Nature based Happiness

A French journalist challenged COVID-19 to understand Finnish happiness

As we were living the period of long awaited Christmas Holidays, there were not so many seizing the opportunity to host a French journalist coming to Finland at short notice – to discover the secret of happiness. I did not hesitate a moment when I was asked by Helsinki Marketing to take Corine (our guest)  for a forest walk and talk about nature and happiness.

There was an other reason that visiting Finland in December 2020 was not the easiest moment to come; crossing the borders was not self-evident as we lived in a time of strict travel restrictions because of COVID-19. Corine had taken the COVID-19 test twice with negative result and we agreed to wear masks indoors and keep safety distance outdoors.

I could have hosted the visit by my own, but it´s not the way I want to work. So I contacted other entrepreneurs to share this experience. Doing together makes me happy and it´s one of my company´s main values.

We were four entrepreneurs taking care of Corinne during her visit to Lake Tuusula. Risto Karjalainen (Adventuristo) and Jonna Granroth (Metsänautti) took care of the beautiful winter picnic by open fire during our forest walk. Our national artists as Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt and Eino Leino used to gather together to this same place (Sarvikallio) with their families to have picnic and to get inspired by nature.

Ulla-Maija (Ullis) Rouhiainen (Ullis Travel Studio)  guided us to the stories of the famous artist community of Lake Tuusula and later hosted Corinne´s  sauna experience in Helsinki.

Facts about happiness

Finland has ranked once again to be the number one in the UN´s Happiness report.  It takes into account factors such as healthy life expectancy, freedom to make life choices, gross domestic product (GDP), generosity, social support from friends, perceived corruption, as well as recent emotions of the respondents, both good and bad. (More info Forbes 26052020)

At the beginning of our meeting Corinne wanted to know if Finland’s success in the happiness survey surprised me. No, it didn´t – considering the factors measuring happiness.

I was thinking about happiness a lot three years ago when making the decision to establish my own company and taking an economical risk in my personal life. It was clear to me that establishing own company was about freedom to make life choices, possibility to live according to my values and about having a meaning in my professional life.

If I hadn´t dared to establish company in a country like Finland, I would have been quite a coward as we live in a very supporting society. I have had opportunities to study and got multiple skills – so I trust that if  I am willing to work and adapt to a basic standard of living, if necessary, I survive. Taking account the theme of  our meeting and the studies related to this article, it´s not, of course, only about surviving in life but also about finding the happiness and you can´t measure all in money.

The secret of Happiness

Yale University has launched very popular online course known around the world called PERMA -test. It promises to tell us what the secret of happiness is. The name of the test comes from words Positive emotions, Engagement, Relationships, Meaning and Achievement.

I red an article about PERMA -test some days before meeting Corinne. The article not only confirmed my thoughts of happiness but also taught something new. Which I totally agree is that gratitude and the importance of not comparing ourselves to others is some of the basic factors. Based on my experience it works; I have been practicing gratitude by writing gratitude diary and changing my inner talk to myself for some years now and I feel more happy.

Kindness was mentioned as an important indicator which unites happy people. It´s easy to agree that being kind and helping others in unselfish way make us feel profoundly happy. I think that gratitude and kindness are related also to equality and non-discrimination.

Capability to concentrate is related to engagement and achievement. As it was said in the article, we can improve our own ability to concentrate: all you have to do is meditate. Good news for many is that you don’t have to do any formal meditation practice according to complex rules; you can just stare out the window or focus on your breathing.  (HS 25.12.2020 Hyvän mielen…)

Nature brings Happiness

With the journalist we had some silent moments and breathing exercises in forest as a prove of simple, nature based meditation. We also talked about relationships, the importance of human contact and the lack of it in these days.

We really can´t replace human touch of anything but I invited Corinne to hug and even kiss the trees as it´s totally safe even during COVID-19 and also our way to calm down and get good feeling. Well-being effects of nature, such as lowering blood pressure, have been proved by  researches worldwide.

Many of my foreign friends had said that what makes us different in Finland from our neighbors is our way to connect with nature. It´s something primitive and beautiful where respect and willingness to keep on sustaining our traditions connects with the wisdom that is passed from one generation to another.

Nature indeed makes me happy, in all seasons and wherever I am. My nature is diverse and it´s open to anybody who respects its uniqueness and power which is stronger than us.

I want to thank for this opportunity to work together with wonderful professionals in my last working day in 2020.

Thank you Corine for you inspiring visit in Finland! Hope to see you here again!
It was a beautiful experience to stop and reflect on what happiness really is.

Today I am happy to celebrate the third anniversary of my company Mood of Finland Oy
My decision three years ago to follow my dreams and taking the risk has been worth of it.
I feel very grateful!

Thank you for following by blog.
Wishing you happiness and all the best for 2021!
With love,
Anu

ps. The journalist mentioned in my blog will publish a professional article about Happiness in Le Monde magazine´s La Vie – supplement in French. She was hosted by Helsinki Marketing (Sara Jäntti)

And finally, I invite you to watch the video of some ”haiku” poems I have been writing last year (in Finnish). They are a mixture of nature, love and a hint of melancholy.

2020-luku – siirrytäänkö vastuullisuudesta uudistavaan matkailuun?

Kestävästä kehityksestä vastuulliseen toimintaan

Kun lämmin merituuli hyväili kasvojani matkailuammattilaisuuteni alkuvuosina 1990-luvulla, katselin horisonttiin ja mietiskelin seuraavaa ammatillista siirtoa, josta tällä kertaa päättäisin itse. Edeltävät viisi vuotta olin siirtynyt kohteesta toiseen puolen vuoden välein työnantajan lähettämänä; olin ulkomaanoppaana kesällä manner-Espanjassa tai Mallorcalla, talvella Kanarialla tai Karibialla.

Noiden vuosien aikana vaihdoimme kollegojen kanssa kokemuksia lähinnä siitä, kuinka monta lentoa vuodessa olimme tehneet, mistä löytyivät parhaat baarit ja missä olivat kivoimmat opasasunnot. Asiakkaitakin ohjailtiin surutta ties mihin vierailukohteisiin ja kauppakeskuksiin ostamaan jos jonkinlaista turhaketta kohteiden tai tuotteiden taustoja sen kummemmin selvittämättä.

Gro Harlem Brundtlandin johtama ympäristön ja kehityksen maailmankomission Kestävän kehityksen julkilausuma vuodelta 1987 ei ollut vielä jalkautunut ulkomaanoppaiden koulutukseen tai perehdytykseen, mutta tietoisuus alkoi kolkutella ja kiinnostus herätä. Globaalisti kestävä matkailu oli määritelty.

Benidorm on yksi Euroopan suurimmista rakennetuista matkailukohteista. Korkeita rakennuksia ja pitkä hiekkaranta. Kun alueella on paljon ihmisiä, infrastruktuurin pitää olla riittävä

Minä observoin, ihmettelin ja huolestuin muutoksista, joita huomasin ensin luonnossa, sitten rakennetun ympäristön kantokyvyssä (etenkin vesikatkot, jäteongelmat ja hulevedet) ja seuraavksi ihmisissä.

Aika nopeasti kyseenalaistin palvelut, joissa paikalliset ihmiset jäivät kehittämisen jalkoihin ilman arvostavaa osallistamista ja selvää mahdollisuutta hyötyä matkailijoista taloudellisesti. Tätä epäreilua kehitystä seurasin ensin rakenteilla olevissa  Dominikaanisen tasavallan all-inclusive -kohteissa, sitten omalla vaellusreissulla Meksikossa ja lopulta  työympäristössäni Benidormissa Espanjan rannikolla, jonne olin pohdintojeni päätteeksi asettunut.

En ollut yksin ajatusteni kanssa, vaikka yrityksissä sainkin ihmetteleviä kommentteja niin Espanjassa kuin Suomessa aiheesta puhuessani. Vastuullisuuden ajateltiin olevan pelkkä menoerä, ”viherpiipertäjien” hömpötystä ja ristiriidassa kannattavan liiketoiminnan kanssa.

Vastuullisen matkailun periaatteet kirjattiin ja julkaistiin vuonna 2002 ensimmäisessä kansainvälisessä vastuullisen matkailun konferenssissa Kapkaupungissa (Cape Town Declaration 2002).  Muistan seuranneeni konferenssia ja mieleni valtasi palava tarve selvittää, miten vastuullisuus eroaa kestävästä matkailusta. Vastauksia tarjosin Lapin yliopistoon tekemässäni kandityössä vuonna 2010: Mitä se vastuullinen matkailu oikein on

Seuraavaksi tietoisuus lisääntyi entisestään, kun globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa vuonna 2015. Agenda2030 yhdistää  aikaisemmat YK:n vuosituhattavoitteet ja Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskokoukseen pohjautuvan kestävän kehityksen agendan. Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tavoitteisiin ja johtaneet niistä strategian sekä toimintasuunnitelman – Suomi muiden mukana.

Nyt on 2020-luku ja niin moni asia on toisin!

Matkakohteista on tehty parempia paikkoja paikallisille asua ja matkailijoille vierailla (osittain). Olemme oppineet tekemään valintoja, joilla aiheutamme mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle ja paikallisille yhteisöille. Ymmärrämme, mistä päästöt aiheutuvat ja miten hiilijalanjälkeä voi pienentää. Vältämme kohteita, joissa paikalliset ovat nousseet barrikadeille liikaturismin lieveilmiöiden vuoksi. Tuemme paikaillisia pienyrittäjiä. Emme osta rihkamaa emmekä lentele turhaan.

Niin kuin 2000-luvun alussa paloin halusta ymmärtää vastuullisuutta, paloin joitakin vuosia sitten halusta oppia lisää ja löytää merkkejä uudesta matkailun määrittelystä. Löysin, mitä etsin.

Vastaukset eivät tulleet eteeni ihan suoraan. Olisin halunnut löytää tieni Irene Ateljevicin Toivon Akatemiaan, jota ei koskaan perustettu, imin Rosa María Rodriguézin oppeja transmodernista matkailusta ja rakentelin oman yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa transformatiivisen ja välittävän talouden teorioita ja kokemuksia sopivasti tähän kaikkeen yhdistellen. Nimesin graduni Matkailun keltaiseksi kirjaksi ja sitä tehdessä opin paljon.

