Kompensointi ei ole ratkaisu ilman päästöjen vähentämistä

Tänään käyn vuoropuhelua sen lapsuuden minän kanssa, joka oli  huolissaan

Luonto oli tärkeä minulle jo lapsena, niin kuin se on tärkeä monille lapsille ympäri maailmaa. Luonto ja eläimet herättävät empatian tunteita ja kun ensimmäistä kertaa pohtii omaa tulevaisuutta, pohtii myös sitä, millainen ympäröivä maailma on sitten kun on aikuinen ja sitten kun on omia lapsia.

IMG_7667

Tämä piirustus on vihosta, johon olen lapsena piirtänyt ja kirjoittanut juttuja. Meillä oli kavereiden kanssa oma luontokerho. Olin myös partiossa yli 10 vuotta.

Olin oman kyläni ja aikani  ”Greta Thunberg”, ja vaikka yleisöni rajoittui muutamaan kaveriin ja perheeseen ( ehkä vain vanhempiin),  tuntui puhe ja tekeminen tärkeältä. Sittemmin ympäristöasiat jäivät joksikin aikaa kaiken muun tekemisen jalkoihin, mutta luonnon kunnioittaminen ja halu suojella luontoa arvoina ovat kulkeneet mukana läpi koko elämän.  Aikuisuuden kynnyksellä olin taas hyvinkin perillä siitä, mikä on oma paikkani ja roolini tässä maailmankaikkeudessa.

Kun oman lapsen syntymä oli ajankohtainen, olin taas täysillä pelastamassa maailmaa ja lähdin erikoistumaan kestävän kehityksen ja vastuullisen matkailun tekemiseen ammatillisella polullani. Haluan jättää ympäröivän maailman vähintään yhtä kauniina, puhtaana ja mahdollisuuksia tarjoavana tuleville sukupolville.

Metsä. Kuva Tomi J

Anu 10v oli huolissaan metsien häviämisestä. Silloin huolena olivat linnut ja omien hämyisten metsäpolkujen mahdollinen häviäminen; metsäpolut kun johdattivat mielikuvituksen värittämiin seikkailuihin ja talvella hiihtäminen metsässä oli mieluinen harrastus.

Nyt olen vähän huolissani ilmanpäästöihin, ilmastonmuutokseen ja kompensointiin liittyvästä keskustelusta.

Päästöjen vähentäminen on kaikkein tärkeintä

Ilmastonmuutos on tunnustettu aikakautemme vakavimmaksi ympäristöuhaksi. Fossiilisista polttoaineista (kivihiili, öljy, maakaasu ja turve) luopuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.  Kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi (CO2),  metaani (CH4),  troposfäärin otsoni (O3) ja typpioksiduuli (N2O).

Liikenne tuottaa yli 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, Suomessa hieman alle viidenneksen ja maailmanlaajuisesti osuus on nousemassa. Tärkeä muutos onkin se, liikenteen määrää vähennetään ja että sekä henkilö- että rahtiliikenteen energiantuotanto siirtyy sähköllä ja muilla vaihtoehtoisilla energialähteillä tuotetuksi ja raiteille.

Yksityishenkilöinä voimme matkata useammin julkisilla ja etenkin junalla, lentää harvemmin ja tehdä pienet matkat kävellen tai pyöräillen. Vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kulkuneuvoja onneksi kehitetään ja matkailualalla odotetaan erityisesti uutisia lentoliikenteen uusista ratkaisuista.

Suomen talous on hyvin energiaintensiivistä ja sähkön käyttö on vuosi toisensa jälkeen kasvanut. Energiaa tarvitaan sähkön tuotantoon ja lämmitykseen ja sitä on välillisesti sitoutuneena kaikkiin tuotteisiin. Lähes puolet kaikesta energiasta kuluu teollisuudessa.

Tärkeimpinä ilmastotekoina  tulee energian käyttöä vähentää ja ottaa käyttöön vaihtoehtoiset energialähteet (tuuli, aurinko, geoterminen energia, lämpöpumput).

Arjen valinnoilla on vaikutusta

Vaikutusta on myös sillä, että valitaan ja suositaan tuotteita, joiden tuotantoon ja kuljetukseen käytetään vähemmän energiaa ja suositaan kierrätystä. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja turhaan kulutukseen ( harkitse, älä osta turhaa,  korjaa, osta käytettynä, kierrätä).

Ruuan ilmastovaikutuksia voidaan pienentää syömällä kasvispainotteiseksi ja vähentämällä ruokahävikkiä ja käyttämällä mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Roskien lajittelulla ja kierrätyksellä on myös merkitystä. Mitä vähemmän jätettä, sen vähemmän kasvihuonekaasuja (metaani) pääsee ilmakehään ja sitä vähemmän energiaa kuluu jätteiden kuljetukseen. Suomessa jätteiden vaikutus ilmastopäästöihin on noin kolmen prosentin luokkaa.

Testaa ja tee valintoja, joilla vähennät omia päästöjäsi

Ensisijaisesti siis kasvihuonepäästöjä tulee vähentää. Yksilön vastuulle ei urakkaa voi jättää, mutta kyllä meillä jokaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa vähentämällä omia päästöjä. Kun ensin testaat omien päästöjesi määrän, voit sitten seuraavaksi tehdä valintoja, joilla saat omia päästöjä vähennettyä.

Tästä voit käydä hakemassa inspiraatiota ja vertaistukea

Voit käydä tekemässä päästötestin tästä: Sitran elämäntapatesti 
Tai tästä: Ilmastodieetti

Kompensointi on ok, mutta se on vasta kakkostoimenpide

Keskivertosuomalaisen vuosittaiset hiilidioiksipäästöt ovat nyt noin 10 000kg vuodessa. Suomen hallitus on antanut lupauksen, että Suomi on  hiilineutraali valtio vuoteen 2035 mennessä. Sitran tutkimusten mukaan suomalaisen päästöt saavat olla vuonna 2030 enää 3000kg /henkilö  ja vuonna 2035 luvun tulee tippua 2000 kiloon vuodessa (Ympäristöministeriö ja Sitra)

Tuosta nykyisestä 10 000kg päästömäärästä jää hiiltä sidottavaksi noin 2250 kg ja nyt lähestytäänkin jo kompensaation haastavaa tematiikkaa. Kompensoinnin logiikka on se, että rahoitetaan omia päästöjä vastaava päästöjen vähentäminen jossain muualla tai varmistetaan hiilinielujen riittävyys. Rahoitusta voidaan kohdistaa esimerkiksi vaihtoehtoista energiaa tuottaviin projekteihin kehittyvissä maissa.

Kasvava osa kompensaatioprojekteista perustuu metsänistutukseen, jolloin projektien vaikuttavuuden kannalta tärkeää on taata puiden pitkäikäisyys ja puutavaran jatkokäyttö kestävällä tavalla. Jos metsää istutetaan kaadettavaksi, ei se vastaa tarkoitustaan ja nykytiedon mukaan vanha metsä sitoo hiiltä parhaiten. Suomessa tarjotaan mahdollisuutta istuttaa metsää, suojella ikimetsää ja ennallistaa soita. Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi tästä: Suomenluonto

Euro vai sata euroa – kompensaatiomaksujen vaikea viidakko!

Olen tutkinut tarjolla olevia kasvihuonepäästöjen kompensaatiomahdollisuuksia. Olen myös lukenut uutisia eri yritysten kompensaatiotoimista ja seuraillut viestintää. Kannatan kompensaatiota, jos ensin on tehty valintoja, joilla päästöjä voidaan vähentää. Kompensaatio ei saa antaa tunnetta, että maksamalla rahaa hyvään projektiin, puhdistetaan omaatuntoa ja voidaan hyvällä mielellä jatkaa kestämättömäksi osoitettua kulutusta.

Kiinnostuin selvittämään eri vaihtoehtoja luettuani uutisen (07.10.2019) Ohjelmistoyhtiö Siilin työsuhde-edusta istuttaa puita jokaiselle työntekijälle

Uutinen on positiivinen, totta kai. Korvaani särähti vain se, että tiedotteessa nostettiin vahvasti esille lukuja, joita voi tulkita väärin. Tiedotteen mukaan yhtiö ostaa 43 puun tainta/ työntekijä ja maksaa siitä 86€ ja näin kompensoi yhden työntekijän vuoden päästöt (10 000kg) henkilöstöetuna.

