanoi, ettei ole tiennyt yhdenkään työnantajansa arvoja eikä niillä ole ollut hänelle merkitystä.

Olin aidosti hämmästynyt ja olen monta kertaa tapaamisen jälkeen miettinyt asiaa uudestaan. Se, että olimme eri mieltä ei haittaa, päinvastoin – pidän siitä, että ajatuksiani haastetaan. Kysynkin aidosti kiinnostuneena, että jos arvot eivät ohjaa yrityksen liiketoimintaa, niin mistä yritys löytää eteenpäin vievän merkityksen  ja mikä on yritystoimintaa ohjaava taustatekijä? Haluaisitko kommentoida – uskon, että tästä saadaan mielenkiintoista keskustelua.

Luovasti, innostaen, vastuullisesti – yhdessä muiden kanssa ja hyvällä moodilla.

Perustin Mood of Finland -yrityksen loppuvuonna 2017. Arvot ohjasivat liiketoimintasuunnitelman tekoa kun kirjasin ylös konkreettisesti mitä palveluita yritys tuottaa, kenelle palveluita tuotetaan, miten palvelut hinnoitellaan, miten markkinoidaan ja myydään. Mood of Finlandin arvot ovat Luovasti, Innostaen ja Vastuullisesti – yhdessä muiden kanssa ja hyvällä moodilla.

Muutaman kerran olen jättäytynyt pois yhteistyöstä ja muutaman kerran jättänyt tekemättä tarjousta erilaisen arvomaailman vuoksi. Onnekseni olen saanut todellisia onnenpotkuja ja päässyt tekemään juuri sitä, mitä haluankin: esimerkkeinä Visit Finlandin vastuullisuus-manuaalit, Sustainable Travel Finland – valmennukset ja Matkailudiilin palvelukokeilu.

Minulle arvojohtaminen on luontainen tapa tehdä valintoja, mutta mielenkiinnolla seurailen nyt mitä muita vaihtoehtoja käytetään.

Mitä vastuullisuus yritystoiminnassa tarkoittaa?

Työ-ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan ”vastuullisella yrittäjyydellä tarkoitetaan ympäristö-, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden tasapainoista kehittämistä ja johtamista yrityksissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa”.

Yritys toimii siis ekologisesti, taloudellisesti ja sosiokulttuurisesti kestävällä tavalla. Yritystoiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa ympäröivälle luonnolle ja yhteiskunnalle enemmän hyötyjä kuin haittoja. Jos haluat lukea, mitä nämä kolme eri osa-aluetta matkailualan yritystoiminnassa tarkoittavat, lue lisää aiheesta täältä: Mitä se vastuullinen matkailu on?

Kestävän kehityksen johdannaisena vastuullisen matkailun määritelmässä korostuu paikallisuus; paikallisen kulttuurin ja paikallisten ihmisten kunnioittaminen.

Responsible Tourism is about making better places for people to live in and better places for people to visit. Responsible Tourism requires that operators, hoteliers, governments, local people and tourists take responsibility, take action to make tourism more sustainable (Cape Town Declaration 2002).

Transmoderni yrittäjyys – vastuullista ja arvopohjaista kumppanuusyrittämistä

Minulle luontaista on yhdistää tutkimusta, tietoa ja käytäntöä. Innostun löytäessäni uusia mahdollisuuksia tuottaa luovia ratkaisuja ongelmiin ja opin mielelläni sekä akateemisissa verkostoissa että toiminnan tasolla toimimalla. Gradua tehdessä löysin kulttuurisen evoluution teorian yhteiskunnassamme ja sain siitä mielekkään viitekehyksen tutkimukselleni.

Teorian mukaan yhteiskunnassamme on nyt neljää eri arvopohjaista kulttuuria, joihin meistä jokainen kuuluu. Suurin osa meistä on useamman arvokulttuurin yhdistelmä ja voimme eri tilanteissa toimia eri arvojen ohjaamina ( esim. lomalla, työssä, kotona, ystävien kanssa). Kohtaamamme yhteistyökumppanit ja asiakkaat edustavat jotakin arvokulttuuria.

Neljä osakulttuuria ovat Traditionaali, Moderni, Postmoderni ja Transmoderni. Olen tiettävästi ainoa matkailuasiantuntija, joka käyttää tätä segmentointimallia Suomessa ja vastuullisuus-valmennuksissani esitän eri kulttuurien kirjon hassujen hattujen avulla. Tämä on se hetki,  jolla haluan jättää valmennuksiini osallistuville muistijäljen kohtaamisestamme. Tänä vuonna kuvaan on tullut viidentenä alakulttuurina  vihreiden lasien kautta valintoja tekevä tyyppi! Jos haluat tietää lisää, tule mukaan valmennuspäivään ja/tai lue lisää aiheesta vuonna 2013 valmistuneesta gradustani täältä: Matkailun keltainen kirja 

Yritystoiminnassani arvot ohjaavat toimintaa ja teen valintoja arvot mielessäni. Parhaalta tuntuu yhdessä tekeminen muiden kanssa ja olen todella kiitollinen, että vuosien aikana muodostunut verkostoni sekä matkailu- että koulutusalalta on nyt tukena ja yhdistämme osaamistamme yhteisiin projekteihin.

Hienoimmalta tuntuu löytää tarjouspyyntö, johon on mahdollista koota monen osaajan tiimi ja oppia samalla yhdessä uutta. Näin myös tuotamme toinen toisemme yrityksille liikevaihtoa ja hyvinvointi jakaantuu tasaisemmin usealle mikroyritykselle.

Isoille toimijoille, oppilaitoksille ja viranomaisille tarjoamme mahdollisuuden toimia yhteiskuntavastuullisesti: reilua on tarjota mahdollisuuksia ja yhteistyökumppanuuksia mikroyrittäjille ja aidosti osoittaa kiinnostusta tukea yrittäjyyttä Suomessa. Visit Finland, Perho Liiketalousopisto, Business College Helsinki ja Kainuun ammattiopisto ovat ihailtavan reiluja tässä suhteessa – kiitos yhteistyömahdollisuuksista!

Kumppanuusyrittäjämallilla teen yhdessä mm. espanjalaisen Iworu/ Geoface -yrityksen kanssa sekä Suomessa mm. Nordic Marketingin, Toolbox-Travelin ja  Matkailun Nice Groupin kanssa

Mennyt aika, tämä hetki ja tuleva mahdollisuus

Kirjoitin yllä, että Greta Thunberg edustaa minulle mennyttä, tätä aikaa ja tulevaa. Greta saa minut muistamaan ajan,  jolloin alakouluikäisenä kirjoitin huolestuneen vetoomuksen lähimetsän puiden säilyttämisen puolesta. Muistan ajan, kun ilmastonmuutos oli kiivaiden keskustelujen aiheena 1980-luvun kotipöydän äärellä haastaessani isääni uuden edessä ”ymmärtämään edes jostain jotain” – ja näytti isä ymmärtäneen; lapsuudenkotiini asennettiin maalämpö 1980-luvun alussa!

Tätä aikaa Greta edustaa osoittamalla, että yhdenkin ihmisen teoilla on merkitystä. Tulevaisuus on läsnä, kun nuori aktivisti muistuttaa meidän jokaisen vastuusta jättää tämä maapallo perintönä tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin me sen olemme saaneet hoitaaksemme. Kaikelle on aikansa eikä mikään tunnut turhalta.

Kiitos, että seuraat blogiani. Kiitos kommenteistasi!
Muistathan, että transmodernin ajan henkeen,
kanssani saa olla samaa mieltä ja ihan yhtä hyvin myös eri mieltä.
Anu