Urban & Nature -matkailu

Urban & Nature koulutuksessa

 

Urban & Nature voi olla kiva kävelykierros hautausmaalla. Eikä ole muuten yhtään pitkäveteistä tai synkistelevää kun Ullis opastaa.

Helmi-huhtikuussa 2016 tarjoamme täydennyskoulutus-moduulina ”Erikoisoppaana toimiminen ” Matkaoppaan ammattitutkinnon osan, joka on suunnattu ensisijaisesti jo oppaan työtä tekeville alan ammattilaisille – niin urbaaneille kuin erä- ja luonto-oppaillekin, mutta miksei muillekin alan konkareille. Urbaanit oppaat oppivat luonto-oppailta ja päinvastoin. Koulutuksen aikana käydään retkeilemässä ja asiantuntijoita kutsutaan mukaan täydentämään sisältöjä.

Ajatuksena on tarjota urbaaneille oppaille lisää osaamista luonnosta, kasveista, ekologiasta, eläimistä ja luontoon perustuvasta kulttuuriperinnöstä – joka pitää sisällään tietysti myös vesistöt ja saunan! Erä- ja luonto-oppaat voivat oppia urbaaneilta oppailta tarinankerrontaa, kaupungin mielenkiintoisia henkilöhahmoja, salaisia piiloja sekä eri kulttuureista tulevien matkailijoiden ymmärrystä.

Pedagogisena mallina kaikissa käynnissä olevissa koulutuksissa on Yritys & InnovaatioLab – matkailukohteiden ja -yritysten kanssa tehtävät kehittämisprojektit, joissa teoria viedään suoraan käytäntöön.

”Sibelius, Sauna & Silence”  – elämyksiä urbaanissa ympäristössä

Urban & Nature -opastus teemalla ”Sibelius, Sauna & Silence”. Suomen kuuluisin sauna Tamminiemessä ja pieniä jooga-liikkeitä puutarhassa.

Tein keväällä 2015 kokeilevan oppimiskokemuksen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Suunnittelin ja toteutin yhden päivän ohjelman Uusimaa-viikolle yhdessä neljän opiskelijan kanssa. Tein samalla Matkaoppaan ammattitutkinnon kolme tutkinnon osaa testaten ja kehittäen samalla tutkinnon käytäntöjä. Huomasin, että kehitettävääkin oli ja käytämme kokemuksen nyt hyödyksi kun uudet opiskelijat aloittavat.

Matkaoppaan ammattitutkinnossa tulee tuottaa myös kirjallisia raportteja;  tässä matkailupaketin ja opastuksen tuotteistamis-ja markkinointiraportti:Sibelius, Sauna & Silence

Matkaoppaan ammattitutkinto – Done!

Olipa muuten opettavaista ja hienoa tehdä Matkaoppaan ammattitutkinto täydennyskoulutuksena! Suosittelen muillekin! Tuon prosessin aikana tajusin taas, miten harvoin oppaat saavat palautetta työstään ja miten tärkeää se onkaan. Oli ihanaa saada kaunista ja kannustavaa palautetta alan ammattilaisilta; kiitos Kari, Lea ja Sirpa!

Urban & Nature – Helsingin metrolla

Maaritin suunnittelema ja toteuttama ”Metrolla Marjaniemeen” -retki oli hieno urbaanin ja luonnon yhdistelmä. Ensin elettiin urbaania tunnelmaa Helsingin rautatieasemalla ja hetkessä siirryttiin  ”maalaistunnelmaan”,  vain lyhyen metromatkan päähän kaupungin ydinkeskustasta. Siirtolapuutarhassa aika tuntui pysähtyneen ja kivat tarinat veivät ajassa 1940-luvulle ja taas takaisin tähän päivään. Vierailija pääsi hetkeksi mukaan siirtolapuutarhalaisten elämään!

Maarit opasti Urban & Nature yhdistelmää ”Metrolla Marjaniemeen” – retkellä.

Helsingin metroreitti on sinänsä jo kiva – ja eksoottinenkin matkailureitti urbaanista luontoon – vaikkapa  Vuosaaren monipuoliseen luontoon saakka! Ullis tarjoaa Vuosaaressa todella innovatiivista kävelyretkeä ”Walking in Baltic sea” – siinä vieraat puetaan vesijuoksuvöihin ja viedään ihastelemaan Helsinkiä mereltä päin – kirjaimellisesti meressä kävellen! Knoppitietona taas kannattaa mainostaa maailman pohjoisimman metroaseman sijaitsevan Helsingissä (Mellunmäki).