Näin esitettynä kompensointi saadaan kuulostamaan niin helpolta. Tulee tunne, että maksamalla pyyhitään päästöt pois mielestä ja jatkettaan sitten kuluttamista samaan tapaan. Ja jos päästöt jäävät nyt alle 10 000kg, niin kuin ainakin itselläni jää, ei tuo uutinen ehkä kannusta vähentämään päästöjä.

Maksettu  summa kuulostaa niin kovin vähältä, vaikka en asiantuntijoiden laskelmia epäilekään. Olisin lukenut mielelläni myös kaikesta siitä, miten yrityksessä on vähennetty päästöjä.

Matkailualalla puhe kääntyy aina lentoihin

Matkailualan ammattilaisena seuraan erityisen tarkkaan alan uutisiointia ja viestintää. Finnair ohjaa kompensoimaan lennoista aiheutuvia päästöjä näin:

Voit hyvittää lentosi hiilidioksidipäästöt tukemalla päästövähennysprojektia. Hyvitys on 1 € kotimaan, 2 € Euroopan ja 6 € mannertenvälisestä edestakaisesta lennosta. Rahat menevät lyhentämättöminä valitsemaamme päästövähennysprojektiin Mosambikissa.

Biopolttoaine vähentää päästöjä 60–80 % verrattuna vastaavaan määrään fossiilista polttoainetta. Korkeintaan 50 % lennon polttoaineesta voi olla biokomponenttia, ja tyypillisesti biokomponentin osuus on muutamia prosentteja. Käyttämämme biopolttoaine on valmistettu käytetystä keitinrasvasta. Biopolttoainetta voi ostaa 10, 20 tai 65 eurolla.

Lentoalalla on ilmastopäästöjen kompensointijärjestelmä CORSIA (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation), joka on maailmanlaajuinen järjestelmä hiilidioksidipäästöjen hallintaan. CORSIA:n tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt eivät kasva verrattuna vuosien 2019–2020 päästöjen keskiarvoon.

Corsia

CORSIA ei tee konkreettisia lentoliikenteen kompensointeja, mutta aikoo aloittaa vuonna 2021. Myöskään kriteereitä ostettaville päästöhyvityksille ei vielä ole, mutta lähitulevaisuudessa ICAOn on tarkoitus sopia niistä. Lentoyhtiöt siis määrittelevät tällä hetkellä itse suosituksensa.

Muutkin matkailuyritykset ovat aloittaneet kompensoinnista viestimisen

Keväällä 2019 matkanjärjestäjät avasivat ilmastonmuutos- ja kompensointiviestinnän salaisen arkun. Totean heti alkuun, että kaikki työ matkailun negatiivisten vaikutusten vähentämiseen ja positiivisten kasvattamiseen on erinomaisen hienoa ja tässä esitetyt yritykset ovat lähteneet isosti mukaan matkailun aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Vastuullisuudesta ja kompensaatiosta viestiminen tarkkaa hommaa, jossa läpinäkyvyys ja hyvän viestin vieminen loppuun asti on erityisen tärkeää.

TUI julkaisi kompensointiohjelman, jonka mukaan yhtiö kompensoi oman yhtiön lentojen ja hotellien päästöt. Nettisivuilla kerrottiin niistä projekteista, joihin kompensaatiorahaa osoitetaan. Mistään ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, miten paljon päästöjä syntyy ja millä summalla projekteja tuetaan. TUI:n Suomen toimistosta on luvattu, että tiedot julkaistaan tilikauden päättyessä.

Pari viikkoa TUI:n viestintäkampanjan jälkeen Tjäreborg vastasi ”kisaan” ja ilmoitti kompensoivansa kaikkien asiakkaidensa, kaikilla lentoyhtiöillä tehtävien lentojen päästöt. Syksyllä 2019 Tjäreborg laajensi kompensointilupausta kattamaan kaikki Sunwing Family Resorts, O.B.C. by Sunwing ja Sunprime Hotels -konseptihotellit sekä kaikki lentokentän ja hotellin väliset bussikuljetukset. Laskennallinen päästömäärä löytyy lentojen osalta (890 000 tonnia hiilidioksidia, 1 567 292 matkustajaa 2017–18), mutta missään ei kerrota, millä kaavalla kompensointi on laskettu ja millä euromäärällä projekteja tuetaan.

Suosittelisin yrityksiä käyttämään viestinnässä tarkkoja sanavalintoja  kertomalla sen, mitä oikeasti tehdään. Voidaan kertoa, että osallistumme omalta osaltamme ilmastotalkoisiin ja vastuullisempaan toimintaan kohdistamalla x euroa niihin  kohteisiin, joista siten kerrotaan tarkemmin. Lupaus kaikkien päästöjen kompensoinnista on tosi iso lupaus.

Olin odottanut uutisia entiseltä työnantajaltani, Aurinkomatkalta, ja lokakuussa kampanjointi alkoikin todella näkyvästi etenkin televisiomainontana. Aurinkomatkat ei ole lähtenyt kompensointilinjalle, vaan kertoo niistä valinnoista, joilla matkailun negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää ja positiivisia vahvistaa.

AMtwitter

 

Mitä kompensointi oikeasti maksaa

Olen ollut tekemisissä viime aikoina Rakkauden metsän tiimoilta Luonnonperintösäätiön kanssa ja heidän kanssaan olemme tehneet myös päästölaskelmia.

Luonnonperintösäätiön käyttämä laskentamalli on seuraava:
10 000kg päästöjen kompensointiin tarvitaan yksi hehtaari ( 10 000m2)  ikimetsää.
Ikimetsää voi suojella 100m2 maksamalla 50 euron lahjoituksen.
10 000 kg päästöjen kompensointi maksaa tällä kaavalla 5000€.

Tällä kaavalla laskettuna yhdestä edestakaisesta Euroopan lennosta tulisi maksaa 100- 225€ kompensaatiomaksua (edestakainen Berliinin lento noin 200kg = 100€, Barcelonna 450kg =  225€ Finnairin laskurilla)

Lentomaksu.fi  suosittaa maksamaan vähintään 10% lentolipun hinnasta. Lentomaksun tuotto käytetään Maan ystävien ilmastotyöhön Suomessa ja ilmastonmuutoksen sopeutumista edistäviin hankkeisiin globaalissa etelässä.

Toivottavasti eri toimialat ottavat päästölaskurit käyttöön mahdollisimman laajasti ja me kuluttajat pääsemme tekemään valintoja, emme pelkästään hinnan, vaan myös päästöjen perusteella. Tällöin kompensoinnin merkitys vähenee ja teot kohdistuvat siihen kaikkein tärkeimpään, päästöjen vähentämiseen.

Vielä muutama huomio viestinnästä

En ota tässä kantaa, mitkä luvut ovat oikeita tai onko oikeita ja vääriä lukuja. Tärkeää on nyt seurata tutkimuksia ja luotettavien tahojen viestintää. Erityisen tärkeää on viestiä kompensoinnista mahdollisimman läpinäkyvästi ja kertoa kaikki taustoitukset kompensaatiomaksuja julkaistaessa.

Hyvä malli on sekin, että tekee omien arvojensa mukaisia sijoituksia niihin kohteisiin, joilla kokee aidosti olevan merkitystä tässä muuttuvassa maailmassa.

Harhauttava viestintä saa aikaan usein enemmän pahaa kuin hyvää, joten jos yrityksenä viestii kompensoinnista, on syytä selvästi kertoa,  onko asiakkaan maksama tai hänen puolestaan maksettu summa suoraan sidoksissa aiheutettujen päästöjen kompensointiin (ja tällöin kertoa paljonko päästöt ovat), vai tarjoaako yritys mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin ja tehdä hyvää. Tällöin voidaan kompensoida pienempiäkin summia ja kertoa, että pienikin osallistuminen on parempi kuin että ei osallistuisi  ollenkaan.

Tärkeintä on siis vähentää aiheutettuja päästöjä ja toisena hyvänä tekona on kompensoida. Nämä molemmat toimet kannattaa kertoa viestinnässä, mielellään samaan aikaan. Tällöin viestintä on vakuuttavaa ja aitoa.

Minulle uutena kohteena vastuullisuuden saralla on tullut sijoittaminen ja vaikuttaminen sijoittamisen kautta. Itselläni ei ole sijoituspääomaa, mutta tuo maailma on mielenkiintoinen. Siitä joskus myöhemmin lisää, tässä pieni alkupala aiheeseen: Millenniaalit puhdistavat sijoitussalkuistaan ilmastopahiksia 

Kirjoitukseeni olen hakenut tietoja mainittujen ja linkitettyjen yritysten, Tilastokeskuksen, Ilmastopaneelin ja Sitran sivuilta.