Kaikki tuo on nyt imperfektissä. Halusin nähdä yli tämän nykyisen hetken. Halusin ymmärtää, mikä on se seuraava taso, johon me nyt siirrymme. Anna Pollock johdatti minut uuden äärelle.

Tiedostavasta uudistavaksi.

Kun haittojen pienentämisestä siirrytään kokonaisvaltaiseen hyvän tekemiseen, ollaan uudistamisen äärellä. Tuotetaan lisäarvoa ja annetaan mahdollisuus tehdä hyvää.

Luin ensimmäisiä Anna Pollockin määritelmiä uudistavasta matkailusta alkuvuonna 2019 ja useammin aihe alkoi olla esillä korona-viruksen aiheuttaman poikkeustilanteen myötä. Ehkä aito pysähdys ja uusi suunta tarvitsee toteutuakseen kriisin?

Uudistavan matkailun uskotaan tarjoavan ratkaisuja matkailun elpymiseen.  Yhteistyön merkitys korostuu ja toimialoja ylittävään yhdessä tekemiseen kannustetaan. Anna Pollock tarjoaa mm. näitä nostoja vastauksena kysymykseen mitä uudistava matkailu on:

  1. Oppia näkemään planeetta, suhteemme siihen ja suhtautuminen toinen toisiimme uusin silmin
  2. Ymmärtää, mitä tarkoittaa olla kokonainen ihminen (mieli, ruumis ja sielu) mitä tahansa tehtävää varten olemmekaan olemassa
  3. Määritellään kasvu ja menestys uudella tavalla – menestys ei ole välttämättä kytköksissä kasvuun
  4. Uudistava matkailu on kokonaisvaltaista ymmärrystä ja tekemistä eli vastakohta pirstaloituneeseen toimintaan
  5. Uudistava matkailu on riippuvainen huolehtivista emännistä ja isännistä, jotka haluavat varmistaa, että  kohde on terve ja elinvoimainen

Ympäristön ja ihmisten huomioimisen ja haittojen minimoimisen lisäksi meidät siis houkutellaan  tekemään enemmän hyvää ja tarjoamaan palveluja, joilla mahdollistamme uudistavan lopputuloksen. Uudistavan matkailun konkreettisia toimia voivat olla ensin ne, joilla korjaamme jo aiheutettuja vahinkoja tai kiinnitämme erityistä huomiota sellaiseen, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Give back more than you take. Anna enemmän kuin otat.

Teoria vaatii seurakseen konkretiaa. Ensimmäinen esimerkki nousee maataloudesta, jonka negatiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle tunnistetaan. Uudistava maatalous tarkoittaakin esimerkiksi viljelykäytäntöjä, joiden tarkoituksena on palauttaa maaperän biologinen monimuotoisuus, sitoa enemmän hiiltä ja siten hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa veden kiertokulkua.

Matkailuyrityksissä tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus ovat jääneet vähälle huomiolle. Uudistava matkailu voi tarkoittaa työyhteisöjen monimuotoistamista. Agenda2030 tavoite numero kahdeksan mukaan jokaisella tulisi olla mahdollisuus tehdä työtä ja kokea olevansa sitä kautta merkityksellinen omassa yhteisössään. Rekrytoinnilla on perinteisesti haettu parasta mahdollista panos-tuottohyötyä, mutta nyt tätäkin yhtälöä voi ja tulee katsoa uusin silmin, uusin arvoin. Rekrytointi on viesti arvoista ja halusta vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.

Matkailupalvelun esimerkkinä nostan yritykseni Mood of Finlandin Rakkauden Metsä  –konseptin, joka on elinkaarensa alkuvaiheessa. Konseptin ydin on tarjota vieraille mahdollisuus istuttaa symbolinen Rakkauden puu, kertoa välittämisestä ja rakkaudesta haluamalleen ihmiselle tai kohteelle, ostaa käsin tehdylle paperille painettu todistus ja lahjoittaa rahaa ikimetsien suojeluun. Vieraille annetaan mahdollisuus tehdä hyvää luonnon ehdoilla ja tarjotaan työtä pienyrittäjille sekä kädentaitajille. Paikalliset ja vieraat kutsutaan istuttamaan puita yhdessä.

Jätetään paikka paremmaksi, kuin mitä se oli ennen vierailuamme

Uudistavan matkailun määritelmänä olen nähnyt käytettävän myös: “Leaving a place better than you found it.” (itse asiassa meille partiolaisille tuttu lause ja tapa toimia).

Jos yllä olevaa tavoitetta sovelletaan Maailmanperintökohteissa ja mm. Vanuatulla käytössä oleviin inhimillisiin mittareihin matkailun menestystä arvioitaessa –  paikallisten onnellisuuteen ja hyvinvointiin, jätänkin Sinut, lukijani tämän kysymyksen äärelle:

Miten me yrittäjinä ja  matkailijoina varmistamme, että myös paikalliset ovat onnellisempia ja voivat paremmin vierailun jälkeen, kun me olemme tottuneet ensisijaisesti varmistamaan matkailijoina, että me itse palaamme kotiin onnellisina ja hyvinvoivina ja palvelun tuottajina, että meidän vieraamme ovat tyytyväisiä ja onnellisia?

Kiitos, että seuraat blogiani. Voit mielellään kirjoittaa ajatuksia ja kysymyksiä alla olevaan kommenttikenttään.

Ystävällisin terveisin,

Anu

 

Ps. Suomessa löysin vahvistusta ajatuksilleni Baltic Sea Action Groupin toimitusjohtaja Michaela Ramm-Schmidtin erinomaistesta artikkelista  ”Onko aika määritellä vastuullisuus uudestaan..” 10.11.2020

 

 

Lemmenjoelta Pyhä-Luostolle – Lapin kauneus ja voima matkakumppanina

Upeiden päivien viimeiset hetket – tanssi tunturin juurella

Kun olin saapunut tämän matkan viimeiseltä päivävaellukselta takaisin lähtöpaikkaan Luoston kyläkeskukseen ja aloittanut henkisen valmistautumisen kotiinpaluuseen, puhelimeen tuli viesti  matkakumppaniltani, pojaltani, jonka kanssa olimme retkeilleet viimeisen päivän eri reittejä Luoston maastossa:  hän sähkö-fatbikella ja minä patikoiden.

Viestissä oli koordinaatit ja vahva suositus tulla paikalle. Astuin paikalliseen ravintolaan ja saman tien tuli kutsu tanssiin. Poikani oli pistänyt pystyyn paikallisten kanssa sunnuntai-iltapäivän kitara-jamit eikä siinä auttanut muu kuin pyörähdellä hetki polviin asti kuraisissa vaellushousuissa ja kankeissa vaelluskengissä tuntemattoman metstästäjän viemänä. Hauskat kohtaamiset ja spontaani yhdessä tekeminen ovat  luonnossa kulkemisen lisäksi reissujen parasta antia. Oli kiva nähdä, Onni!

Bleasure -matka glamping -sisällöin

Siitä lähtien, kun perustin yritykseni ( Mood of Finland Oy)  ja aloitin ammatillisen urani uuden vaiheen kokoaikaisena yrittäjänä vuonna 2018, ovat matkani olleet lähes poikkeuksetta työmatkoja (business), joissa on hetkittäin vapaa-ajan (leisure) viitteitä.

Korpikartano_maaruska_menesjärviEi ole tarpeen erottaa mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa, koska olen matkoillani oppimassa uutta ja tutustumassa mahdollisuuksiin, joita matkakohteet tarjoavat. Kehitän alatoiminimien Mood of Nature ja Rakkauden Metsä – tarjontaa ja etsin samanhenkisiä yhteistyökumppaneita.

Kotimaan kohteiden tuntemus on usein myös kriteeri tarjouspyynnöissä ja pärjätäkseni kovassa kilpailussa, tutustun mielelläni monipuolisesti Suomen ja lähialueiden matkakohteisiin.

Tämän matkan ensimmäinen kohde oli Hotelli Korpikartano Inarin Menesjärven rannalla. Hotellissa panostetaan nyt vastuullisuusosaamiseen ja koko vakituinen henkilökunta sitoutettiin mukaan yhteisiin tavoitteeisiin ja tekemiseen kahden kerran tapaamisella; ensin johdatus aiheeseen verkossa ja sitten yhdessä tekemistä paikan päällä.

Nyt työ jatkuu ja seuraan mielenkiinnolla tulevia askelia. Kiitos vieraanvaraisuudesta ja aktiviisiesta osallistumisesta! Iltasauna ja uinti pimenevässä illassa Menesjärven raikkaassa vedessä olivat juuri sitä, mitä kaipasin pitkän matkapäivän iltana 🙂

Yhä useammin valitsen luontomatkoillakin yöpymispaikaksi maksullisen majoitusyrityksen ja istun mielelläni ammattilaisen valmistaman illallisen ääreen, vaihdan päivän kokemukset rennosti ilman huolta illallisen jälkeisestä siivouksesta ja suon sen ilon mielelläni myös muulle matkaseurueelle. Opastetut vaellusretket ovat myös rentouttava vaihtoehto yksin patikoinnille.

Yhdistän siis perinteiseen luontoretkeilyyn pienen annoksen ”luksusta” ja nautin siitä hyvällä omallatunnolla (glamping). Haluan kannattaa matkailuyrityksiä ja kannustan muita tekemään samoin. Pyhä-Luostolla majoittauduimme Lapland Hotel Luostotunturin viihtyisässä mökissä, jonka majoitushintaan sisältyi aamiainen ja loppusiivous. Bonuksena saimme ihailla upeita revontulia!

Vastuullisia valintoja

Sen lisäksi, että kannatan paikallisia matkailualan yrityksiä ja noudatan luonnossa liikkumisen ohjeita, teen kotimaan matkat maata pitkin, useimmiten junalla niin lähelle kohdetta kuin mahdollista ja siitä sitten bussilla kohteeseen. Terveysturvallisuus toteutuu erinomaisesti omassa junan makuuhytissä matkatessa.