Kiasmasta Kivinokkaan kuva by Javi Pedrosa

Teimme kivan Urban & Nature -retken espanjalaisen ystäväni kanssa; katselimme Kiasmassa (Nykytaiteen museo, Helsinki)  urbaania performanssia ja hetkessä olimme lyhyen metromatkan päässä Herttoniemen siirtolapuutarhan kupeessa Kivinokan boheemin rennolla puutarha-alueella rantajuhlissa. Hieno ja melkein epätodellinen olo siirtyä kahdesta  niin erilaisesta tunnelmasta toiseen!

Urban & Nature Oslo

Opiskelukaveri-joukkomme ”viisikko” kokoontui kesällä Oslossa, ja vielä sattumalta samaan aikaan kun kaupunki täyttyi AC/DC – konserttivieraista! Luontomatkasta tuli todellinen urbaani kohtaaminen!

Oslon ooppera on upea! Kuva Eila Tarvudd-Sundby

Oslo yllätti positiivisesti: kaupunki tarjoaa upeat puitteet ”Urban & Nature” tunnelmiin. Ehkä viemme kolutuksemme myös Oslon oppaille tai teemme seuraavaksi pohjoismaista koulutus-yhteistyötä!

Merellisyys, puistot ja lähellä oleva Holmenkollenin alue yhdistettyinä moderniin Oopperataloon ja teollisen arkkitehtuurin satama-alueeseen olivat todella kiinnostava yhdistelmä. Yhdistelmässä oli jotakin samaa kuin Helsingissä, mutta tunnelma etenkin oli omanlaisensa. Muotoilu ja norjalaiset omat vaatemerkit kuten Mood of Norway olivat kivoja löytöjä.

Viisikko luontoretkeili Oslon edustan saarilla ja Holmenkollenilla. Kuva yllä Eila Tarvudd-Sundby

Urbaanista natureen; Asturias

Olin toivonut kovasti kunnon vaellus-kokemusta loman aikana, enkä antanut periksi. Kävin vaihtamassa urbaanin matkavarustukseni rinkkaan ja suuntasin heti Oslon reissun jälkeisenä päivänä Madridiin ja edelleen Espanjan pohjoiseen Asturian maakuntaan.

Asturiassa sainkin kokea aitoa luontomatkailun tunnelmaa! Matkan huippuhetki oli löytää koko urbaanin maailman hylännyt ranskalainen Francine joka asuu vuoristossa yksin – tai kuten hän sanoi, eläinten ja luonnon kanssa. Matkaa lähimpään asutukseen oli noin tunnin kävelymatkan verran – eikä Francinen luo oikein muulla keinolla pääsekään.

Francinen vieraina. Kaunis ja rauhoittava kohtaaminen

Francinesta on tehty dokumentti-elokuva  ”Los colores del viento – tuulen värit” jonka trailer löytyy tästä: Francine. Vaikka et ymmärtäisi espanjaa, kannattaa video käydä katsomassa. Sen  kautta välittyy rauhallisuus ja tunnelma – yhteys luontoon ja elämänviisaus.

Urban & Nature Helsinki

Urban & Nature on toimiva ja hyvä yhdistelmä matkailupalveluiden teemana. Minä olen mielestäni  ”urban & nature” – ihminen. Rakastan luontoa ja tarvitsen yhteyttä luontoon; parasta lääkettä stressiin on luonnossa lenkkeily, sauna ja luonnonvesissä uiminen. Mutta nautin myös urbaaneista huveista; teatterista, arkkitehtuurista, kokeilevasta keittiöstä, ihmisten tarkkailusta ja  kaupungin tunnelmasta.

Aika moni matkailija, niin kuin varmasti moni tämän kirjoituksen lukijakin, lienee kaltaiseni ja haluaa todennäköisesti kokea Helsingissäkin jotain urbaania ja jotain ”naturea”  ja etenkin niiden yhdistelmiä.

Mahdollisuuksia on kyllä tarjolla ja uusia syntymässä! Mielenkiinnolla ja ilolla odotamme uusien alueiden rakentumista Helsinkiin; Katajanokan Allas & sauna-hanke, Hernesaaren sauna- ja ravintolakokonaisuus,  Kalasatama ja Teurastamo uusine palveluineen sekä Lapinlahden entinen mielisairaala tapahtumineen.