Jatkan edelleen Rakkauden metsä- konseptin kehittämistä yhteistyökumppaneiden kanssa. Siinä puu istutetaan ikuisen rakkauden symbolina ja lahjoitetaan rahaa ikimetsän suojeluun.

Mood of Finlandin vastuullisuusohjelman ja sitoumuksen vuoden 2019 osalta voit lukea täältä: Mood of Finland vastuullisuus

Kiitos, että seuraat blogiani!
Ystävällisin terveisin,
Anu

ps. Isäni  asennutti maalämmön lapsuudenkotiini jo 1980-luvun alussa ja teki suunnitelmia aurinkokennojen hankkimiseen.  Ehkä sillä 10 vuotiaan Anun vetoomuksella oli osansa näissä päätöksissä? Me kaikki voimme vaikuttaa!

 

 

MATKA2019 – messut: teemana vastuullisuus

Lupaus yli 20 vuoden takaa

Minä seisoin Välimeren rannalla ja katselin kaunista auringonlaskua pitkän vaelluspäivän päätteeksi. Vuorilla patikoidessa olin hiljaisina hetkinä miettinyt tulevaisuutta. Olin lopettanut ulkomaanoppaan työt viiden vuoden matkalaukkuelämän jälkeen ja päättänyt jäädä Espanjaan. Uutta työtä ei vielä ollut, mutta olin nuori ja luottavainen. Rannalle kävellessä olin huomannut muutoksia tutussa kylässä. Polku rantaan oli levennetty ja asfaltoitu, uusia hotelleja rakennettiin vieri viereen, tutun hotellin emäntä ei enää ehtinyt valmistaa pitkään haudutettuja kotiruokia eikä istua vaihtamaan kuulumisia ja hotellin isäntä vaikutti väsyneeltä kertoessaan hotellin laajennuksesta.

Olin herännyt huomaamaan muutoksen ja kuiskasin lupaukseni auringon kultaamille aalloille. Lupauksen ja siitä alkaneen tarinan kerroin messuilla opiskelijaseminaarissa:

Lupauksia vuonna 2019

Vastuullisen matkailun verkosto ICRT Finland kokosi Matka2019- messuille paneelikeskustelun ajankohtaisista aiheista ja verkoston jäsenet valmistautuivat vastaamaan verkoston perustajan ja vetäjän, Petra Blinnikan, esittämiin kysymyksiin ja kertomaan oman vastuullisen matkailun lupauksen vuodelle 2019.

Paneelin aiheet olivat valikoituneet juuri nyt ajankohtaisimpien listalta, joista vain harvaa osasin pohtia nuorena ammattilaisena: ilmastonmuutos, hiilijalanjälki ja päästöjen kompensointi, kiertotalous ja jätehuolto, uudet asiakassegmentit ja uusi luksus, luonnon monimuotoisuus ja luonnon kestäminen matkailijavirtojen paineessa, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo matkailussa ja vastuullinen rekrytointi.

matka19_icrt_paneeli_

Paneelissa mukana: Leena Grönroos (Haaga-Helia), Anu Nylund (Mood of Finland), Matti Pollari (Visit Tampere), Hannele Levävaara (Nukula), Eeva Koivula (XAMK), Katri Tihilä (Reilun matkailun yhdistys), Matti Tapaninen (Metsähallitus) ja Marketta Viljasaari ( Green Key)

Useampi meistä panelisteista lupasi lentää entistä harvemmin ja kompensoida lentojen päästöt. Visit Tampereen Matti Pollari lupasi tehdä ainakin yhden kotimaan lomamatkan pyöräillen ja Eeva Koivula lupasi antaa useammin palautetta vastuullisuuteen liittyvistä havainnoista suoraan yrityksille. Metsähallituksen Matti Tapaninen lupasi laittaa alulle selvitystyön, jossa faktaan ja tietoon perustuen selvitetään onko suojelualueiden kantokyky matkailijoiden osalta kestävää.

Pitkän linjan kestävän kehityksen osaaja Hannele Levävaara (Nukula Oy) lupasi ”pitää enemmän ääntä” tekemisistään, tehdä tekemisestä näkyvää ja kertoa niistä myös muille. Reilun matkailun yhdistyksen Katri Tihilä haastoi meidät mukaan ja seuraamaan #mielenkumous ’ta , jolla muistutetaan matkailun vaikutuksista ilmastonmuutoksen.

Mitä ne vastuulliset teot ovat

Green Key Sertifioinnin Marketta Viljasaari houkuttelee matkailualan yrityksiä osallistamaan henkilökuntaa ja asiakkaita vastuulliseen toimintaan ja nostamaan arjen tekoja näkyviin paikan päällä ja SoMe:ssa. Avainasioiksi Marketta nosti vesitehokkuuden, energiatehokkuuden sekä jätteen vähentämisen ja käsittelyn. Yritysten ei tarvitse keksiä keinoja tehdä vastuullisemmin yksin, koska tarjolla on valmiita työkaluja esimerkiksi Green Key kriteeristössä ja ohjelmassa.

Mustio11 luomutila kassa

Hannele Levävaaran majoitus- ja hyvinvointipalveluita tarjoavalla perheyritys Nukulalla Päijänteen rannalla on todella konkreettista näyttöä vastuullisista valinnoista. Nukulan toimien taustalla on tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, biodiversiteetin edistämisestä ja kiertotalouden ylläpitämisestä. Nukulassa on siirrytty hakelämmityksestä maalämpöön, metsänhoito perustuu jatkuvan kasvun periaatteelle, 15% tilan metsäalasta on Metso-suojeltua, käytössä on kuivakäymälät, jätteet lajitellaan ja kaikki hyödynnettävissä oleva kierrätetään.

Matti Pollari muistutti pyöräilyn olevan kaikin puolin vastuullista matkailua. Ympäristöhyötyjen lisäksi se on  hyvinvointimatkailua, sosiaalisesti kestävää ja eurotkin jäävät mukavasti usein pienille paikallistoimijoille.

Matkailuteollisuuden tulee ottaa vastuu – ja saada tukea

Eeva Koivula Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta nosti esille faktan siitä, että matkailuteollisuuden on syytä tarttua myös hiilijalanjäljen pienentämiseen. Hiilijalanjäljen pienentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eikä matkailu todellakaan voi jättäytyä pois näistä talkoista.

Hiilijalanjäljen laskeminen on tärkeää, jotta nykytilanne saadaan selvitettyä ja sen perusteella asettaa tavoitteita tulevaan ja seurata kehitystä. Hiilijalanjäljen konkretisointi tekee omien tavoitteiden asettamisen mielekkääksi. Yrityksille kiinnostava tieto on varmasti se, että päästöjä pienentävät ratkaisut tuovat lopulta myös taloudellista säästöä sen lisäksi, että ympäristö kiittää. Laskemiseen on tarjolla XAMK:ssa kehitetty Excel-laskuri jota edelleen kehitetään.

 

matka19_kansanedustajapaneeli

Torstai-aamupäivän paneelissa keskustelijoina olivat  yhdeksän puolueen kansanedustajat. Lobattavaa vielä riittää – matkailuteollisuuden merkitys ei ole vielä ihan oikeassa mittakaavassa poliittisten päättäjien tiedossa.

Eevan opit ovat jalkautuneet myös opiskelijoille, josta osoituksena  perjantain opiskelijaseminaarin finaalissa XAMK:n opiskelijan esittelemä erinomainen idea hiilijalanjälkilaskurista, jonka voisi integroida Visit Finlandin My Stay – tuotetietokantaan. Tällaisia palveluita matkailijat ihan varmasti arvostaisivat!

Hyvä alku omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa konkretian kautta on käydä laskemassa oman elämän hiilijalanjälki ja aloittaa Ilmastodieetti

Tutkimusta, koulutusta ja hankkeita

Visit Finlandin Anna Stenius ei sairastumisen vuoksi päässyt paikalle , mutta välitti meille paneeliin terveisensä. VFvastuullisuuskirjaVisit Finland kannustaa matkailuyrityksiä hankkimaan koulutusta, toimimaan vastuullisesti ja viestimään teoistaan. Yhä useammin kansainväliset yhteistyökumppanit ja asiakkaat tekevät valintoja vastuullisuuden kriteerein ja tällöin pitää näyttöä myös olla. Matkailualueille ja -yrityksille on tarjolla vastuullisen matkailun koulutusta Visit Finland Akatemian tarjonnasta ja nettisivuilla on käsikirja tiedon lisäämiseen ja työkirja suunnitelmien tekemiseen.