IMG_4841

Jos matkaan moneen paikkaan tiukalla aikataululla ja julkisilla huonosti saavutettavin reitein otan oman auton mukaan junaan tai vuokraan auton. Omaan autoon tankkaan MyNeste – biodieseliä.

lappi_reitti

Tällä 4 päivän matkalla (paikan päällä to-su) kuljimme menopaluumatkat autojunalla Rovaniemelle, josta ajoimme Inariin ja sieltä edelleen Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Sopivan reitin ja kulkuneuvon valinnassa auttaa Perille.fi – sovellus, jossa voit vertailla hintojen lisäksi myös päästöjä!

Lemmenjoen Kansallispuisto

Hotelli Korpikartanosta on vain parinkymmenen minuutin ajomatka Njurkulahteen, josta Lemmenjoen kansallispuiston reitit lähtevät.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli kulkea Lemmenjoen Kultareitti, mutta venekuljetusta ei alueen yrittäjät voineeet enää syyskuun lopussa varmuudella luvata, joten nyt varaamamme aikataulu oli aavistuksen liian tiukka koko reitin jalan kulkemiselle (Njurkulahti – Kultahamina – Morgamoja – Ravadasjärvi -Njurkulahti).

Valitsimme siis päivävaellusreitiksi Joenkielisen kierroksen (18km). Reitti on todella kaunis ja maisemat monipuoliset. Toki sään suosiessa muutaman kerran surkuttelimme ääneen sitä, ettei yliyön retki toteutunut; useampi päivä ja yö maastossa kun mahdollistavat erityisen vahvan yhteyden saamisen ympäröivään luontoon. Mutta kaikelle on aikansa ja paikkansa; toisella kertaa, kun aikataulu on joustavampi, voidaan tehdä toisin.

Tällä reitillä pääsimme retkitunnelmiin kokkaamalla lounaan Joenkielisen (536m) huiputuksen jälkeen. Huipulla oli melkoinen tuuli, mutta tämä kaunis tunturilammen ympäristö oli täydellinen lounaspaikka.

Reitin päätyttyä lohduttauduin myös sillä, että jos olisimme päätyneet kulkemaan pidemmän reitin, emme olisi myöskään käyttäneet samalla tavalla alueen palveluita, joten kolikolla on aina kaksi puolta.

Päivävaelluksen jälkeen siirryimme Pyhä-Luoston kansallispuistoon yhden pysähdyksen taktiikalla; kävimme syömässä paikallisin aineksin valmistetut poro- ja lohi -pizzat Saariselän Pirkon Pirtissä, jossa olemme syöneet myös varsinaisia gourmet-illallisia alueella reissatessa. Luostolla illastimme  lauantaina Vaisko-ravintolassa ja söimme myöhäisen sunnuntailounaan ravintola Punaketussa – hyviä kokemuksia molemmat. Alla Pirkon Pirtin jälkiruoka revontuli-kastikkeella.

Pyhä-Luosto Kansallispuisto: Pyhä

Aloitimme Pyhätuntunturiin tutustumisen sääolosuhteet huomioiden melko haastavalla Noitatunturin päivävaellusreitillä (16km).

Luontokeskus Naavassa kerrottiin hyvin reitin haasteet ja osasimme suhtautua kulkemiseen riittävällä varovaisuudella.

Haastavaksi reitin teki sade ja veden liukastamat juurakot ja kivet sekä melko vaikeakulkuinen rakka Noitatunturille kavuttaessa.

Sade kulki seuranamme ja lounastaukoa pidettiin ison kuusen alla.

Sumu peitti alleen näkymät tunturin huipulta (540m), mutta tunnelma oli voimakas, niin kuin Lapissa usein on. Noitatunturi on vanha saamelaisten palvontapaikka eli seita ja tätä taustaa pohdinkin sumuista tunturin rinnettä ylös kulkiessani.

Pyhä-Luosto Kansallispuisto: Luosto

Viimeinen retkipäivä alkoi sumuisissa tunnelmissa Luostolla, mutta upea auringonpaiste tuli toisinaan valaisemaan ruskan värittämää maisemaa.

Minä kävelin Ukko-Luoston huipun (514m) ja Luoston vaellusluontopolun variaatiota, yhteensä 18km monipuolisissa maastoissa, jossa oli ihana pysähdellä ihailemaan kaunista ruskaa, kuukkeleiden lentonäytöksiä, syödä eväitä nuotiopaikalla ja kavuta toisinaan melko haastaviakin reittejä kohti tunturin huippua.

Yllä oleva kuva herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Se on polku Luoston  Ukko-Tunturille  hieman pidemmän reitin kautta kuljettaessa. Maa on kulunut, polku leventynyt ja huoli luonnon kestävyydestä on aiheellinen. Mutta ei hätää, sekä Luostolla että Pyhätunturilla on todella hienosti lähdetty ratkaisemaan kulkijoiden luonnolle aiheuttamia haittoja: suosituimmat lyhyet reitit on päällysetty soralla ja monissa paikoin voi kulkea rakennettuja portaita pitkin.

Ukko-Luostolle johtavat portaat olivat jo käytössä ja Pyhällä Isokurun Uhriharjun portaat valmistuivat heti käyntimme jälkeen. Nyt emme Isokurulla käyneet ja Pyhä-Luosto retkeilyreitti (30km/ suunta) ja moni muu reitti jäivät kulkematta,  joten monta syytä on palata takaisin tällekin alueelle.

Muistetaan kulkea näitä merkittyjä ja rakennettujakin reittejä pitkin sen sijaan, että pidämme oikeutenamme jättää jälkemme omia polkuja kulkien. Muista lukea ajankohtaiset tiedot retkialueelta  ja kertaa tarvittaessa  luonnossa liikumisen oikeudet ja velvoitteet osoitteessa Luontoon.fi .

Hyviä retkiä & onnellisia kokemuksia

Luonto on voimaannuttava ja rauhoittava paikka – missä ikinä kuljemmekaan. Lapin luonnossa on omanlaisensa vahva voima ja karuus, jota emme eteläisessä Suomessa koe. En silti osaa tai halua arvottaa luontoa, vaan kohdata luonnon luontona ja sen ominaispiirteet eri alueilla sellaisina kuin ne eteen tulevat. Luonto ei ole koskaan pettänyt.

Poroja kohtasimme sekä luonnossa että tien päällä, joten muistathan ajella varovasti ja huomioida luontomme ihmeet myös urbaanissa ympäristössä.

Hyviä matkoja, kauniita kokemuksia! Liikutaan luontoa ja toisiamme arvostaen ja kunnioittaen, eri vuodenajoista nauttien ja jälkiä jättämättä!

En ole tehnyt kaupallista yhteistyötä kirjoituksessa mainittujen yritysten kanssa. Hotelli Korpikartanon vastuullisen liiketoiminnan valmennuksen olen tehnyt toimeksiantona.

Kiitos, että seuraat blogiani.

IMG_6474

Anu
http://www.moodofffinland.fi
IG @mood_of_finland

Viisikon saaristoretki 22.-24.6.2020

Saaristossa voi jäädä vahingossa rannalle ruikuttamaan

Lähdin saaristokierrokselle jo opiskeluaikoina tutuksi tulleen ”Viisikko” -ystävä Evan kanssa. Kummankaan varsinainen vahvuus vapaalla ei ole pitkän ajan suunnitelmien tekeminen. Nyt pyöräretki pyöri kevyesti alustavana suunnitelmana puheissamme joitakin viikkoja, mutta varsinaisen suunnittelun aloitimme vasta matkaa edeltävällä viikolla – vähän liian myöhään, mutta onneksi riittävän ajoissa.

Majoituksissa ei ollut enää juurikaan vaihtoehtoja ja  pyörien vuokraus olisi sujunut jouhevammin, jos olisimme toimineet ajoissa, mutta lopulta kaikki kuitenkn järjestyi!

Vuokrasimme 21-vaihteiset hybridipyörät Visit Naantalin kautta ja saimme pyhien vuoksi vahvistukset ja hyvää neuvontaa suoraan vuokrauksista vastaavan Carfieldin edustajalta. Hinnat ja varustelut ovat niin hyvät, että oman pyörän kuljettaminen ei ollut todellakaan tarpeen. Ongelmaksi oli koitua Visit Naantalin toimiston klo 18 sulkemisaika palautuspäivänä, mutta lopulta tämäkin ongelma ratkaisiin ja pyörät sai jättää myöhemmin illalla kohteeseen.

IMG_3738

Yhteyslautoilla ja losseilla oli todella ystävällistä henkilökuntaa! Näistä kohtaamisista jäi aina hyvä mieli!

Olen liikkunut saaristossa ja ymmärrän ex-tempore -matkailijan haasteet; lossit ja lautat rytmittävät kulkemista antaen lupauksen ruuhka-Suomea leppoisammasta liikkumisesta, mutta eivät sitten toisaalta odota myöhään satamaan saapuvia pyöräilijöitä.

Ihan ilman ennakkosuunnittelua ei matkaan siis kannata lähteä etenkään, jos aikaa on rajallisesti, niin kuin meillä oli – maanantaiaamusta keskiviikkoiltaan. Reitti kannattaa suunnitella ennen lähtöä ja tarkistaa lauttojen aikataulut, jotta tien päällä ei tarvitse enää stressailla!

Kapinallinen reittivalinta

Saariston rengastie on hyvin brändätty ja tuoteistettu reitti pyöräilijöille. Niin hyvin, että minäkin olin jäädä valmiiksi tarjottujen, Saariston rengastien ja Pienen rengastien ”vangiksi”.  Pieni rengastie oli kuitenkin vähän liian lyhyt ja tuttu (120km) ja Saariston rengastie (220km)  vähän liian pitkä meidän käytössä olleeseen vajaan kolmen päivän ohjelmaan. Oma reitti, jota voisi kutsua Viisikon saaristoretkeksi, oli kuitenkin helppo tehdä valmiita reittikuvauksia hyväksi käyttäen.