Urban & Nature on yksi kantava teema myös Suomi 100v -juhlavuoteen valmistauduttaessa; jotakin vanhaa, jotakin uutta, jotakin urbaania, jotakin ruraalia, taidetta ja teollisuutta, muotoilua ja musiikkia, tapahtumia ja tarinoita – mistä on Suomen itsenäisyys ja identiteetti rakentunut?

Lapinlahden entinen mielisairaala houkuttelee tarinoimaan…

Kyllä se on se luonto – olemme tottuneet sanomaan kun Suomen matkailun vetovoimasta puhutaan, mutta kyllä se on myös se persoonallinen urbaani ja luonnon yhdistelmä mikä vetää matkailijoita puoleensa.

En Finlandia la armonía se encuentra en bosque o en una isla (Esp)

Armonía
Armonía fue la palabra única que escribió un profesional del turismo chino que ha vivido muchos años en Finlandia, cuando le pedían explicar la atracción turistica especialmente finlandesa, atracción que distingue Finlandia de los otros países nórdicas.

Finlandia es el país de la música suave del agua cuando agaricia las piedras de los frios lagos.

 

 Armonía que viene de la historia y tiene su influencia en la cultura

Armonía es buena palabra para describir Finlandia! Armonía es equilibrio entre dos o más cosas y la atracción túristica finlandesa ha sido definido utilizando palabras de contrastes; frio y calor ( invierno y Sauna), luz y oscuridad ( sol de medianoche y penumbra), este y oeste ( la historia con los suecos y con los rusos y la influencia de ellos) urbano y salvaje (vida urbana – vida de campo), autentico y moderno ( cultura y tradiciones populares – diseño y vanguardia).

 

Armonía con la naturaleza se ve tambien en la arquitectura finlandesa: La iglesia de la roca en Helsinki

 

Armonía se puede entender como una manera de encontrar equilibrio entre los contrastes y poder vivir una vida buena con ellos, verdad que si? Creo que armonía más característica finlandesa es la armonía entre la naturaleza y un ser humano. Vivir cerca de la naturaleza, respetarlo y saber estar en una manera casi salvaje será algo típicamente finlandesa. Refiero a los costumbres y tradiciones que seguimos respetando; un finlandés por ejemplo  no puede vivir sin Sauna. Ir a la Sauna no es un deporte para nosotros sino un ritual para relajarnos, para olvidar todo el estrés que nos rodea, un ritual para volver a nuestras raíces.

Sauna. Sauna que se calienta con leña – despacio. Sauna que ofrece su suave calor para tranquilizarnos sin prisas. De Sauna salimos a nadar desnudos a aguas naturales y entramos otra vez al calor…

 

Un finlandés tampoco puede vivir sin tener la posibilidad de nadar en aguas naturales de los miles de lagos, ríos o mar. También seguimos lavando las alfombras como las lavaban nuestras bisabuelas; en aguas naturales con jabón ecológico y las dejamos a secar al aire libre – confiando que el suave viento y el sol nos ayuda. Pesca de invierno es una forma de meditación para un finlandés; uno se queda sentado horas  en una silla en medio de un lago congelado y  pesca por un agujero de hielo (avanto) acompañado del silencio.

Pesca de invierno. Llevamos los niños a la naturaleza y enseñamos a los niños tradiciones antiguas para que aprendan encontrar la armonía con la naturaleza y respetarla.

Armonía con la naturaleza

En cuanto hablamos de armonía entramos también al tema humano; los seres humanos quieren encontrar la armonía espiritual. Los finlandeses  muchas veces a la hora de busca de armonía espiritual quieren tener la posibilidad de escapar solo a un bosque para gozar el silencio y la tranquilidad. Para muchos, especialmente para los hombres bosque es el único sitio donde muestran sus sentimientos; en frente de otra gente no suelen levantar la voz ni lloran. Pero cuando saben que ya estan en los brazos seguros y escondidos de un bosque, atreven soltar sus sentimientos más profundos e intimos. Así ha sido en la historia de Finlandia y así seguirá  siendo – aunque es cierto que la evolución cultural va cambiando el  carácter finlandés a ser cada vez más abierto – poco a poco. Y no nos viene nada mal.