Hankkeista esimerkkinä nostettakoon Arktinen kestävä matkailudestinaatio   jonka puitteissa luodaan Sustainable Finland -kattomerkki,  jota kestävän matkailun kriteerit täyttävä toimija voi käyttää. Tästä merkistä kuulemme varmasti lisää vielä tämän kevään aikana.

Koulutuksesta muistutti omassa puheenvuorossaan myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Leena Grönroos. Vastuullisuus-koulutusta tarjotaan kyllä kaikilla koulutustasoilla, mutta opiskelijoiden ääntä on nyt kuunneltu herkällä korvalla ja huomattu, että lisäannos aiheesta olisi tarpeen. Haaga-Helian matkailun liikkeenjohdon opiskelijat tutustuvat vastuullisuuteen heti ensimmäisenä syksynä vieraillessaan Suomenlinnassa. Opiskelijat oppivat ymmärtämään matkailun vaikutuksia kohteessa ja pääsevät näkemään konkreettisia tekoja, joista yhtenä mainittakoon matkailijoiden ohjaaminen halutuille reiteille niin, että saaren asukkaiden elämä häiriintyisi mahdollisimman vähän.

Ammattikorkeakoulu-verkosto (JAMK, Haaga-Helia ja XAMK) on saanut rahoituksen vastuullisen matkailukoulutuksen toteuttamiseen. Vastuullisuuden portaat – hankkeen tuloksena on odotettavissa muutaman vuoden päästä kaikille avointa vastuullisen matkailun koulutusta – verkossa.

Matkailuteollisuus on ihmisten kohtaamisen teollisuutta

Useammassa puheenvuorossa pohdittiin asiakasta, asiakkaiden tarpeita, toiveita ja sitä, millaisia matkailijoita me itse olemme ja millaisia matkailijoita Suomeen  vastuullisuuden näkökulmasta olisi hyvä houkutella.

matka19_palkinnot_anu_herrankukkaro_1

Arktiset Aromit järjesti tuotekilpailun teemalla ”Luonto matkailussa”. Olin mukana raadissa ja palkinnot jaettiin messuilla. Konseptivaiheen ja yleisöäänestyksen voittajaksi tuli Herrankukkaro tuotteella ”Mertemme salaiset herkut- villikalojen matka merestä lautaselle” Muita palkittuja olivat Kultaranta Resort, Visit Tuusulanjärvi, Rahula Ranch ja Pure Kainuu. Mukana Visit Suomussalmi ja Aija Laukkanen.

Luonto, puhdas ilma ja vesi ovat  uutta luksusta, jonka arvon me itse ymmärrämme ja nyt meidän tulee ymmärtää sen oikea hinnoittelu matkailuteollisuudessa.

Me elämme merkityksellisten matkailuelämysten aikaa ja Suomella on tarjota juuri se, mitä tiedostavat matkailijat haluavat. Voisimme siis tavoitella vähemmillä matkailijoilla enemmän taloudellista hyötyä ja profiloitua rohkeasti vastuullisena matkailumaana.

Mood of Finlandin puheenvuorossa nostin esille vastuullisen rekrytoinnin. Matkailualalla kipuillaan osaavan työvoiman ja työnantajien kohtaantumisen ongelman kanssa ja tähän ongelmaan olen kehittänyt yhtenä Matkailudiilin palvelukokeiluna konseptia, joka yhdistää koulutuksen, perehdytyksen ja rekrytoinnin. Suomessa asuvat ja Suomeen muuttavat osaajat ovat yksi kaipaamamme mahdollisuus. Konseptista voit lukea lisää täältä: Matkailudiili.

 

ymge_220119_tehtävä

Reilun matkailun yhdistyksen Katri Tihilä toi paneeliin tuulahduksen globaaleista matkailun ilmiöistä. Reilun matkailun yhdistyksen toiminnan ydin on tiedottamisessa. Tämän vuoden hanke ”Yhdenvertaisempaa matkailua globaalissa etelässä” #YMGE nostaa keskusteluun mm. köyhyyden ja sen kaupallistamisen matkailussa, vieraanvaraisuuden kulttuurisidonnaisuuden ja sen, miten matkailusta viestitään. Vuoden yhdeksi teemaksi nousee ilmastokestävä matkailu, jossa voidaan varmaankin hyödyntää vuoden 2013 kampanjamateriaalia  Seuraa SoMe:ssa  #mielenkumous.

Happy end ja vielä yksi lupaus

Uskoisin, että sinäkin haluat osallistua ja antaa oman lupauksesi vastuullisemmasta matkailusta, tehdä sitoumuksesi tälle vuodelle, eikö totta?

Voit kirjoittaa lupauksesi kommentteihin, kertoa kaverille tai huutaa metsän syliin.

Kiitos, että seuraat blogiani!
Iso kiitos panelisti-kollegoille!

Kiitos myös kaikille teille, joiden kanssa siemailin kuohuviiniä, nautiskelin kahvihetkestä ja nauroin vanhoille ja uusillekin jutuille!

Anu

Paneeli sunnuntai

Matka2019 – messut päättyivät osaltani sunnuntaina toiseen ICRT:n paneeliin, jossa aiheena oli paikallisten osallistaminen matkailijoiden kokemukseen. Paneelia moderoimassa Minna Tunkkari-Eskelinen (JAMK) ja Eeva Koivula (XAMK). Panelisteina Anu Nylund (Mood of Finland), Heini Saari (Doerz), Minna Hanhivaara (Suomenlinnan hoitokunta) ja Pertti Stenman (Hima & Strada)

 

Ailu Valle

Ailu Valle on saamelainen räppäri, joka esiintyi Inarin osastolla. Saamelaiskäräjät on julkaissut saamelaismatkailun eettiset ohjeet.

Suomi on turvallinen matkailumaa

Uskaltaako turvallisuudella markkinoida?

Turvallisuus on herkkä aihe markkinointiviestinnässä. Mitä jos turvallisuudella kehuskelu houkuttelee paikalle turvallisuuden rikkojat ja hajottavat sen kaiken hyvän, mitä on? Mitä jos juuri silloin tapahtuu jotain, kun turvallisuudella maahan houkuteltu matkailija on täällä ja odottamaton uhka muuttuu todeksi?

Maailman talousfoorumin (WEF) julkaiseman matkailun kilpailukykyä mittaavan raportin mukaan Suomi on maailman turvallisin maa. Raportissa on analysoitu tuloksia, jotka perustuvat erittäin laajaan tietokantaan sisältäen mukana olleiden 136 maan yksittäiset tulokset käytössä olleista yhdeksästäkymmenestä indikaattorista sekä vertailtavuuden ja yleiskatsauksen maailmanlaajuisesta tilanteesta.

Jos emme turvallisuudella varsinaisesti Suomea matkailumaana markkinoisikaan, faktoja voimme esittää ja muistuttaa, niin kuin oppaana ryhmillekin muistutan, että missään maailman kolkassa ei voi luvata, että mitään ikävää ei koskaan tapahtuisi.

Kaikkien indikaattoreiden yhteenlaskettujen pisteiden mukaan Suomi on 33. kilpailukykyisin matkailumaa suurten matkailumaiden Espanjan, Ranskan ja Saksan ollessa kärkikolmikko. Suomi on tässä mittauksessa maailman viidenneksi ekologisin maa, jolla on tutkimuksen mukaan yksi parhaita henkilöstöhallintoja ja työvoima. Parannettavaa tutkimuksen mukaan on saavutettavuudessa ja luonto- ja kulttuuriaktiviteettien tuotteistamisessa ja markkinoinnissa.

Turvallisuus on noussut yhdeksi seuratuimmista indikaattoreista kasvavan terrorismin uhan vuoksi ja Suomi on saanut hienoa huomiota raportin tulosten julkaisun myötä. Turvallisuutta mittaavissa indikaattoreissa tarkastellaan maan taloudellisia panoksia rikollisuuden, väkivaltaisuuden ja terrorismin ehkäisyyn, poliisin luotettavuutta ja terrorismin todennäköisyyttä.

Matkailijamäärien kasvu tuo haasteen turvallisuuteen

Vuoteen 2030 mennessä maailmassa arvioidaan olevan kahdeksan ja puoli miljardia ihmistä, jotka tekevät noin kaksi miljardia matkaa vuodessa. Suurin kasvu tulee Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-Idästä. Matkailumäärien kasvuun vaikuttavat megatrendeistä erityisesti maksukykyisen keskiluokan kasvu, väestön ikääntyminen sekä teknologian ja infrastruktuurin parantuminen. Parhaimmillaan matkailu luo uusia työpaikkoja, kasvattaa taloudellista hyvinvointia, auttaa ymmärtämään muita kulttuureja ja edistää rauhaa. Kasvavat matkailijamäärät tuovat mukanaan myös negatiivisia vaikutuksia ja niistä yksi on lisääntyvä turvallisuusriski.