Reittimme: 1. päivä: Naantali – Rymättylä – Hanka – Nauvo – Korppoo, noin 55km 2. päivä: Korppoo – Houstkari – Iniö, noin 40km 3. päivä: Iniö- Kustavi – Taivassalo – Hakkenpää – Velkua (Teersalo)- Merimasku – Naantali, noin 65km Yhteensä noin 160km pyöräilyä.

Suosittelen vierailua Visit Parainen -sivulla ja sieltä edelleen Outdoor Active – sivustoille siirymistä. Reittikuvaukset ovat oikein hyvät ja reitti niin hyvin merkitty, että edes me emme varsinaisesti eksyneet (muutama harhaanajo huomion herpaantuessa..).

Jos aikaa olisi ollut hieman enemmän, tarkoitukselliset reitiltä poistumiset (tai lautalta myöhästymiset) olisivat olleet pelkkää plussaa. Ihan alkuun olisimme jääneet Rymättylään testailemaan Herrankukkaron keittiön antimia ja saunomaan savusaunaan.

Seuraava houkutus oli Seilin saari, jossa olisimme yöpyneet mielellämme, mutta nyt aikataulu ei sitä sallinut, emmekä ehtineet viettää saarella edes pientä tutustumiskierrosta, koska ehdimme vasta viimeiseen Hankasta Nauvoon lähtevään yhteysalukseen. Yhteysalus Östern onkin ensimmäinen tarkan suunnittelun kohde;  vuoroja kun on vain kolme päivässä ja viimeinen alus lähtee klo 16.55.

Toinen aikataulun osalta kriittinen kohta on Houtskarin Mossalasta Iniön Daleniin menevän lautan aikataulu – viimeinen alus lähtee klo 16.15 ja tätä ennen matkalla on kaksi lossia (maksullinen lautta).

Yhteysalus, jolla polkupyöräilijät ja jalkankukijat voivat kulkea Hakkenpäästä Velkuaan.

Hakkenpää -Teersalo (Velkua) lautalla kuljetetaan vain polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita (ja matkan varrella olevan saaren asukkaiden autoja)

Kolmas kriittinen kohta oli yhteys viimeisenä päivänä Hakkenpäästä (Taivassalo)  Teersaloon (Velkua). Yhteysalus kulkee vain kaksi kertaa päivässä (klo 09.00 ja klo 16.00). Jos tuosta vuorosta myöhästyy, pääsee Naantaliin myös hieman pidemmän kaavan kautta tietä pitkin, jolloin matkaa tulee noin 14km lisää (näkyy kartassa sinisellä).

Hakkenpäässä on vierasvenesatama, uimaranta ja ravintola Saluuna, jossa oli hyvä pizza- ja salaattitarjonta ja ihan yllättävä viinivalikoima (jota emme tosin jääneet testailemaan). Uimaranta on lauttasataman kupeessa, ravintolan ohi ajettaessa.

Maksullisia aluksia oli kaksi; Hankasta Nauvoon ja Houtskarin Mossalasta Iniön Daleniin kulkevat lautat –  molemmat maksoivat 10€/hlö & pyörä.

Pyöräilijän elinehto: hyvä ruoka, kunnon yöunet ja hyvä sauna!

Muutama muutos reitin rytmitykseen olisi jälkiviisaana ehkä kannattanut tehdä: Korppoon majoituskapasiteetti oli niin täynnä, että Nauvo olisi saattanut olla parempi vaihtoehto ensimmäisenä yöpymispaikkana.Tosin kortilla olivat majapaikat myös Nauvossa, joten pääasia oli, että pääsimme pitkän päivän päätteeksi nukkumaan.

Omakohtaisina aikaisempiin kokemuksiin perustuen voin lämpimästi Nauvossa suositella Västergård Bed&Breakfast ( vierailusta tosin monta vuotta), Hotel Stallbacken, jonka miljöö vastaa saaristolaismaiseman odotuksia  ja ravintolassa tarjolla lähiruokaa. Jos reissun aikana kaipaa myös sosiaalista elämää ympärille,  ja laadukasta ravintolapalvelua, niin Hotel Strandbo heti satamaan saavuttaessa on hyvä valinta (terveiset Evan Kim-kaverille!)

Rödä huset on vaatimaton ja edullinen majatalo Korppoossa. Ennen majoittumista pysähdyimme syömään Korppoon sataman Ravintola Buffaloon, joka tunnetaan kuulemma Ribseistä, mutta löytyi sieltä onneksi ruokaa myös kasvissyöjälle. Aamiaista söimme kyläkeskuksen kahvilassa. Korppoossa on idyllisiä vaihtoehtoja, mutta olivat täynnä meidän vierailun aikaan.

Unelmien majoitus- ja pysähdyspaikka olisi ollut seuraavan päivän reitiltä hieman sivuun jäänyt Hyppeis Värdshus Houtskarissa, josta olen kuullut niin paljon hyvää ja tutustunut paikan emäntään Outiin töiden kautta. Sen majoituskapasiteetti oli kuitenkin täynnä elokuun puoleenväliin, kun etsin majoitusvaihtoehtoja. Seuraavalla kerralla siis!

Kesän helteillä uimapaikkoja löytyy kyllä reitin varrelta, mutta kivoimmat paikat ovat ehkä hieman sivussa varsinaiselta pyöräreitiltä ja kannattaa kysellä vinkkejä paikallisilta. Houtskarissa teimme lenkin Näsbyn uimarannalle. Eväitä saa ostettua sympaattisista kyläkaupoista, mutta klo 18 jälkeen lähes kaikki paikat ovat jo kiinni. Ravintolatkin sulkeutuvat aika aikaisin, joten kannattaa tarkistaa aikataulut etukäteen.

Toisen pyöräilypäivän majoituskohteena oli Iniö ja kun saavuimme sinne, haasteeksi sielläkin muodostui ruokapaikan löytyminen; kuuden jälkeen illalla ravintoloista avoinna oli ainoastaan Thai-ruokaa tarjoileva Bruddalsviken – joka sijaitsee hieman ”keskustan” ulkopuolella olevan vierasvenesataman (Björklund Båtslip) rannassa. Ravintola oli paikallisten suositu ja  kasvisruokailijallekin löytyi luonnollisesti vaihtoehtoja.

Yllätyimme matkan aikana siitä, että paikallista ”saaristolaispöytää”, kalaa tai muuta varsinaisesti paikallista ravintolatarjontaa ei osunut matkamme varrelle ollenkaan; Buffalo, Thai ja Saluuna eivät johdattaneet saaristolaiskeittiön äärelle, mutta saimme kyllä maittavaa ruokaa joka päivä!

Sympaattinen pysähdyspaikka Iniössä on Gamla Banken, mutta ruokaa sieltä ei valitettavasti saa.

Iniössä majoittauduimme vanhaan kunnantaloon perustettuun, melko boheemiin majatalo Villa Högbyhyn. Varatessa jo kerrottiin, että majoittaudumme varamajoitushuoneen – josta maksoimme kuitenkin ihan kelpo hinnan (146€/yö). Alan ammattilaisena ymmärrän hinnoittelulogiikan, en valitse majoituksia hinta edellä ja kannatan mielelläni paikallisia majoitus- ja ravintolayrityksiä.

Korona-aikaan huomasin kiinnittäväni erityistä huomiota hygienia-turvallisuuteen etenkin yhteiskäytössä olevien wc- ja suihkutilojen osalta. Pihojen ja saniteettitilojen osalta pientä parannettavaa osittain oli havaittavissa matkan aikana. Ehkä kauden aloitus oli kuitenkin yllätys pitkän odottelun jälkeen.

Matkamme alkajaisiksi Naantalissa Kahvila-ravintola Amandiksen maailman parhaaksi mainostettu vohveli savulohitäytteellä lunasti lupauksensa!!

Iniössä positiivisena ajanvietteenä oli Norrbyn vierasvenesataman siisti sauna, kiva tunnelma ja hyvä mahdollisuus uida! Sauna oli avoinna klo 18-22 ja maksoi 5 euroa, joka maksettiin sauna-isännälle paikan päällä.

Summa summarum – oliko meillä hieno matka?

Kyllä meillä oli! Ehdottomasti! Pysyimme aikataulussa, kohtasimme kivoja ihmisiä ja vietimme hauskaa ystävä-laatuaikaa! Sää oli ihan mahtava koko matkan ajan – päivälämpötilat olivat reilusti yli kaksikymmentä astetta ja illat mielyttävän lämpimiä. Sateella ja tuulella pyöräily olisi ollut tietenkin paljon raskaampaa ja muisto voisi olla toisenlainen.

Tämä ei ole Niinmun Designin mainoskuva, mutta yksi parhaista tunnelmakuvista matkan varrella. Pyöräilimme Iniön yhteissaunaan ja palasimme takaisin kun kello oli jo yli kymmenen.

Pyöräreitti on paikoitellen aika mäkistä, etenkin Naantalin ja Rymättylän välillä ja taas Merimaskusta Naantaliin pyöräiltessä. Rankin ylämäkiajo taisi olla ihan itseaiheutettu; kävimme Korppoon korkeimmalla paikalla Niinmun Design –  liikkeessä. Vierailu oli polkemisen arvoinen; yrityksessä on panostettu hienosti vastuullisuuteen ja erityisen positiivinen yllätys oli löytää Suomessa tehtyjä vaatteita.

Pyöräreitti ei kulje kovinkaan paljon varsinaisesti merellisessä maisemassa, niin kuin ehkä voisi olettaa. Lossi- ja lauttamatkat tuovat kuitenkin kivaa vaihtelua ja toisinaan myös kaivattua lepoa ja kuvaustaukoja päivän ohjelmaan.

Iniön Jumon saarella asuu meidän opiskelukaveri ”Myrskyluodon Pekka” Päästiin siis ihan ”live like a local” elämyksenkin äärelle 🙂

Sammutuskalustoon kuuluva vene Iniön saaren vierasvenesatamassa

Nämä maisemat, nämä tunnelmat ovat parhaita matkamuistoja.