 

Un bosque finlandes para ”perderse”. Foto: Tomi J

Pero tampoco hay nada malo al estar solo de vez en cuando a la busca de armonía. En Finlandia tenemos una novelista y artista a quien respeto mucho. Ella es Tove Jansson, la madre de los Muumin trollies. Sus libros son estupendos porque tienen muchos niveles de filosofía y están llenas de metáforas; por lo tanto los podemos  leer a todas las edades.

 

Muuumin Trollies son muy humanos y muy queridos en Finlandia

Yo he vuelto a leer uno de sus libros: ”Papa Moomin y la mar” que tiene una filosofía tan bonita! La familia Muumin va a una isla a la busca de armonía interior; el hijo Muumin a su edad de adolescencia, el padre Muumin con problemas de mediana edad y la madre Muumin en su momento en la vida cuando una ya se sienta menos necesitada por la familia. Están en una isla desconocida, sin puentes y vallas,  rodeados por el mar que a veces da miedo, a veces da tranquilidad. El mensaje principal del libro es que lo más importante en bienestar de una persona es encontrar la armonía entre su propio ”naturaleza”  y con la naturaleza que nos rodea. En el libro naturaleza es un carácter y su manera de describir la naturaleza despierta sentimientos especiales; la naturaleza escapa, tiene miedo y se calma como una persona. Espero que puedan leer el libro un día para poder entender de que hablo!

KALEVALA nos enseña vivir en armonía con la naturaleza 

Hace un poco más de un año leí un artículo de una señora de Ginebra, Juliette Monning Horning, que entonces tenía 100 años. No le habían entrevistado por su alta edad sino porque tenía un interés especial a la epopeya finlandesa, Kalevala. Ella había leído el libro primera vez ya hace 80 años con sus 20 años de edad y desde entonces lo ha estado leyendo muchas veces más – y no solo en inglés sino en cinco diferentes idiomas. Ella explicaba su amor por Kalevala como siguiente: ” Me encanta porque los seres humanos en Kalevala viven en una armonía total con la naturaleza. Eso me importa  mucho ya que la naturaleza es muy importante para mí. Hay humanismo y alabanza de aprendizaje y está lleno de alegría de la vida. Kalevala es una obra única a nivel global en la historia de poesía” (HS 28.3.2013)

 

 

Leyendo el artículo pensaba mucho en mi abuela. Ella, tanto como la señora de Ginebra, tenía sabiduría de la vida que yo respeto mucho. Ella me ha enseñado mucho de la vida y aunque ella ya no está conmigo, sigo pensando en ella muy a menudo y recuerdo los consejos que me ha dado, tambíen para encontrar armonía espiritual. Mi abuela me regaló Kalevala cuando acabé los estudios en instituto y cumplía 18 años. Y no solamente Kalevala sino tambíen un vestido tradicional de Finlandia hecho por ella. No sabía valorar los regalos hasta unos años más tarde. Hoy sí que le doy las gracías tanto por los regalos como por su cariño – y las dí ya cuando ella todavía estaba conmigo. Para la armonía espiritual es importante decir lo que hay que decir en su momento – sin olvidar las palabras bonitas.

Mi abuela y la armonía de los colores.

Mi abuela tambíen me ha enseñado  de la armonía más concreto; armonía de los colores y de la belleza; mi abuela siempre iba muy elegante y arreglado – hasta sus últimos días en la vida tenía una armonía en los colores que llevaba en su vestimento y maquillaje – labios y uñas pintados  en mismo tono, conjugando perfectamente con los colores de su ropa y bisutería. Y no era una mujer que daba mucha importancia a lo inferior y material- justo lo contrario. Pero me decía que eso de  ir arreglada y bien vestida era una cortesía para la gente que nos rodeaba. Tambíen me decía que la belleza no dependía de la riqueza sino de la luz interior y la armonía que sale de la persona.

Una de las canciónes favoritas de mi abuela era ” Gracias a la vida … que me ha dado  tanto.. la ruta del alma del que estoy amando”. Amar la vida sera lo más importante al encontrar armonía en todo. Yo amo la vida  – y siempre vuelvo a los viejos sitios donde he amado la vida.

Gracias y hasta la proxima! Kiitos ja näkemiin!