Digitalisoinnin toivotaan tuovan ratkaisuja ihmisten liikkuvuuden seuraamiseen ja rikollisten jäljittämiseen; matkailijan polku on itse asiassa pysynyt maailmanlaajuisesti tarkasteltuna yllättävänkin samankaltaisena sitten 1960-luvun massamatkailun alkuajoista; monissa maissa käytössä on edelleen paperidokumentit ja viisumin saadakseen voi vieläkin joutua odottamaan pitkään ja maksamaan tuntuviakin summia. Moniin maihin matkustettaessa pitkät passijonot ovat edelleen osa maahantulorutineeja.

Varastettu tai hukattu passi on yksi suurimpia turvallisuusriskejä

Turvatarkastuksia on toki kiristetty etenkin vuoden 2001 New Yorkin kaksoistornien terrori-iskun jälkeen; nesteiden kuljetusta lentokoneisiin rajoitetaan, kengät, vyöt ja muut metallia sisältävät tavarat pitää siirtää läpivalaisuun, lähtöporteilla on tarkastuksia ja terminaaleihin on asennettu huomattavasti enemmän valvontakameroita.

Viranomaiset muistuttavat siitä tosiasiasta, että todelliset uhat kuten terrorismi ja epidemiat kulkevat rajojen kautta eikä millään maalla ole nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla mahdollisuutta täysin kontrolloida ihmisten liikkuvuutta.

Kansainvälisen rikospoliisijärjestö INTERPOL:n mukaan yksi suurimpia turvallisuusriskejä on tällä hetkellä varastetut ja hukatut matkustusdokumentit kuten passit. Reilun kymmenen vuoden aikana (2002-2013) lähes neljäkymmentä miljoonaa dokumenttia ilmoitettiin hukatuiksi tai varastetuiksi. Väärennetyt ja varastetut passit liittyvät usein turvapaikanhakijoihin, terroristeihin ja rikollisiin. INTERPOL näkee ratkaisuna siirtymisen täysin digitaaliseen biometriseen menetelmään, joka auttaisi suojaamaan ja tarkistamaan matkustajan identiteetin ja vähentämään merkittävästi varastettujen paperien vääriin käsiin kohdistuvaa riskiä.

 Kyberturvallisuus on tärkeä osa matkailun turvallisuutta!

Nykytiedon mukaan valitettavasti myös biometristen tietojen hakkerointi ja huijaaminen on mahdollista, joskin vaikeampaa kuin perinteisen passin käyttäminen väärin. Tuntuukin siltä, että uusia ja hyödyllisiä innovaatioita seuraa hyvin nopeasti myös hyötyjä väärin käyttävät rikolliset ja muutokset seuraavat toisiaan.

Sähköistetyn ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuus edellyttää kyberturvallisuuden varmistamista. Suomen valtion ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia vahvistettiin vuonna 2013 ja sen tavoitteena on varmistaa kyberympäristön luotettavuus ja toiminnan turvallisuus sekä ennakoiden hallita ja tarvittaessa sietää kyberuhkia ja niiden seurauksia. Yhteiskunnan kriittisiä, tietojärjestelmistä ja verkkoyhteyksistä riippuvaisia toimintoja ovat esimerkiksi lennonjohto, rahaliikenne ja energiantuotanto.

Suomi ei ole muusta maailmasta eristetty lintukoto

Loppukesällä 2017 Turussa tapahtuneen puukotuksen, jossa kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui, sanotaan tuoneen Suomeen ensi kertaa epäillyn islamistisen terrorismin. Samana kesänä,  ruuhkaisena kansainvälisten risteilymatkailijoiden vierailupäivänä Helsingissä kohtasin espanjalaisen ryhmän kanssa poikkeuksellisen vastaanoton Temppeliaukion kirkolla, kun suuri joukko poliiseja oli jalkautunut alueelle. Keskusrikospoliisi vahvisti poliisioperaation johtuneen mahdollisesta terroristisen teon valmistelusta, mutta konkreettiselta uhkatilanteelta vältyttiin.

 

Uuden tilanteen edessä matkailualan ammattilaiset ovat aktivoituneet ja keskustelua on käyty muidenkin terminaalien kuin lentoasemien turvallisuuden osalta; onhan kulku juniin, linja-autoihin ja laivoihinkin vielä huomattavasti vapaampaa. Maailmalla on jo esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi junaan noustessa käydään läpi samankaltainen turvatarkastus ja henkilöllisyyden tarkastus kuin lentokoneeseen kuljettaessa. Olen itse kulkenut junaan turvatarkastuksen kautta mm. Espanjassa.

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että sisäisen turvallisuuden pahin globaali uhka on terrorismi.
Hyvä uutinen on se, että Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kansainvälisen vertailtavuustutkimuksen mukaan kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat Singaporen jälkeen. Indikaattoreja ovat mm. sisäisen turvallisuuden takaamiseen varatut resurssit, resurssien tehokas käyttö, kansalaisten suhtautuminen poliisiin ja sisäisen turvallisuuden uhat.

Matkailualan ammattilainen kohtaa asiakkaan myös poikkeustilanteissa

Lupausta siitä, että mitään normaalista poikkeavaa ja ikävää ei koskaan tapahtuisi, ei voida antaa edes turvallisimmaksi matkailumaaksi tilastoidussa Suomessa. Asiakaspalvelutilanteen tavoitteena tulee tietenkin olla turvallisuuden tunteen luominen ja palvelun turvallinen toteutus. Se, mitä voidaan ja pitää tehdä, on ennakoida ja varmistaa toimintavalmius mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Markkinointiviestinnässä voidaan kertoa, millä tavalla Suomessa, matkailualueella tai yksittäisessä yrityksessä on varauduttu ennakoivasti turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin ja millä tavalla henkilöstö koulutettu turvallisuuden osalta. Jotta Suomi on jatkossakin turvallinen matkailumaa, tulee matkailualueiden panostaa turvallisuuskäytäntöihin.

Helsinkiläisen Kämp Collection Hotelsin turvallisuuspäällikkö Petteri Sistonen kertoo hotellivieraiden osalta suurimpien riskien olevan omaisuusrikokset, päihteet ja häiriökäyttäytyminen, erilaiset valuuttaan ja maksukykyyn liittyvät rikokset sekä muut henkilöturvallisuuteen kuten paloturvallisuuteen liittyvät riskit.

Sistosen mukaan ketjun hotellien henkilökuntaa koulutetaan kaiken aikaa, toimintatavat ja prosessit turvallisuusuhkien varalta suunnitellaan ennakkoon ja näin saavutetut rutiinit luovat turvallisuutta henkilöstölle. Nopeasti muuttuva työympäristö vaatii sisälleen dynaamisen riskienhallintaprosessin, jonka mahdollistaa organisaatio, jossa riskien tunnistaminen ja hallinta ovat jokaisen asia.

Kyky ennakoida ja toimia on ammattilaisen avaintaito

Matkailualan yrityksillä on liikeidean mukaisia velvoitteita turvallisuuden varmistamiseksi. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuutta on tarkasteltu pidempään, tietynkokoisilla kiinteistöillä tulee olla pelastussuunnitelmat ja riskialttiita aktiviteetteja tarjoavat ohjelmapalveluyrittäjät ovat jo vuosia tehneet riskianalyysin ja siitä johdetun turvallisuussuunnitelman ja turvallisuusasiakirjan.

Kuva: Spek

Riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekeminen on suositeltavaa, vaikka laki ei siihen kaikkia palvelun tuottajia velvoitakaan. Matkailualan ammattilainen voi osallistua Matkailualan turvallisuuspassikoulutukseen ja hyväksytysti testin suorittaneena saada viisi vuotta voimassa olevan MaTuPa-passin. Ensiaputaidot on syytä pitää voimassa ja huolehtia, että ensiapupakkaukset, sammutuspeitteet ja palosammuttimet ovat kunnossa.

Tämän ajan ensiaputaitoihin on syytä lisätä valmennus uhkaavasti käyttäytyvien ihmisten tunnistamisesta ja uhkatilainteiden hoitamisesta. Yrityksen tietoturvasta pitää huolehtia ja varmistaa, että keväällä 2018 voimaan tulevan tietosuojalain ja –asetuksen vaatimat velvoitteet on hoidettu mm. henkilötietojen tallentamisen osalta.