En ole tehnyt kaupallista yhteistyötä tässä blogissa mainittujen yritysten kanssa. Matkaillessa teen huomioita vastuullisen matkailun ammattilaisen näkökulmasta.

KIITOS Eva ”Ossi”  Viisikko – ystäväni ihan parhaasta retkiseurasta!
KIITOS Sinulle lukijani blogin seuraamisesta!
Anu

Don´t leave footprints – do good in Tourism

Tourism and nature

When I was asked to tell the most current issues in Responsible Tourism at the moment by a Finnish TV journalist I talked about overtourism, climate change and flying, compensating, carrying capacity, new nature based luxury, the conservation of nature – and the footprints we are leaving while travelling, not only in nature but also in local communities.

I am lucky not to be alone with my thoughts as I cooperate in some of the Mood of Finland concepts with a Spanish geography,  Javier Pedrosa (Iworu and Geoface).  Javier  has finished Master degree in Territorial Planning and Environmental Management in University of Barcelona and his Master Thesis about ”the proposal of an Ecotourism model based on the landscape units of the protected area” has been accepted in July 2019.

Responsible Tourism is a complex combination of ecological, economical, social and cultural development and action  – where the local operators and people should always be involved. It also makes us remember ethical issues as equality and accessibility in all its senses. When talking about Responsible Tourism, it´s not only about nature but as we all know nature needs our special care and attention.

The Local Agenda 21 advocates a decentralized but concerted sustainable development, in which a proactive response is required from the local government, since it is the towns and cities that know best what their own environmental, social and economic interests are

Interpretation of landscape

Javier is geography, entrepreneur and has been working for many years in Tourism Industry. He has been working also as a Tourleader in many countries, including  Finland and other Nordic countries. He has stayed longer periods in several places having always special interest in Scientific Tourism.  Last Summer (2019) he stayed in Iceland.

Asturias francine anu y javi

I hereby share some sentences of the conclusions of Javier´s  Master Thesis –  the ones  I found very interesting, also from the Finnish Tourism perspective.

The interpretation of the landscape as an ecotourism activity allows to increase awareness and understanding whenever the correct didactic practice is applied.

When the superimposed spheres (lithosphere, atmosphere, hydrosphere, biosphere, troposphere) and the historical chronological thread (from the origin of space to our days) are combined,  the speaker and the receiver will have better understanding of the area and be able to discourse respectively.

This might be my favorite:

The interpretation of the landscape is one way of educating and sensitizing the citizens (both local and visitors). 
Javier has specialized in interpretation of landscape  – understanding landscape also as part of Tourism attraction and target of environmental protection.

Landscapes can and should take a greater role in the management of protected areas and claim themselves as an image of territory, image of  locals living there, and part of  locals´ identity. 

What is your favorite landscape

In Finland we have beautiful national landscapes to take care of.  I have been asked to describe the landscape which most touches my feelings. They are several ones and one of them is a sea view in Spain, not only because of the view but also because of the sound, smell, feeling and the memories.

We always go back to those places where we once loved the life

 

I also love the beauty of Finnish nature, its tranquility and the landscape with the combination of natural waters and forests.

de9d8a7d-e175-4169-9120-453ef8ca3a79

Hossa National Park 2019

 

Mood of Finland 1v synttärit!

Uusi vuosi kutsuu katsomaan ensin mennyttä

On uuden vuoden ensimmäinen päivä. Olen ollut vuoden yrittäjänä ja ennen kuin katson kauniisti tulevaan, johdatan lukijani hetkeksi menneeseen. Mood of Finland ei syntynyt tyhjästä eikä helpolla ja se oli toteutumistaan odottava unelma pitkään. Ensimmäinen vuosi on ollut onnistumisen vuosi ja minä olen onnellinen.

MOF_kesä2018_2_white

Uuden vuoden ensimmäinen päivä – katson peiliin ja jatkan matkaa

Ensimmäisen yrittäjävuoden aikana kompastelin muutaman kerran.  Olin tullut niin tarkaksi onnellisesta elämästä, että yrittäjänä en työssäkään tahtonut sietää enää ollenkaan niitä hetkiä ja kohtaamisia, joissa en voinut arvostaa tai minua ei arvostettu. Vaikeaa oli silloin, kun työn tekemisen lopputulosta tai laatua ei asetettu samalle tasolle, jolla halusin sen itse pitää.

Annoin  yritykseni asioiden tulla liian henkilökohtaisiksi ja annoin niiden mennä tunteisiin. En malttanut arvioida kumppanuuksia aina riittävän objektiivisesti ennakkoon ja luulin, että intuitio on aina oikeassa – tai luulin malttaneeni kuunnella intuitiota. En vaatinut riittävän ajoissa tuloksia ja korjailin sitten vauhdissa  –  ja omalla ajalla.

pe mannen haukland merestä juosten anu

Nyt harjoittelen toimimaan toisin, virheistä oppineena. Tulevana vuonna ennen päätöksiä pysähdyn, harkitsen, selvitän –  ja käyn pitkällä lenkillä. Ongelmia kohdatessa annan tuulen turvata selustaa ja marssin tulilinjalle ratkaisun haarniska edessäni. Katkaisen väärinymmärtäjien siipiä enkä suostu ottamaan kaikkea vastaan. Hoidan homman, teen osuuteni ja kävelen varmoin askelin pois – hymyillen. Yksi tärkeimpiä oppeja on ollut oppia ymmärtämään, että asioista voi olla eri mieltä ja se on ok. Annetaan tilaa ja kunnioitetaan toinen toistemme mielipiteitä ja ajatuksia.

Cavaa & rypäleitä: monta mahdollisuutta toivoa!

Espanjalais-suomalaisessa perheessämme uudenvuodenaaton perinteisiin ei kuulu räiske ja raketit vaan Cava ja viinirypäleet. Kun keskiyön kello lyö kaksitoista, saa jokaisen kellonlyömän kohdalla syödä yhden rypäleen ja toivoa jotakin tulevalle vuodelle. Tahti on nopea, joten toiveet syöksyvät mieleen vauhdilla eivätkä ne voi olla kovin pitkiä.

uusivuosicava

Minun mieleeni syöksyi toteuttamiskelpoisia toiveita, pitkän ajan unelmia ja jostain tiedostamattomasta tulleita yllätyksiä. Perussetti toiveista on säilynyt samana jo pitkään; onnellinen ja tasapainoinen elämä kaikille rakkaille, terveys, mielekäs tekeminen ja sitten se unelma vanhasta kivitalosta Espanjassa.

Mood of Finland 1v (4)

Onnea ja iloa on tähän vuoteen mahtunut paljon, paljon enemmän kuin kuoppiin kompastumisia!
Tervetuloa uusi vuosi  – Mood of Finland on entistä vahvempi ja luottavaisempi.
Kiitos elämälle, joka kantaa.
Kiitos ystävät ja perhe kannustuksesta ja ilon hetkien jakamisesta kanssani.
Erityiskiitos Danielille!

Mood of Finland joulu2018_rajaus2

Adios 2018 – Tervetuloa 2019!
Onnea tulevalle vuodelle!
Prospero año nuevo!

Anu

Suomi on turvallinen matkailumaa

Uskaltaako turvallisuudella markkinoida?

Turvallisuus on herkkä aihe markkinointiviestinnässä. Mitä jos turvallisuudella kehuskelu houkuttelee paikalle turvallisuuden rikkojat ja hajottavat sen kaiken hyvän, mitä on? Mitä jos juuri silloin tapahtuu jotain, kun turvallisuudella maahan houkuteltu matkailija on täällä ja odottamaton uhka muuttuu todeksi?

Maailman talousfoorumin (WEF) julkaiseman matkailun kilpailukykyä mittaavan raportin mukaan Suomi on maailman turvallisin maa. Raportissa on analysoitu tuloksia, jotka perustuvat erittäin laajaan tietokantaan sisältäen mukana olleiden 136 maan yksittäiset tulokset käytössä olleista yhdeksästäkymmenestä indikaattorista sekä vertailtavuuden ja yleiskatsauksen maailmanlaajuisesta tilanteesta.

Jos emme turvallisuudella varsinaisesti Suomea matkailumaana markkinoisikaan, faktoja voimme esittää ja muistuttaa, niin kuin oppaana ryhmillekin muistutan, että missään maailman kolkassa ei voi luvata, että mitään ikävää ei koskaan tapahtuisi.

Kaikkien indikaattoreiden yhteenlaskettujen pisteiden mukaan Suomi on 33. kilpailukykyisin matkailumaa suurten matkailumaiden Espanjan, Ranskan ja Saksan ollessa kärkikolmikko. Suomi on tässä mittauksessa maailman viidenneksi ekologisin maa, jolla on tutkimuksen mukaan yksi parhaita henkilöstöhallintoja ja työvoima. Parannettavaa tutkimuksen mukaan on saavutettavuudessa ja luonto- ja kulttuuriaktiviteettien tuotteistamisessa ja markkinoinnissa.

Turvallisuus on noussut yhdeksi seuratuimmista indikaattoreista kasvavan terrorismin uhan vuoksi ja Suomi on saanut hienoa huomiota raportin tulosten julkaisun myötä. Turvallisuutta mittaavissa indikaattoreissa tarkastellaan maan taloudellisia panoksia rikollisuuden, väkivaltaisuuden ja terrorismin ehkäisyyn, poliisin luotettavuutta ja terrorismin todennäköisyyttä.

Matkailijamäärien kasvu tuo haasteen turvallisuuteen

Vuoteen 2030 mennessä maailmassa arvioidaan olevan kahdeksan ja puoli miljardia ihmistä, jotka tekevät noin kaksi miljardia matkaa vuodessa. Suurin kasvu tulee Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-Idästä. Matkailumäärien kasvuun vaikuttavat megatrendeistä erityisesti maksukykyisen keskiluokan kasvu, väestön ikääntyminen sekä teknologian ja infrastruktuurin parantuminen. Parhaimmillaan matkailu luo uusia työpaikkoja, kasvattaa taloudellista hyvinvointia, auttaa ymmärtämään muita kulttuureja ja edistää rauhaa. Kasvavat matkailijamäärät tuovat mukanaan myös negatiivisia vaikutuksia ja niistä yksi on lisääntyvä turvallisuusriski.