Design

Matkailualan opettajan / projektipäällikön työssäni vuosi on alkanut vauhdikkaasti! Olen kirjoittanut Design-sanan tämän vuoden ensimmäisten 12 päivän aikana ainkin 50 kertaa.  Ja opas-sanan vielä useammin. Suunitteilla on koulutus oppaille jotka vastaanottavat matkailijoita Maailman muotoilupääkaupungissa Helsingissä vuonna 2012.  Ja sitä ennen ja sen jälkeenkin. Lue lisää World Design Capital Helsinki 2012

Elämä on ollut siis nyt yhtä opasta ja Designia, mutta toistaiseksi vain sanoina paperilla ja  muutamina kohtaamisina koulun neukkareissa. Kiva sanayhdistelmä, uteliaisuus ja mielenkiinto ovat  heränneet. Viimeistään kesäkuussa minunkin pitäisi jo osata määritellä mitä tekemistä on Designilla opastoiminnan kanssa.  Jaksatteko odottaa? Pienellä lämmittelyllä  voidaan jo aloittaa.

Luovuus  ja Design sopivat sanaparina ja tekemisenä hyvin yhteen.  Luovuus voi tarkoittaa ainakin sitä,  että ollaan avoimia uusille ja erilaisille vaihtoehdoille, kokeillaan uusia ratkaisuja ongelmia ratkaistaessa, tuotetta tai palvelua  suunniteltaessa. Minä pyrin olemaan luova  pullaa leipoessa ja  koulutuksia suunnitellessa.

Ei tyydytä tekemään  niin kuin ennenkin on tehty,  vaan uudella tavalla rohkeasti kokeillen. Tony Dunderfelt kertoi esimerkin luovuudesta; jos  tehtävänä olisi suunnittella uusi palosammutin, kovin luova ratkaisu ei olisi se, että vaihdetaan väri punaisesta vihreään. Luovuutta olisi se, että koko tuote muotoiltaisiin uudestaan ja siitä tehtäisiin entistäkin parempi käyttää ja ehkä hauskempi ja kivempi katsoa! Tonyn ajatuksia voit lukea lisää Tony Dunderfelt – nettisivuilta.

Viime kuukausien kohtaamissa kerroin myös kohdanneeni Stefan Lindforsin,  joka on  ihan varmasti luova muotoilija!  Muistatteko millaisen vesipullon Stefan on muotoillut tai millainen oli hänen ensimmäinen tunnetuksi tullut lamppunsa! Käykääpä vilkaisemassa Lindforsin nettisivuja  tästä. Oli ilo keskustella Stefanin kanssa matkailusta ja muotoilusta  ja vähän palvelumuotoilustakin.

Minä olen erikoistunut Pulla-Designiin. Laura Esquivelin kirjan  ”Como agua para chocolate”  (suom. ”Pöytään ja vuoteeseen”.. joihin kirjan tarinankin mukaan muuten  kutsutaan vain kerran) luettuani pullanleivonta sai ihan uuden merkityksen. Kirja oli upea lukukokemus, hieno kuvaus Latinalaisen Amerikan kulttuurista – suosittelen!

Kirjan lukemisen jälkeen paneuduin entistä iloisemmalla mielellä pullataikinan vaivaamiseen ajatuksella ja kiireettä. Pullataikinaa nyrkillä vaivatessani ajattelen vain hyviä asioita, useimmiten niitä ihmisiä joille olen pullaa leipomassa. Ehkä joskus pullaani syövät vuodattavat ah.. niin sydäntäsärkeviä kyyneliä kun pullaa vaivatessa olen sittenkin käynyt läpi elämän herkimpiä tarinoita ( vrt. Laura Esquivelin kirja sitten kun sen luet).

Pulla-poika ojentaa ruusut! Un ”chico de bollo” con rosas. Kuva:Epe

Pullan Design on sitten se vaihe kun suunnittelen pullalle muodon. Huomioitavaa on, että en ole kärsivällinen tarkkojen linjojen ihminen tässäkään lajissa. Jos olisin kuvataiteilija, maalaisin kai ainoastaan isolla siveltimellä suuria linjoja, abtrakteja maalauksia. Niin se menee vähän kaikessa muussakin mitä teen. Joskus uunista ulos tuleekin ihan erinäköistä muotoilua kuin sinne laitettaessa! Eipä haittaa.