Tärkeää on sisällyttää turvallisuusasiat aina uusien, myös freelance-työntekijöiden perehdytykseen niin, että jokainen tietää poikkeavassa tilanteessa, miten toimitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja turvataan asiakkaiden hyvinvointi. Turvallisuudesta tulee huolehtia kaiken kokoisissa yrityksissä ja samoin kuin laadukas ja vastuullinen toiminta, niin myös turvallisuudesta huolehtiminen erottavat ammattilaisen amatööristä.

Turvallisuusjohtaminen tuo laatua ja kannattavuutta

Turvallisuus on keskeinen laatutekijä matkailupalveluiden toteuttamisessa ja tuo lisäarvoa kilpailukykyyn. Turvallisuusasioihin panostaminen ja ennakoiminen on myös monella tavalla tuottavaa toimintaa; onnettomuuksien, työtapaturmien tai asiakkaille aiheutettujen haittojen väheneminen merkitsee yritykselle selvää säästöä.

Turvallisuuteen panostaminen ei vaadi isoja investointeja ja myönteinen turvallisuuskulttuuri luodaan yritykseen johdon esimerkin avulla. Turvallisuudesta huolehtimisen voikin sanoa olevan enemmän kiinni asenteesta kuin siihen sijoitetuista euroista.

Turvallisuutta jalkautetaan yrityksessä turvallisuusjohtamisella, johon kuuluvat riskien arviointi ja havaittujen riskien torjuminen, turvallisuusharjoitukset sekä viestintä- ja palautejärjestelmät asiakkaiden ja työntekijöiden suuntaan. Kaikki tämä rakennetaan yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa. Myös lähimpiä yhteistyökumppaneita, alihankintayrityksiä, viranomaisia ja oppilaitoksia kannattaa pitää turvallisuustyössä mukana.

Tutustu myös Vastuullisen matkailun opaskirjaan!

Tämän kirjoituksen teksti on alun perin koottu ja kirjoitettu Business Finland/ Visit Finlandin tuottamaan ja Mood of Finlandin kirjoittamaan ja kokoamaan Vastuullisen matkailun opaskirjaan. Artikkelia ei julkaistu opaskirjassa, mutta hyödynnetään muuten.  Asiantuntijat: Petteri Sistonen, Kämp Collection ja Pekka Iivari – Matkailututkimuksen avainkäsitteet, Turvallisuus. KIITOS!

Klikkaa itsesi tästä Visit Finlandin sivulle, josta voit ladata opaskirjan ja siihen kuuluvat työkirjan käyttöösi: Vastuullisen matkailun opaskirja

Kiitos mielenkiinnosta, kiitos että seuraat blogia!

Lähde:
Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017

In Finland we have this thing called Matkailudiili (Tourism deal)

We are living a beautiful story of success

Tourism industry is growing faster than ever in Finland and we are sharing very positive atmosphere among the professionals. Tourism is industry full of opportunities!

There are also challenges to solve. One of the biggest problems for employers in Finland is to find motivated and skilled professionals. Employers and employees have challenges to meet each other in hospitality business, especially in restaurants,  but during the high season there is lack of employees in very many different tasks in several parts in Finland.

To solve this problem as well as making Tourism better known as an attractive industry to work, The Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland has launched the project called Matkailudiili – Tourism deal.

Tourism industry is the most international industry

I have had great opportunities to meet people all over the world because of my profession. I am professional in Tourism industry since more than 25 years and have lived more than ten years abroad, mostly in Spain. I love my work!

In Finland I have met plenty of foreigners while teaching tourism and working as Tour Guide in Helsinki. I have heard many stories, not only about the personal experiences, but also about the working life in Finland.

Many stories have been encouraging but there have also been stories about the dificulties to integrate to our society  – and not  all have been treated in fair way.

Tell us your challenges and we try to find the way to help

I have heard experiences from employer´s point of view and I also have asked the hospitality and tourism students and collegues to tell me their stories  – not only now but during several years. On the basis of what I have heard, I would conclude we do have some problems to solve.

The first problem for foreigners seems to be the difficulty to get networks and opportunities to get proper work when not speaking fluent Finnish. The necessary paperwork is also a big challenge if you don´t have any Finnish speaking person helping you.

190618_työpaja_joseann_paco_ryhmä_anu

The second problem seems to be the very hectic and stressful atmosphere at work (restaurants). New employees don´t dare to ask for help – especially if they have done it before and got unpleasant response. Some are afraid of loosing future working opportunies if they are asking too much. Dialogue is needed.

The third challenge to point out here is the ever-changing working teams in hospitality business. Employees don´t know each other,  neither do the managers know employees. When you don´t have a real contact with whom you are working with, you don´t care so much about one´s feelings and you don´t really know one´s  skills and background.

 

Mood of Finland supplies solutions by piloting new services

Mood of Finland has been selected as one of the companies piloting services to solve the problems mentioned above as well as promoting Tourism as an industry full of opportunities.

Our pilot is based on the fact of understanding that Tourism is the perfect industry to match the skilled professionals with international background, living in Finland or willing to move to Finland, to the companies offering hospitality services.

As we use Service Design and Co-creation methods when developing and producing the services, we invite both parties (employers and employees) to share the experiences and needs to our workshops.  The kick-off took place in Helsinki the 19th of June and the following workshops will take place in Northern, Western and Eastern parts of Finland next August and September

190618_ryhmä_ranta2

The concrete Service will be Orientation Program offered on internet, based on the results we have gathered from workshops and carried out by using videos, pictures, comics and music, based on innovative pedagogical manuscript. We aim to help everybody to have the opportunity to have significant work in Finland. As well we want to help the companies to find skilled staff in easier way and offer proper orientation program for all.

Do we need to know where one comes from?

As a short summary from our first workshop I would point out just few remarks. There are more to come later this summer and next Autumn as the Project will last till October 2018.

One of the questions among our participants  was  the one to decide which word should be used when talking about  the foreigners living in Finland? We also discussed a lot whether we actually need to know where one comes from? Or could we just introduce ourselves as persons, all equal – you and me – here and now.

We would appreciate your comments and if you are interested in joining our upcoming workshops, please, contact us: anu.nylund@moodoffinland.fi or leave a comment below.

We also kindly ask you to follow this Project in Social Media by  #matkailudiili #mood_of_finland

Thank you!

Matkailudiili – team of Mood of Finland:
Anu Nylund, Heidi Jakkula, Markus Åberg (Skou Design) and Eric Pyne.

 

Jos haluat tietoa suomeksi, voit katsoa tämän videon:

Jos taas haluat katsoa palvelukokeiluideamme kansainvälisille työntekijöille, löydät sen tästä:

Metsäelämys luovien ideoiden taustalla

Kun juoksen metsässä, mieleeni tulee kaikenlaisia ideoita

Parhaat ideani ovat syntyneet metsässä ja olen oikeastaan kirjoittanut graduni ja Matkailu on COOL – kirjankin metsässä. Tammikuussa 2018 siirryin vakituisesta työsuhteesta yrittäjäksi ja liiketoimintasuunnitelmani rakentui suurelta osin luonnossa liikkuessa – yrityksen nimenkin keksin metsässä: Mood of Finland

Metodini on lukea teoriaa, pohtia aihetta ja lähteä sitten metsään liikkumaan. Joskus joku pieni juttu luontoon lähtiessä jalostuu ihan uudeksi ja kotiin palatessa huomaan alitajunnan tehneen töitä. Metsässä teoriasta kehittyy uusia ideoita, ajatuksia ja toimintatapoja ja ne kirjaan kotiin päästyä ylös.

Metsä on paras hyvinvoinnin paikka ja paras paikka selkeyttää ajatuksia. Lumisina talvina vaihdan juoksun murtsikkahiihtoon. Usein hidastan myös tahtia ja teen pitkiä vaelluksia ja lomamatkani ovat olleet viime vuosina pääasiassa vaellusmatkoja.

saariselkä hiihtokuva ryhmä

Monille teistä lukijoista metsä on tuttu paikka; voit vaikka kommentoida blogiini, millaisia kokemuksia sinä haet metsästä. Tarjotaan metsäkokemuksia myös tänne muualta tuleville matkailijoille.

Matkailukoulutuksen moduloitu non-stop -malli Lego-palikoista rakentaen

Olin ammatillisessa opettajakorkeakoulusssa ja tehtävänä oli purkaa tutkintojen perusteet opetussuunnitelmaksi. Lähdin lenkille ja kehitin mallin mielessäni, juostessa.