Digitalisoinnin toivotaan tuovan ratkaisuja ihmisten liikkuvuuden seuraamiseen ja rikollisten jäljittämiseen; matkailijan polku on itse asiassa pysynyt maailmanlaajuisesti tarkasteltuna yllättävänkin samankaltaisena sitten 1960-luvun massamatkailun alkuajoista; monissa maissa käytössä on edelleen paperidokumentit ja viisumin saadakseen voi vieläkin joutua odottamaan pitkään ja maksamaan tuntuviakin summia. Moniin maihin matkustettaessa pitkät passijonot ovat edelleen osa maahantulorutineeja.

Varastettu tai hukattu passi on yksi suurimpia turvallisuusriskejä

Turvatarkastuksia on toki kiristetty etenkin vuoden 2001 New Yorkin kaksoistornien terrori-iskun jälkeen; nesteiden kuljetusta lentokoneisiin rajoitetaan, kengät, vyöt ja muut metallia sisältävät tavarat pitää siirtää läpivalaisuun, lähtöporteilla on tarkastuksia ja terminaaleihin on asennettu huomattavasti enemmän valvontakameroita.

Viranomaiset muistuttavat siitä tosiasiasta, että todelliset uhat kuten terrorismi ja epidemiat kulkevat rajojen kautta eikä millään maalla ole nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla mahdollisuutta täysin kontrolloida ihmisten liikkuvuutta.

Kansainvälisen rikospoliisijärjestö INTERPOL:n mukaan yksi suurimpia turvallisuusriskejä on tällä hetkellä varastetut ja hukatut matkustusdokumentit kuten passit. Reilun kymmenen vuoden aikana (2002-2013) lähes neljäkymmentä miljoonaa dokumenttia ilmoitettiin hukatuiksi tai varastetuiksi. Väärennetyt ja varastetut passit liittyvät usein turvapaikanhakijoihin, terroristeihin ja rikollisiin. INTERPOL näkee ratkaisuna siirtymisen täysin digitaaliseen biometriseen menetelmään, joka auttaisi suojaamaan ja tarkistamaan matkustajan identiteetin ja vähentämään merkittävästi varastettujen paperien vääriin käsiin kohdistuvaa riskiä.

 Kyberturvallisuus on tärkeä osa matkailun turvallisuutta!

Nykytiedon mukaan valitettavasti myös biometristen tietojen hakkerointi ja huijaaminen on mahdollista, joskin vaikeampaa kuin perinteisen passin käyttäminen väärin. Tuntuukin siltä, että uusia ja hyödyllisiä innovaatioita seuraa hyvin nopeasti myös hyötyjä väärin käyttävät rikolliset ja muutokset seuraavat toisiaan.

Sähköistetyn ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuus edellyttää kyberturvallisuuden varmistamista. Suomen valtion ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia vahvistettiin vuonna 2013 ja sen tavoitteena on varmistaa kyberympäristön luotettavuus ja toiminnan turvallisuus sekä ennakoiden hallita ja tarvittaessa sietää kyberuhkia ja niiden seurauksia. Yhteiskunnan kriittisiä, tietojärjestelmistä ja verkkoyhteyksistä riippuvaisia toimintoja ovat esimerkiksi lennonjohto, rahaliikenne ja energiantuotanto.

Suomi ei ole muusta maailmasta eristetty lintukoto

Loppukesällä 2017 Turussa tapahtuneen puukotuksen, jossa kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui, sanotaan tuoneen Suomeen ensi kertaa epäillyn islamistisen terrorismin. Samana kesänä,  ruuhkaisena kansainvälisten risteilymatkailijoiden vierailupäivänä Helsingissä kohtasin espanjalaisen ryhmän kanssa poikkeuksellisen vastaanoton Temppeliaukion kirkolla, kun suuri joukko poliiseja oli jalkautunut alueelle. Keskusrikospoliisi vahvisti poliisioperaation johtuneen mahdollisesta terroristisen teon valmistelusta, mutta konkreettiselta uhkatilanteelta vältyttiin.

 

Uuden tilanteen edessä matkailualan ammattilaiset ovat aktivoituneet ja keskustelua on käyty muidenkin terminaalien kuin lentoasemien turvallisuuden osalta; onhan kulku juniin, linja-autoihin ja laivoihinkin vielä huomattavasti vapaampaa. Maailmalla on jo esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi junaan noustessa käydään läpi samankaltainen turvatarkastus ja henkilöllisyyden tarkastus kuin lentokoneeseen kuljettaessa. Olen itse kulkenut junaan turvatarkastuksen kautta mm. Espanjassa.

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että sisäisen turvallisuuden pahin globaali uhka on terrorismi.
Hyvä uutinen on se, että Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kansainvälisen vertailtavuustutkimuksen mukaan kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat Singaporen jälkeen. Indikaattoreja ovat mm. sisäisen turvallisuuden takaamiseen varatut resurssit, resurssien tehokas käyttö, kansalaisten suhtautuminen poliisiin ja sisäisen turvallisuuden uhat.

Matkailualan ammattilainen kohtaa asiakkaan myös poikkeustilanteissa

Lupausta siitä, että mitään normaalista poikkeavaa ja ikävää ei koskaan tapahtuisi, ei voida antaa edes turvallisimmaksi matkailumaaksi tilastoidussa Suomessa. Asiakaspalvelutilanteen tavoitteena tulee tietenkin olla turvallisuuden tunteen luominen ja palvelun turvallinen toteutus. Se, mitä voidaan ja pitää tehdä, on ennakoida ja varmistaa toimintavalmius mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Markkinointiviestinnässä voidaan kertoa, millä tavalla Suomessa, matkailualueella tai yksittäisessä yrityksessä on varauduttu ennakoivasti turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin ja millä tavalla henkilöstö koulutettu turvallisuuden osalta. Jotta Suomi on jatkossakin turvallinen matkailumaa, tulee matkailualueiden panostaa turvallisuuskäytäntöihin.

Helsinkiläisen Kämp Collection Hotelsin turvallisuuspäällikkö Petteri Sistonen kertoo hotellivieraiden osalta suurimpien riskien olevan omaisuusrikokset, päihteet ja häiriökäyttäytyminen, erilaiset valuuttaan ja maksukykyyn liittyvät rikokset sekä muut henkilöturvallisuuteen kuten paloturvallisuuteen liittyvät riskit.

Sistosen mukaan ketjun hotellien henkilökuntaa koulutetaan kaiken aikaa, toimintatavat ja prosessit turvallisuusuhkien varalta suunnitellaan ennakkoon ja näin saavutetut rutiinit luovat turvallisuutta henkilöstölle. Nopeasti muuttuva työympäristö vaatii sisälleen dynaamisen riskienhallintaprosessin, jonka mahdollistaa organisaatio, jossa riskien tunnistaminen ja hallinta ovat jokaisen asia.

Kyky ennakoida ja toimia on ammattilaisen avaintaito

Matkailualan yrityksillä on liikeidean mukaisia velvoitteita turvallisuuden varmistamiseksi. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuutta on tarkasteltu pidempään, tietynkokoisilla kiinteistöillä tulee olla pelastussuunnitelmat ja riskialttiita aktiviteetteja tarjoavat ohjelmapalveluyrittäjät ovat jo vuosia tehneet riskianalyysin ja siitä johdetun turvallisuussuunnitelman ja turvallisuusasiakirjan.

Kuva: Spek

Riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekeminen on suositeltavaa, vaikka laki ei siihen kaikkia palvelun tuottajia velvoitakaan. Matkailualan ammattilainen voi osallistua Matkailualan turvallisuuspassikoulutukseen ja hyväksytysti testin suorittaneena saada viisi vuotta voimassa olevan MaTuPa-passin. Ensiaputaidot on syytä pitää voimassa ja huolehtia, että ensiapupakkaukset, sammutuspeitteet ja palosammuttimet ovat kunnossa.

Tämän ajan ensiaputaitoihin on syytä lisätä valmennus uhkaavasti käyttäytyvien ihmisten tunnistamisesta ja uhkatilainteiden hoitamisesta. Yrityksen tietoturvasta pitää huolehtia ja varmistaa, että keväällä 2018 voimaan tulevan tietosuojalain ja –asetuksen vaatimat velvoitteet on hoidettu mm. henkilötietojen tallentamisen osalta.

Tärkeää on sisällyttää turvallisuusasiat aina uusien, myös freelance-työntekijöiden perehdytykseen niin, että jokainen tietää poikkeavassa tilanteessa, miten toimitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja turvataan asiakkaiden hyvinvointi. Turvallisuudesta tulee huolehtia kaiken kokoisissa yrityksissä ja samoin kuin laadukas ja vastuullinen toiminta, niin myös turvallisuudesta huolehtiminen erottavat ammattilaisen amatööristä.

Turvallisuusjohtaminen tuo laatua ja kannattavuutta

Turvallisuus on keskeinen laatutekijä matkailupalveluiden toteuttamisessa ja tuo lisäarvoa kilpailukykyyn. Turvallisuusasioihin panostaminen ja ennakoiminen on myös monella tavalla tuottavaa toimintaa; onnettomuuksien, työtapaturmien tai asiakkaille aiheutettujen haittojen väheneminen merkitsee yritykselle selvää säästöä.

Turvallisuuteen panostaminen ei vaadi isoja investointeja ja myönteinen turvallisuuskulttuuri luodaan yritykseen johdon esimerkin avulla. Turvallisuudesta huolehtimisen voikin sanoa olevan enemmän kiinni asenteesta kuin siihen sijoitetuista euroista.

Turvallisuutta jalkautetaan yrityksessä turvallisuusjohtamisella, johon kuuluvat riskien arviointi ja havaittujen riskien torjuminen, turvallisuusharjoitukset sekä viestintä- ja palautejärjestelmät asiakkaiden ja työntekijöiden suuntaan. Kaikki tämä rakennetaan yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa. Myös lähimpiä yhteistyökumppaneita, alihankintayrityksiä, viranomaisia ja oppilaitoksia kannattaa pitää turvallisuustyössä mukana.