Hyvän mielen voodoo-tyttöpulla Ullikselle. Un bollo de forma de una niña – para dar buena suerte. Kuva Heidi J

Ensimmäinen Design-pulla taisi olla Joulukuusi-pulla perinteisiin Santa Anun ja Sant Danielin glögijuhliin aika monta vuotta sitten. Hyvän mielen voodoo-pullan lanseerasin  Ullis-kollegan puutarhajuhlissa. Hyvän mielen voodoo-pullasta jokainen  paikalla olija ottaa palan,  ja toivoo sitten jotakin hyvää itselleen tai läheisilleen. Taika toimii!

E-18 pulla siskon pojalle Eerolle. Cumple de 18 años de mi sobrino. Foto:Epe

Sittemmin olen leiponut pullaa eri teemoilla; siskon pojalle Eerolle leivoin E-18 pullan ja ylioppilaslakkipullan. Danielille olen leiponut synttäreille  10-pullan ja kitara-pullan.

Käsilaukku-pulla kummityttö-Veeralle. Un bolso de diseño! Foto:Epe

Siskon Veera-tytölle vein  17-vuotis-synttärinä käsilaukun mallisen pullan  virallisen käsilaukku-iän saavuttamisen kunniaksi!  Käsilaukun mukana juhlatoimituksena oli myös kananmuna-allergiselle  Okku-serkulle oma munaton pulla – uuniin laitettaessa Mikki Hiiren mutoinen, ulos tullessa jotain ihan muuta – perheen piirissä ehkä legendaarisin pulla-tarina!

Juhlamekko-pulla, inspiraatio Veeran ihana mekko ja Velazquezin Las Meninas

Vanhojen päivän tansseihin vuokrattu Veera-neidin upea puku ja Velázquezin maalaus ”Las Meninas” insiroivat uusimman design-pullan, ”mekko-pullan”  leivontaan.

Suomi-pulla! Finlandia! Foto: Heidi J

Ulliksen (Ulla-Maija Rouhiainen)  Matkailuyrittäjän Maamme-kirjan (Edita 2006)  ja aiheesta johdetun, Ulliksen ja Heidin Suomi matkailumaana -verkkokurssin  valmistumisen kunniaksi vein töihin Suomen kartan mallisen pullan. Se vähän tummeni liikaa paistovaiheessa,  koska pihaamme  ajoi  tätä pullaa leipoessa  Norjan Lofooteilta koko Suomen halki etelä-Suomeen yhtä kyytiä ajanut espanjalainen kollega ja ystävä Javi.  Aika kiva sattuma ja kyllä, Javi  tunnisti pullan muodon ja osasi nimetä kaupunkeja matkan varrelta.

Sauna-pulla! Sauna finlandesa de masa de bollo!

Samaisen Ulliksen Sauna-kirjan ( Satu meni Saunaan, Haaga-Helian julkaisu 2008) kunniaksi söimme Sauna-pullaa! Äidille ja muille sukulaisille  olen vienyt kukka-pullan. Serkun Emma-tyttö ja Max-poika ovat saaneet tonttu-pullat tai perinteisesti pulla-tytön tai -pojan. Tämän Designin opin kyllä Mummilta, joka teki pullapojista ja -tytöistä paljon rohkeampia kuin minä!

Pulla-oppaat ja Aurinko ja pieni city-kani!

Opaskesän kunniaksi ja Leena-kollegan tupareihin tein viemisiksi Pulla-opaskokoelman, auringon ja mukana taisi loikkia city-kanikin. Jotkut tunnistavat pulla-miehen & kävelykepin ja tietävät tarinan.

Loppiaisena vietimme Los Reyes Magos -juhlaa suomalais-espanjalaiseen tyyliin. Tarjolla oli suomalainen Design-versio espanjassa tarjottavasta El Roscon – pullasta. Tämän pullan sisällä oli asiaan kuuluva yllätys, tosin ei pikku-nukkea tai muuta esinettä, vaan mehevä sokeroitu  kirsikka joka tänä vuona osui Sari-kollegan kohdalle ja tarkoitti hänelle extra-toivetta ja illan kuningatteren titteliä!