Tein monien kymmenien sivujen sisällöistä muutaman sivun kokoisen visuaalisen kuvion. Käytin eri värejä ja muotoja erottamaan sisällöt toisistaan. Jatkona yhdistin kolme ja sitten neljä tutkintoa samaan suunnitelmaan ja aikataulutin kaiken niin, että jokainen opiskelija pystyi rakentamaan oman suunnitelmansa ja etenemään omassa aikataulussa. Apuna käytin eri värisiä Lego-palikoita ja siirsin mallin tietokoneelle. Minut palkattiin vakituiseen työsuhteeseen kehittämistehtäviin kesken opintojen, ilman opettajakokemusta, kun vasta hain harjoittelupaikkaa.

Matkailualan perustutkinnon perusteiden esitys 2003

Matkailualan perustutkinnon perusteiden purku opiskelijoille v.2003 A.Nylund

 SUOMAT-akatemia – MATKAILUAKATEMIA

Melkein kymmenen vuotta sitten olin lukenut läpi Suomen matkailuinfotoimistojen tähtiluokituskriteereitä. Olin juoksulenkillä metsässä ja mietin, että mitenköhän Matkailutoimistojen henkilöstö voi korottaa oman toimipisteensä tähtiluokitusta ja mitenköhän pitkiä työpäiviä tekevät ehtivät kouluttautua.

Ajattelin tarjota Suomen matkailun alueorganisaatioiden (SUOMA ry) yhdistykselle koulutusta. SUOMA ry:n silloinen sihteeri Tarja Haili ja toiminnanjohtaja Hannu Komu innostuivat ja tukivat. Suunnittelimme koulutusta yhdessä, mutta hanke ei kuitenkaan oikein edennyt eikä rahoitusta löytynyt. Niinpä tein gradun ja todistin tutkimuksen kautta, että malli on tarpeellinen ja hyvä. Matka2017-messuilla julkistettiin valtakunnallinen Matkailuakatemia – sivusto.

SUOMI-OPPAIDEN UUDET VAATTEET

Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden kynnyksellä juoksin metsässä ja ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki hankkia Helsinki-oppaille uudet vaatteet. Soitin Stefan Lindforsille ja kysyin, että haluaisiko hän suunnitella vaatteet. Ja sitten soitin SUOMA ry:n Hannu Komulle ja kysyin, että haluaisikohan info-pisteiden työntekijätkin pukeutua samoihin vaatteisiin. Ja soitin minä myös silloisen Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) johtajalle Jaakko Lehtoselle. Lehtonen sanoi, että juu – mutta miksei tehdä uusia vaatteita samalla koko Suomen oppaille. Suomi-oppaiden uudet vaatteet lanseerattiin matkamessuilla 2012.

happy_helsinkiguides_140514 (2)

Suomi-oppaat edustavat Suomea tyylikkäästi ja iloisesti

 YritysInnovaatio-Lab

Tein Matkaoppaan ammattitutkinnon keväällä 2015 yhdessä opiskelijoiden kanssa. Me osoitimme osaamisen opastetuilla kierroksilla, jotka tarjosimme ”ihan oikeille asiakkaille” osana Uusimaa-viikon ja Lapinlahden entisen mielisairaalan tarjoamaa ohjelmaan.

Kun kävin metsälenkillä tutkintotilaisuuden jälkeen mietin, että oikeasti kaikkien opiskelijoiden pitäisi saada oppia ja hankkia tutkinnossa vaadittava osaaminen tuollaisen oikean tapahtuman ja liiketoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen kautta. Työssäoppimispaikkoja ei ole tarpeeksi eivätkä etenkään oppaat niihin yleensä mene ollenkaan.

Syksyllä 2015 yli-innovaattori Anssi Tuulenmäki kävi pitämässä meillä starttitapaamisen ja käynnistimme  kuusi  YritysInnovaatioLab- ryhmää, joissa oli yhteensä noin 25 aikuis-opiskelijaa.Toiminta on otettu osaksi koko Matkailun aikuiskoulutuksen pedagogista projektioppimisen mallia. Tammikuusta 2017 alkaen mallia kehitetään YritysLab Finland – nimellä valtakunnallisen verkoston kanssa ja konkreettinen tapahtuma järjestettiin oikeana asiakastapahtumana lokakuussa 2017.

RAKKAUDEN METSÄ. LOVE FOREST FINLAND

Juoksin talvisessa metsässä kansainvälisenä metsäpäivänä, maaliskuussa 2016. Olin lukenut netissä jutun pariisilaisesta sillasta, jonka kaide jouduttiin uusimaan koska vanha ei kestänyt siihen kiinnitettyjen rakkauden lukkojen painoa. Eihän rakkauden lukot ole mitenkään ekologinen tai kestävä tapa osoittaa rakkautta. Mutta me haluamme jotenkin jättää jäljen rakkaudesta ja näyttää sen muillekin.

Suomi on maailman metsäisin maa ja luonto tärkein matkailuvetovoimatekijä. Miksi me emme siis tarjoaisi rakastavaisille mahdollisuutta istuttaa puu ikuisen rakkauden merkiksi. Niin – miksi emme? Ensimmäinen rakkauden puutarha avattiin Espooseen keväällä 2017 ja ensimmäinen Rakkauden metsä avataan Helsingin Vuosaareen vuonna 2019, metsän pohjatyöt on aloitettu jo loppuvuodesta 2017.

 HS 2.7.2016

Alkuperäinen kirjoitus 1.1.2017, muokattu Maailman kansainvälisenä metsäpäivänä 21.3.2018

Kiitos, että seuraat blogiani! Olen kiitollinen myös keskustelusta ja kommenteista kirjoituksiin liittyen.

Kirjoitusta viimeistellessäni kuuntelin Metsäakatemian seminaaria, kannattaa käydä lukemassa hyvää tietoa metsästä täältä: Suomen Metsäyhdistys ry

Matkailu on mainittu seminaarissa lähes kaikissa puheenvuoroissa!

 

Haluatko olla voittaja vai perässähiihtäjä?

Matkamessujen alla muutama tärkeä kysymys matkailuyrittäjille

Hyvä matkailuyrittäjä! Tiesitkö, että yhä useampi potentiaalinen asiakkaasi ja yhteistyökumppanisi etsii nettisivuiltasi tietoa siitä, mitkä ovat yrityksen taustalla vaikuttavat arvot ja millä tavalla vastuullisuus huomioidaan yrityksen toiminnassa? Matkamessuillakin joku ohikulkija saattaa poiketa kysymään, mitä vastuullisuus yrityksessänne tarkoittaa.

Jos olet sitä mieltä, että vastullisuus on luonnollinen osa yrityksen arvoja ja toimintaa, niin olethan muistanut kertoa siitä markkinointiviestinnän keinoin, esimerkiksi nettisivuilla?

Nykytilanne

Olen teettänyt monena vuonna matkailualan opiskelijoilla tehtävän, jossa he etsivät tietoa siitä, miten matkailualan yritykset kertovat kestävästä kehityksestä ja vastuullisesta toiminnasta asiakkailleen. Selvitys on pääasiassa tehty sähköisiä kanavia hyväksikäyttäen, mutta ovat he jalkautuneet myös yrityksiin ja messuille. Tulokset ovat jääneet aika laihoiksi ja yksipuolisiksi.

Matkanjärjestäjät ovat kunnostautuneet vastuullisuuden esille tuomisessa parhaiten. He kertovat sivuillaan vastuullisesta toiminnasta ihan kivoin esimerkeinkin. Paineita tietenkin on; sisältäväthän valmismatkat yleensä aina lennon – tuon matkailun ison ja pahan päästöjen aiheuttajan. Matkanjärjestäjät toimivat isojen globaalien toimijoiden joukossa ja paine tai mallit noussevat myös sitä kautta – Suomi ei nimittäin ole edelläkävijä vastuullisuuden viestimisessä.

Nyt tehdyt löydöt ovat oikein hyviä alkuja ison asian äärellä. En missään nimessä syyllistä matkailuyrityksiä, olenhan alan ammattilainen itsekin. Päinvastoin, haluan olla mukana tekemässä hyvistä teoista, pienistäkin, näkyviä.

Uskon nimittäin siihen, että suurin osa suomalaisista matkailualan yrityksistä ja ammattilaisista on kansainvälisessä vertailussa hyvinkin vastuullisia, mutta tiedotus on jäänyt vähälle.