Tutustu myös Vastuullisen matkailun opaskirjaan!

Tämän kirjoituksen teksti on alun perin koottu ja kirjoitettu Business Finland/ Visit Finlandin tuottamaan ja Mood of Finlandin kirjoittamaan ja kokoamaan Vastuullisen matkailun opaskirjaan. Artikkelia ei julkaistu opaskirjassa, mutta hyödynnetään muuten.  Asiantuntijat: Petteri Sistonen, Kämp Collection ja Pekka Iivari – Matkailututkimuksen avainkäsitteet, Turvallisuus. KIITOS!

Klikkaa itsesi tästä Visit Finlandin sivulle, josta voit ladata opaskirjan ja siihen kuuluvat työkirjan käyttöösi: Vastuullisen matkailun opaskirja

Kiitos mielenkiinnosta, kiitos että seuraat blogia!

Lähde:
Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017

In Finland we have this thing called Matkailudiili (Tourism deal)

We are living a beautiful story of success

Tourism industry is growing faster than ever in Finland and we are sharing very positive atmosphere among the professionals. Tourism is industry full of opportunities!

There are also challenges to solve. One of the biggest problems for employers in Finland is to find motivated and skilled professionals. Employers and employees have challenges to meet each other in hospitality business, especially in restaurants,  but during the high season there is lack of employees in very many different tasks in several parts in Finland.

To solve this problem as well as making Tourism better known as an attractive industry to work, The Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland has launched the project called Matkailudiili – Tourism deal.

Tourism industry is the most international industry

I have had great opportunities to meet people all over the world because of my profession. I am professional in Tourism industry since more than 25 years and have lived more than ten years abroad, mostly in Spain. I love my work!

In Finland I have met plenty of foreigners while teaching tourism and working as Tour Guide in Helsinki. I have heard many stories, not only about the personal experiences, but also about the working life in Finland.

Many stories have been encouraging but there have also been stories about the dificulties to integrate to our society  – and not  all have been treated in fair way.

Tell us your challenges and we try to find the way to help

I have heard experiences from employer´s point of view and I also have asked the hospitality and tourism students and collegues to tell me their stories  – not only now but during several years. On the basis of what I have heard, I would conclude we do have some problems to solve.

The first problem for foreigners seems to be the difficulty to get networks and opportunities to get proper work when not speaking fluent Finnish. The necessary paperwork is also a big challenge if you don´t have any Finnish speaking person helping you.

190618_työpaja_joseann_paco_ryhmä_anu

The second problem seems to be the very hectic and stressful atmosphere at work (restaurants). New employees don´t dare to ask for help – especially if they have done it before and got unpleasant response. Some are afraid of loosing future working opportunies if they are asking too much. Dialogue is needed.

The third challenge to point out here is the ever-changing working teams in hospitality business. Employees don´t know each other,  neither do the managers know employees. When you don´t have a real contact with whom you are working with, you don´t care so much about one´s feelings and you don´t really know one´s  skills and background.

 

Mood of Finland supplies solutions by piloting new services

Mood of Finland has been selected as one of the companies piloting services to solve the problems mentioned above as well as promoting Tourism as an industry full of opportunities.

Our pilot is based on the fact of understanding that Tourism is the perfect industry to match the skilled professionals with international background, living in Finland or willing to move to Finland, to the companies offering hospitality services.

As we use Service Design and Co-creation methods when developing and producing the services, we invite both parties (employers and employees) to share the experiences and needs to our workshops.  The kick-off took place in Helsinki the 19th of June and the following workshops will take place in Northern, Western and Eastern parts of Finland next August and September

190618_ryhmä_ranta2

The concrete Service will be Orientation Program offered on internet, based on the results we have gathered from workshops and carried out by using videos, pictures, comics and music, based on innovative pedagogical manuscript. We aim to help everybody to have the opportunity to have significant work in Finland. As well we want to help the companies to find skilled staff in easier way and offer proper orientation program for all.

Do we need to know where one comes from?

As a short summary from our first workshop I would point out just few remarks. There are more to come later this summer and next Autumn as the Project will last till October 2018.

One of the questions among our participants  was  the one to decide which word should be used when talking about  the foreigners living in Finland? We also discussed a lot whether we actually need to know where one comes from? Or could we just introduce ourselves as persons, all equal – you and me – here and now.

We would appreciate your comments and if you are interested in joining our upcoming workshops, please, contact us: anu.nylund@moodoffinland.fi or leave a comment below.

We also kindly ask you to follow this Project in Social Media by  #matkailudiili #mood_of_finland

Thank you!

Matkailudiili – team of Mood of Finland:
Anu Nylund, Heidi Jakkula, Markus Åberg (Skou Design) and Eric Pyne.

 

Jos haluat tietoa suomeksi, voit katsoa tämän videon:

Jos taas haluat katsoa palvelukokeiluideamme kansainvälisille työntekijöille, löydät sen tästä:

Mitkä ovat sinun neljä ässääsi matkaillessa?

Olin kirjoittanut tämän kirjoituksen lokakuussa 2011. Nyt on hyvä hetki tarkastella, onko jokin muuttunut. Mukaan lisäsin yhden videon ja pienen kommentin loppuun.

Osa 1: ” Sun, Sea, Sand and Sex”

Matkailualan ammattilaiset ja tutkijat tuntevat neljän S:n (sun, sea, sand and sex) määritelmän, kun viitataan matkailukehityksen siihen vaiheeseen jolloin matkailusta alkoi tulla suuren kansan huvia, suihkukoneet ilmestyivät ilmakehään ja siirryttiin kohti massaturismia. Aurinko, ranta, meri ja seksi olivat massaturismin kantavia vetovoimatekijöitä ja ovat ehkä joillekin sitä edelleen.

E10 playa levante

Benidorm – yksi Euroopan suurimmista matkailukohteista

Rantalomakohteet täyttävät monen matkailijan toiveen irtiotosta ja rentoutumisesta arkielämän vastapainona. Ja tottahan se on; auringon lämpö ja valo tuovat kaivattua vaihtelua esimerkiksi meille pohjoisen Euroopan asukeille syksyn taittuessa talveen, pakkasen paukkuessa nurkissa ja auton ikkunoiden skrapaamisen muuttuessa arkea hidastavaksi rutiiniksi.

Ihana meren kohina ja lämmin rantahietikko auttavat todelliseen irtiottoon. Ja hei – rantalomalla voi toimia myös vastuullisesti, vai voiko? Tästä voit lukea yhden koosteen siitä, millaisin valinnoin voit tehdä Kanarian matkasta astetta vastuullisemman: Erilainen Kanarian matka

Massaturismikohteita rakennettiin nopealla vauhdilla kasvavaan kysyntään – case Espanja

Massaturismin ilmiönä voi sanoa alkaneen 1960-luvulla, jolloin isoja määriä matkailijoita matkasi lomakohteiksi markkinoituihin paikkoihin. Matkakustannukset olivat laskeneet teollistuneissa maissa, matkoja alettiin tarjota pakettimatkoina ja matkailun vetovoimatekijöiksi nousivat aurinko, hiekkarannat ja meri.

Ensimmäiset massamatkailukohteet olivatkin kesäisin Välimeren rannoilla ja talvella Kanarian saarilla ja Karibialla. Massamatkailukohteet ovat läpi historian olleet pääasiassa sesonkikohteita ja massojen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset on opittu tunnistamaan matkailun mukanaan tuomien positiivisten vaikutusten rinnalla.

Massaturismia kehitettiin 1960- ja 70-lukujen uutuuden huumassa hyvin lyhytnäköisesti. Espanjan matkailukehitystä johtaneen diktaattori Francon slogan matkailun kehittämisestä 1970-luvun alussa ”crecimiento a toda costa” (kasvua hinnalla millä hyvänsä) antaa lyhyesti ymmärryksen siitä, mitkä tavoitteet mielessä matkailuelinkeinoa lähdettiin kehittämään.

Eipä silloin juuri kestävä matkailun kehitys ekologisin, taloudellisin ja sosiokulttuurisin osa-aluein ollut päällimmäisenä mielessä, vaan haluttiin tarjota mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin tilauslennoilla massoittain tuleville matkailijoille sitä, mitä he halusivat; aurinkoa, hiekkaa, merta ( ja seksiä).

Playa

Espanja, aurinko ja meri….España, sol y mar…

Matkailuteollisuuden hyötyjen tulee olla haittoja suurempia

Francon ajan espanjalaiset toimivat aikoinaan parhaaksi katsomallaan tavalla ja matkailu toi kaivattua lisäansiota monelle espanjalaiselle perheelle. Valtava rakennusbuumi johti myös perheiden sisäisiin sosiaalisiin konflikteihin: rannikon perheissä maat oli jaettu perinteisesti niin, että vanhin pojista sai aina omansa sisämaasta ja nuoremmat sisarukset ranta-alueilta, koska silloin tärkeän elinkeinon, maanviljelyn, kannalta ei rantamaasta ollut hyötyä. Uudessa tilanteessa ranta-alueiden hinnat nousivatkin nopeasti korkeiksi ja perheen perinteinen rakenne ja valta-asetelma muuttui ja horjui. Olen kohdannut useamman perheen, joissa tämä tilanne oli kärjistänyt perheen sisäisiä suhteita.

Ulkomaisten matkailijoiden ihannointi johti pahimmillaan paikallisuuden häpeämiseen ja ulkomaisten kopioimiseen niin ruokakulttuurissa, elämäntyylissä kuin vaatetuksessakin. Liian paljon maata peitettiin asfaltin ja betonin alle estäen sadevesien ja vuoristosta merta kohti laskevien jokien mukanaan tuoman veden imeytyminen maahan.

Pohjavesivarannot, jätehuolto ja sähkön tuotanto eivät riittäneet kattamaan sekä paikallisten että matkailijoiden tarpeita, eikä liene vaikea arvata kummat voittivat kun jakoa ja säännöstelyä lähdettiin tekemään. Minä olen elänyt vielä 1990-luvun lopullakin aikaa, jolloin vesikatkot olivat arkea Espanjassa asuinalueellamme, mutta golf-kenttien kasteluun vettä riitti.