Kruunupulla – El Roscon Finlandes – una corona de los Reyes Magos! Foto: Heidi J

Minä opin pullanleivonnan nuorena tyttönä kesätöissä Marsalkka Mannerheimin metsästysmajalla; majan opastamisen ja saunan lämmittämisen lisäksi töihini kuuluivat myös pihan ja majan siivoustyöt ja kahvilassa työskentely. Ihana lisä loisto-työkavereiden Minnin, Krissen ja Eevan lisäksi oli oppia leipomaan Marskin pullaa Hilkka-rouvan opissa,  ja arvatkaapa  mikä vaihe  oli kaikkein tärkein?  Kyllä, pullataikinaa vaivattiin hiljaisuuden vallitessa, omissa ajatuksissa. Hiljaisuuden rikkoi korkeintaan Hilkka-rouvan  ohje – älä vaan revi taikinaa, pidä käsi nyrkissä – jaksathan vielä hetken. Siihen tunnelmaan, pysähtyneeseen hämäläiseen järvimaisemaan, olisi hyvin voinut kuvitella Mamá Elenan ja Titan mukaan Laura Esquivelin kirjasta!

Hola España! Si os parece interesante conocer el tema del año: Design = Diseño, os cuento más cosas. Pero en resumen os cuento: Helsinki ha sido nombrado como Capital Mundial de Diseño 2012. Si quieren saber más de éste tema, se encuentra más información en las paginas web: Helsinki WDC.

Esperamos recibir más turistas por el nombramento y esperamos que Helsinki se vaya conociendo entre turistas internacionales como una ciudad interesante por el diseño caracteristica finlandesa. Y no se trata de diseño de lujo, sino todo lo que nos rodea en la vida de cada día. Tal vez reconoceis algunas marcas finlandesas: Arabia, Iitala, Nokia, Martela, Marimekko, Ivana Helsinki y diseñadores como Alvar Aalto, Harri Koskinen, Eero Aarnio, Heljä Liukko-Sundström….Hay mucho para conocer! Aquí os presento un diseñador finlandés, mundialmente reconocido por su diseño muy interesante y creativo: Stefan Lindfors

En mi trabajo como profesora de turismo me han propuesto hacer un plan de curso de diseño para guias oficiales de Helsinki.  Estoy en ello y en los 12 primeras dias de éste año calculo que he escrito la palabra Design como minimo 50 veces y la palabra Guía aún más veces. Ya os contaré como me va éste proyecto. 

Yo intento ser una persona creativa en la vida; no suelo quedarme ni con la primera  ni con la más normal solución cuando se presentan problemas  para solucionar o nuevos trabjos para hacer delante de mi. Tampoco me gusta copiar soluciones  o trabajos de los demas.

En una cosa creo ser una persona bastante creativa, diseñadora; en  hacer bollos en formas imaginarias. En vez de hacer bollos redondos o en forma de pan, prefiero hacer bollos en formas caracteristicas y aptos para la ocación.

Cuando mis compañeras habian terminado un proyecto de hacer un curso de e-learning ” Atracción turística de Finlandia” hize un bollo en forma de Finlandia. Tiene color un poco más oscuro ya que justamente a la hora de hacer éste bollo entraba a mi casa mi buen amigo Javi. El había conducido desde Lofoten de Noruega hasta mi casa en el sur de Finlandia,  atravesando todo Finlandia con solo un par de paradas en camino, en total más de 1000 kilometros! Fue una coincidencia divertida – y sí, Javi reconocía la forma de mi bollo como plano de Finlandia y me ayudaba marcar las ciudades en ello con unas cerezas secas. Pero bueno – charlando con Javi el bollo se quedó en horno un rato más de lo necesario.

Para mi sobrina le hize un bollo en forma de un bolso cuando ella tenía su 17. cumpleaños. De eso se tratan las fotos arriba. Tambien ”Las Meninas” de Velazquez  han sido fuente de inspiración en la cocina.

En la cocina una de las inspiraciónes ha sido el libro  ”Como agua para chocolate” de Laura Esquival.  Me encantó el libro y el ambiente en  que se podía emocianar. Ahora hago la masa de bollo con mucho cariño, sin prisas!  Tal vez se puede trasmitir sentimientos a las otras personas por la comida que hacemos? Los bollos a veces tiene un poco de magia, si tomas un bollo y comiendolo haces un deseo- igual se va a cumplir! Por lo menos si crees en ello! Bienvenidos a disfrutar el bollo (pulla en finés) de diseño!   

p.d. el doble ll se pronuncia en finés como una l dos veces

p.d.d. como podran observar en las fotos, yo no soy muy detallista ni una persona con mucha paciencia en nada que hago – soy una de estas personas que si fuera una pintora de arte, probablemente solo utilizara broches grandes y pintara cuadros de arte abstracto.