Tarinoita elämästä
Lapsena ja nuorena saadut neuvot tuntuivat ihan turhilta, vaikka oikeinhan ne suurelta osalta olivatkin. Joidenkin neuvojen suhteen olen eri mieltä edelleen, mutta en väitä vastaan.
Yksi lempitarinoitani on opetus siitä, että saadakseen jotain pitää olla kärsivällinen ja valmis tekemään töitä sen eteen. Halusin Mummin kemikaliokaupasta siniset nukenvaunut, mutta Mummi ilmoitti, että ne ovat niin kalliit (sata markkaa), että en voi niitä ihan noin vain saada, vaan voisin toivoa niitä syntymäpäivä- tai joululahjaksi. Molempiin oli ikuisuus ja unelmoin vaunuista päivin ja öin.
Universumi kuuli toiveeni, niin uskon; voitin äidin ostamalla arvalla perunankuorimiskoneen! Asuimme Lopen perunapitäjässä ja isä tunsi paljon perunanviljelijöitä! Anoin audienssin yhdelle viljelijälle ja tein tarjouksen mistä tuskin kukaan olisi voinut kieltäytyä; täysin käyttämätön ja hieno perunankuorimiskone sadan markan hintaan ja kaupat oli mahdollista tehdä heti, ilman toimituskuluja. Kaupathan siitä tuli.
Juoksin jalat irti maasta, pienen tytön innolla Mummin kauppaan ja huusin jo ovelta, että tässä olen ja tulin ostamaan kaupan hienoimmat, siniset nukenvaunut! Ojensin mustikansinisen, Snellmanin kuvalla kuvitetun sadan markan setelin Mummin käteen ja olin pakahtua onnesta. Mummi oli varmasti saanut vihiä, että innokas vaunujen ostaja on matkalla kauppaan, mutta muistan kyllä Mumminkin aidolta tuntuneen ihmetyksen ja silmien loisteen.
Mitä opin tästä itse? Sen, että kaiken järkevän kikkailun lisäksi pitää luottaa unelmien voimaan.
Sittemmin sain Mummin kaupalla pieniä, tärkeiltä tuntuvia työtehtäviä sitä mukaa kun olin valmis ottamaan niitä vastaan. Ensimmäinen tehtäväni oli olla kaupan puolella vahdissa ja huhuilla Mummille takahuoneeseen, kun asiakas tuli sisälle kauppaan, sitten kirjoitin lyijykynällä hintoja joulukortteihin ja vaativin tehtävä joidenkin vuosien jälkeen oli tehdä lehtitilityksiä ja käyttää Veikkauksen konetta.
Älä ole yrittäjä – ole onnistuja!
Olen seurannut sivusta monen yrittäjän elämää ja aina enemmän innostunut yrittäjyyden mukanaan tuomista haasteista, oppimisesta ja mahdollisuudesta onnistua. Olen nähnyt myös epäonnistumista, itkua ja turhautuneisuutta, enkä varmasti välty noilta tunteiden kirjolta itsekään.
Innastuksen Inna-Pirjetta on jakanut tarinan, jossa kokenut yrittäjä lausui hänelle yrittäjyyden alkutaipaleella tärkeät sanat: ”älä ole yrittäjä, ole onnistuja”. Tämän opetuksen otin ilolla vastaan ja sillä on ollut merkitystä jo nyt sellaisina hetkinä, kun usko omaan rohkeuteen on koitoksella.
Voisikohan suomenkielen sanasta tehdä muutosehdotuksen jonnekin; mitä jos yrittäjä korvattaisiin onnistujalla tai edelläkävijällä? Voisiko sillä olla vaikutusta yrittäjyyden houkuttelevuuteen?
Elämänviisaus on totta ja saa olla eri mieltä.
Olen kohdannut elämäni aikana niin monta viisasta ihmistä, että välillä melkein liikutun, kun ajattelen kaikki niitä hienoja oppeja, joita heiltä olen saanut. Joistakin keskusteluista on jäänyt muistoksi lähes mantraa muistuttavia voimalauseita ja usein kohtaamisia on osunut kohdalle juuri silloin, kun itse on ollut heikoimmillaan. Jotkut kohtaamiset ovat johtaneet elämänmittaisiin ystävyyksiin, joidenkin on kai ollut tarkoituskin viipyä luonani vain hetken.
Yhdestä opista olen erityisen kiitollinen; olen oppinut monen mutkan ja vuoden jälkeen ymmärtämään oikeasti sen, että saa olla eri mieltä.
Voin edelleen ihmetellä ja kummastella itsekseni asioita, voin lopettaa lukemisen kesken tai lähteä pois paikalta, mutta ymmärrän, että maailmaan mahtuu monenlaisia mielipiteitä.
Voin olla eri mieltä ja minun kanssani saa olla eri mieltä – parhaita keskusteluja ovatkin usein ne, joissa erilaiset mielipiteet kohtaavat ja erilaisuuden voi kääntää positiivisella tavalla oppimiseksi. Usein eri mieltä oleminen johtuu taustalla vaikuttavista arvoista ja sen vuoksi yhteiskunnan kulttuurisen, arvoperusteisen muutoksen tutkiminen kiehtoo minua kovasti.
Kiitollisuus
Toinen vaikuttava oppi on ollut kiitollisuudesta nouseva positiivisuuden voima. Sain El Secreto ( The Secret) kirjan lahjaksi espanjan sukulaiselta (Gracias, Alberto) ja pidin sitä avaamattomana hyllyssäni monta vuotta. Sitten avasin ja luin sen, todennäköisesti oikeana hetkenä niin, että lukemani vahvisti omia oivalluksiani. Jatkona sain siskoltani (kiitos, Epe) kiitollisuuspäiväkirjan ja opin kiittämään siitä, mitä nyt on ja siitä, mitä tuleva tuo mukanaan.
Olen kiitollinen joka päivä siitä, että olen terve ja siitä, että minulla on ihana lapsi, nyt jo aikuiseksi kasvanut. Olen kiitollinen minua ympäröivästä rakkaudesta, perheestä ja ystävistä.
Kiitos, että sinä olet olemassa ja luit tämän kirjoituksen. Mitä enemmän kiitollisuutta tunnen, sitä enemmän hymyilen ja olen onnellinen.
Mood of Finland on nyt totta. Se on perustettu 25.9.2017 ja lähdin kokoaikaiselle moodaajan tielle 1.1.2018. Haluatko tietää mitä moodaaja tekee? Käy lukemassa lisää täältä: Mood of Finland