Massaturismia 2010-luvulla – onko mitään opittu?

Toki jotain on opittu, mutta hämmästyttävän usein samoja virheitä tehdään edelleen uusia massamatkailukohteita perustettaessa, kaikkialla maailmassa. Matkailua kehitetään taloudellisen hyvinvoinnin nimissä liian nopeasti ja usein paikalliset sivuun jättäen.

Massamatkailu ei ole loppumassa, vaikka harva haluaa olla turisti. Matkailijamäärät ovat hurjassa kasvussa eikä loppua näy. Vastuullisen toiminnan periaatetta noudattaen matkailijoiden massat on parempi ohjata matkailua varten rakennetuille alueille kuin antaa heidän mennä ihan mihin tahansa – vaikka oman tiensä kulkijoita on kaiken aikaa enemmän. Suomessa esimerkkeinä voidaan esittää Leviä ja Saariselkää Lapissa.

Lentoyhtiöiden kalustoa uudistetaan vähempipäästöisiksi, mutta vieläkin isompia päätöksiä pitää tehdä, nopeasti. Ilmastonmuutos on globaalilla tasolla suurin ongelma nyt ja tulevaisuudessa.

Vastuullisuus on monen asian summa

Ehkä matkailun vastuullisuus-keskustelussa (2011) annetaan liikaakin painoarvoa ekologiselle vastuullisuudelle (ollenkaan sitä väheksymättä, tietenkään) ja syyllistetään liiankin yksipuolisesti lentomatkailijoita, vaikka kokonaisuuteen liittyy myös taloudellinen, sosio-kulttuurinen ja eettinen puoli.

Eettisesti todellinen ongelma on neljännen s:n, seksin vetovoimaisuus ja siihen liittyvä täysin epäeettinen toiminta. Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen ja muun hyväksikäytön lopettamisen tulisi olla matkailuelinkeinon todellinen yhteinen tavoite. Liian pahaa ollakseen totta – eikö vaan? Ethän sinä ummista silmiäsi tai käännä katsetta pois, jos näet jotakin epäilyttävää omalla matkallasi.

ECPAT  on kansainvälinen järjestö joka tekee erinomaista työtä lapsiseksin lopettamisen eteen. Suosittelen linkistä aukeavilla sivuilla käymistä. Eettisesti oikea toiminta jos jokin on todellista vastuullista toimintaa.

4 uutta ässää:  Selfless, Sensitive, Sustainable and Slow

Kohtuus kaikessa on paikallaan ja jokainen meistä voi valinnoissaan muistaa sen, että matkailun tulisi tuottaa enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia kaikilla kestävän kehityksen osa-alueilla.

Minä olen matkailualan ammattilainen enkä kannata matkailun lopettamista, mutta oikeudenmukaisen ja vastuullisen toiminnan kannalla olen. Kuuntelee asiaa reilusta ja vastuullisesta matkailusta tästä: Turisti, älä öykkäröi!

Voisivatko neljä uutta ässää olla selfless, sensitive, sustainable and slow – vai mitä ässiä sinä ehdotat?

Mitä uutta on tapahtunut vuoden 2011 ja 2018 välillä?

Nostaisin tähän aiheeseen uutena asiana Overtourism – ilmiön ja sen määrittelyn. Vuoden 2011 jälkeen on ylitetty miljardin kansainvälisen matkailijan raja ja vuonna 2017 kansainvälisia matkailijoita ilmoitettiin olevan jo 1,34 miljardia. Suomesta on uutisoitu ennätyssuuria matkailun kasvulukuja; kansainväliset yöpymiset ovat listääntyneet jopa 13% vuosivauhtia.

Overtourism ei välttämättä tarkoita, että kohteen ongelmat aiheutuvat suurista määristä pakettimatkoilla kohteisiin saapuvista matkailijoista, vaan puhutaan kohteista, joissa paikalliset asukkaat tai matkailijat kokevat alueella olevan liian paljon vierailijoita ja alueen elämänlaadun tai kokemuksen laadun koetaan heikkenevän kohtuuttomasti.

Hyvin usein sekä matkailijat että paikalliset kokevat paikan negatiivisen käänteen samoihin aikoihin, eikä matkailijamäärien tarvitse nousta edes massamatkailulukuihin; ehkä mittarina voisi paremminkin käyttää matkailijamäärää asukasta kohden.

Tunnetuimpia overtourism- kohteita ovat Venetsia, Barcelona, Dubrovnik, Rooma ja Lontoo.  Matkailijamäärien nopea kasvu Suomessa on saanut aikaan positiivisen nosteen ja alan arvostus on vihdoin kohdillaan, mutta aiheellista on ottaa overtourism -ilmiö tarkasteluun myös meillä etenkin pienissä, idyllisissä matkailukohteissa Lapissa ja toisaalta vetovoimaisimmassa matkailukohteessa Suomenlinnassa.

Kirjoitan aiheesta piakkoin hieman lisää. Vuoden 2011 jälkeen keskusteluun ovat nousseet vahvemmin myös jakamistalous ja sen mukanaan tuomat hyvät ja toisaalta eriarvoistavat matkailun muodot.

Tärkein viesti on säilynyt samana jo vuonna 2003 tekemässäni opinnäytetyössä (josta tekstin viittaukset) ja 2011 kirjoittamassani kirjoituksessa; meidän tulee tehdä vastuullisia valintoja niin, että jätämme lapsillemme ja tuleville sukupolville vähintään yhtä upeat mahdollisuudet matkailla, kuin meillä on ollut. Lue lisää tästä: My Story

Kiitos, että seuraat blogiani.

Anu
Mood of Finland

ps. Matkailun kolme ässää voivat olla myös Snow, Sun and Snowboard. Daniel nautti lumilautailusta vappuna Rukalla:

Let´s talk about Customer Experience in Helsinki and in Lapland

Javier arrived from Lapland – and not for the first time

Javier Pedrosa is Geographer, Researcher and Tourism professional. He has been travelling all over the world and he has been travelling dozens of times with groups in Finland and in other Nordic countries.

It was Javier who told me years ago that the connection we have to nature and the way we respect the old customs makes Finland different from the other Nordic countries. He admires our way of protecting the nature and the way how nature has always inspired Finnish artists and architectures. He also likes a lot the Finnish way of keeping silent and the Finnish way of being. But sometimes he has something more to say – if I ask him, and now I did.

Current topics of Finnish Tourism Industry

We met in Helsinki and started to talk about the very current topics of Finnish Tourism Industry as we both work in same business. Tourism is growing more than ever in Finland and we are facing new challenges among the professionals. Finnish researches are talking about Touristic Story and about Authentic Story. We are some also concerned about responsibility and overtourism.

I got inspired of the news I have been following lately and decided to take some pictures to tell  a short Touristic Story of Helsinki. Please have a look of it here:

Let´s talk about Customer service and Customer experience

Javier comes from Spain, which is the third (o second,depending on the year) biggest Tourist destination in the world. Spaniards know a lot about Tourism as industry, as a serious business and how to make customers happy.

When we met, Javier had arrived from Lapland a day before and had finished the city tour in Helsinki with his clients, with a local guide, of course. It was a good moment to talk about his experiences. I would say that our conclusion was that all kind of stories can be responsible by making the right decisions.

You can join our conversation by this video. After seeing it I will list some very practical tips Javier gave me:

A short list to consider

As I told Javier admires many things in Finland, among the most important is the good education in Nature conservation and he always remembers to mention Martti Ahtisaari and Finnish skills in peace negotiation. He is also grateful to travel with clients in safe country and he gives good feedback about road conditions.

He is not totally happy of the activities offered in Lapland. He would like to have more choices  and more simple activities as we tell on video. He would prefer something else than disposable dish when taking clients to have a soup, some snack or hot drink in Lappish ”kota”.

He also says that the attitude could be better when facing clients from different cultures. Too often the activities happen in a hurry which causes tense and no flexible treatment is considered – and the joy of working with clients would be great to be noticed.

Javier says he noticed this year that there are more non professionals working in several positions. More foreigners are working as well, but Javier says it is no problem always when Finnish or Lappish people take care of the authentic activities where the story is important part of the experience.

Javier was also little bit worried about the capasity of Rovaniemi airport; he says he has been witnessing moments where the tourists have lost their nervs because of too crowded terminal and sometimes there have not been enough place to park the buses.

The feeling of space and tranquility versus Overtourism

As Finland gives the promise to be a silent and spacious destination, it is also, according to Javier, strange to have the feeling of too many people walking in the street and this happens now in Rovaniemi and in Saariselkä. Those who are in Finland for the first time probably don´t have that feeling, but it certainly requires accostum also among the local people durign the high season.

Maybe at the end the most responsible choice is to construct tourist centers for masses – constructed and managed by the locals.

There are good examples in Spain of big Tourist destinations. I used live several years in Benidorm in Costa Blanca and my friends told me already 20 years ago that they prefer to have Tourists living their story of Spain in Benidorm meanwhile the locals live the real story of everyday life of Spain in their own villages and suburbans. I have lived the same reality and totally understand the point.

Benidorm poniente todo

Now we talk about Overtourism. I like Harold Goodwin´s definition of Overtourism and have nothing to add: destinations where hosts or guests, locals or visitors, feel that there are too many visitors and that the quality of life in the area or the quality of the experience has deteriorated unacceptably. It is the opposite of Responsible Tourism which is about using tourism to make better places to live in and better places to visit. Often both visitors and guests experience the deterioration concurrently

Finland has a very good reputation in Education  and  it should be redeemed as a quality in Tourism Industry and in customer service. Shall we all work together to make Finland a good example of excellent service and responsibility? I´m in, are you?

Thank you for following my blog, please feel free to comment below!
I am grateful to cooperate, please visit the website for more information:
Mood of Finland

Javier – muchas gracias por tu tiempo y dedicación! Un abrazo fuerte!

p.s. Harold Goodwin will be attending the Conference for Responsible Tourism in Jyväskylä the 21-23.3.2018. Please read more about: ICRT