Vinkkejä voittajille

Vastuullisen toiminnan suunnitteluun, johtamiseen ja toimimiseen kannattaa panostaa myös taloudellisen kannattavuuden vuoksi; vastuulliset valinnat tuovat usein mukanaan myös taloudellista hyötyä. Vastuullisuus on lisäarvo yhä useammalle matkailijalle ja kansainväliset yhteistyökumppanit vaativat usein sertifikaattia tai muuta validia tapaa osoittaa yrityksen toiminan vastuullisuus ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Matkailijat ovat jo aloittaneet vastuullisten matkailuyritysten pisteytyksen kansainvälisten sovellusten kautta, ja samoille alustoille päätyvät myös arviot yrityksistä, joissa ei vastuullisuuteen näytetä panostettavan ollenkaan. Vastuullisen matkailun ”Tripadvisor – kisa” on jo alkanut.

Voittajia ovat ne yritykset, jotka ovat ottaneet vastuullisuuden arvoiksi tekojen taakse ja tiedottavat siitä nyt, etujoukoissa.

Kertokaa, mitä yrityksessä tehdään. Antakaa tekojen näkyä ja kuulua – tässä kisassa ei voi kuin voittaa.  Kertokaa, mitä vastuullisuus tarkoittaa teille ja mitä te teette – miksi asiakkaan kannattaa valita juuri teidät.  Antakaa sen näkyä nettisivuilla, SoMettakaa ja nostakaa vastuullisuus lisäarvoa tuottavaksi markkinaeduksi.

Valmennuksella kaikki pääsevät voittajina maaliin

Tätä kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, minä olen mukana mielelläni. Olen tarkkaillut, opiskellut, tutkinut ja vienyt toimintaan kestävää kehitystä ja vastuullisuutta matkailussa yli kaksikymmentä vuotta.

Tarkkailin tilannetta ensin Espanjassa ja tajusin nuorena alan ammattilaisena, että meillä on iso vastuu – vastuu siitä, että meidän lapsetkin saavat viettää huolettoman ihania lomia puhtaassa luonnossa, syödä hyvää paikallista ruokaa, uida kirkkaissa vesissä ja hengittää raikasta ilmaa.

Vastuullisuus tarkoittaa valintoja, joita sekä matkailijat että yritykset tekevät.  Valinnat eivät ole vaikeita, vaan ne rytmittyvät ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen kestävyyden jaon mukaisesti.

Aitous on tärkeää: vastuullisuuden pitää lähteä sitoutuneisuudesta ja aidoista teoista, se ei ole päälle liimattua markkinointikikkailua tai tyhjiä lupauksia.

Minä lupaan, että pystyn auttamaan ja teen sen ilolla, hyvällä tuulella ja positiivisella otteella. Jos jossain olen hyvä, niin tässä. Perustan lupaukseni muutamalle faktalle nostaen tähän uusimman: Olin ehdolla Suomen matkailun vastuulliseksi toimijaksi vuonna 2017 Finnairin ja Helsingin Sataman ollessa kaksi muuta ehdokasta tässä kategoriassa. Finnair valittiin, mutta minulle tuo ehdokkuus oli kaunis huomionosoitus ja luottamuksen osoitus tekemästäni työstä. Olin isojen joukossa ja pärjäsin!

Olen tehnyt töitä sekä matkailualan yrityksissä että matkailualan oppilaitoksissa ja nyt olen yrittäjä.  Minulla on tarina kerrottavana ja hyvä työkalupakki jaettavana.

Tehdäänkö sinun yrityksellesi vastuullisuussunnitelma jolla se nousee voittaja-joukkoon?

Useissa yrityksissä erittäin hyvään alkuun päästään päivän valmennuksella.  Päivän aikana käydään läpi kestävän kehityksen periaatteet matkailun näkökulmasta, viedään ajatus käytännön tasolle, tehdään kartoitus siitä, mitä jo nyt tehdään ja mitä voidaan vielä tehdä toisin.  Suunnitelma jatkuu henkilöstön perehdyttämisellä. Kaikki tämä tehdään näkyväksi sekä yrityksen sisällä että ulospäin.

Yhdessä suunnitellaan ja toteutetaan myös se, miten vastuullisuus saadaan näkymään esim. yrityksen nettisivuilla. Vastuullisuus sopii erinomaisesti vaikkapa alueen yritysten yhteiseksi koulutusteemaksi.

Vastuullisuuskoulutuksen voi yhdistää erinomaisesti tuotteistamiseen, tarinnankerrontaan ja digitalisointiin. Teen yhteistyötä näiden aiheiden osalta Visit Finland Akatemia – kollegoiden Pirjo Räsäsen, Anne Kalliomäen ja Kirsi Mikkolan kanssa.

Bonuksena pohjalla mahdollisuus suuriin tunteisiin; joskus yhdessä tekeminen voi olla todellista ilotulitusta, vai mitä mieltä olet tästä asiakaspalautteesta:  ”Jotakin on tapahtunut. Kaikki tajuavat sen. Siinä sinä et ollut vähäinen tekijä. On syntynyt synergiaa, joka tuotti jatkuvasti uutta positiivista energiaa ja vei eteenpäin. A kind of collective  falling in love.” 

Haluaistiko sinä tuntea, miltä kollektiivinen rakastuminen tuntuu – tai ainakin sen, miten positiivinen energia vie eteenpäin?
Lue lisää ja ota yhteyttä: Mood of Finland 

Matkamessuilla tavataan!

p.s. löydät minut myös Visit Finland Akatemian valmentajaverkostosta

Rakkauden metsä

 Rakkaudenmetsä on totta – Helsinkiin avataan Rakkaudenmetsä!

Nyt on lokakuu 2017 ja on kulunut noin puolitoista vuotta siitä, kun juoksin metsässä ja kirjoitin ensimmäisen blogikirjoituksen Rakkaudenmetsästä.

Rakkauden puutarha avattiin Espoon Suurpellon alueelle toukokuussa 2017 Mari Anthonin aloitteesta. Rakkauden puutarhaan alueen asukkaat saivat istuttaa oman nimikkopuunsa.

Syyskuun viimeisinä päivinä 2017 Helsingin valtuusto vahvisti kaupunginhallituksen tekemän päätöksen Rakkaudenmetsän perustamisesta Helsinkiin! Paikaksi on valikoitunut Vuosaaren urheilupuiston alue ja puiden istutus aloitetaan keväällä 2018.

Kiitos kaikille teille, jotka olette osoittaneet kiinnostusta Rakkaudenmetsä -ideaa kohtaan. Olen saanut hienoja  viestejä ja kannustusta aiheeseen liittyen.

Erityiskiitos Vihreiden kaupunginvaltuutettu  Leo Straniukselle ja Haltia luontokeskuksen johtajalle Tom Selänniemelle, jotka ovat uskoneet ideaan alusta asti. Leo Stranius teki valtuustoaloitteen kesäkuussa 2016 ja Vihreiden Espoon kaupunginvaltuutettu Mari Anthoni  jätti valtuustoaloitteen elokuussa 2016.

Ensimmäisessä tapaamisessa syksyllä 2016 paikalla olivat Marin, Tomin ja Leon lisäksi Visit Finlandin Finrelax-hankkeen projektipäällikkö Kiti Häkkinen ja paikalla oli myös Jukola7 – yrityksen toimitusjohtaja, Aalto yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri ja muotoilija Lauri Aaltio, joka esitteli MyFore.st – sovelluksen, jolla rakkauden metsä saadaan markkinoitua ja kaupallistettua hyvinkin nopeasti.

Rakkauden metsä on nyt valmis siirtymään seuraavalle tasolle.

Nyt kun kaksi kohdetta on vahvistunut, on hyvä hetki siirtyä seuraavalle tasolle ja etsiä keinot, joilla saamme Rakkaudenmetsästä matkailukonseptin. Puiden merkitseminen digitaalisella ”lukolla”, tarinat lukkojen takana ja mahdollisuus seurata puiden kasvua ja metsän elämää netin välityksellä ovat lyhykäisyydessään ne toiminnot, jota tulee digitalisoida. Jos haluat olla mukana maailman ensimmäisen Rakkaudenmetsän lanseerauksessa, olethan yhteydessä.

Olemme saaneet kiitettävästi huomiota kotimaisessa mediassa. Radio Suomen toimittaja Tiina von Martens teki aiheesta kivan radio- ja nettijutun kesällä 2016, Olli Ihamäki teki haastattelun syyskuussa 2016 Metsäradioon ja Helsingin kaupungihallituksen päätöksen jälkeen syyskuussa 2017 iloittiin Yle Helsingin kanavilla Sannika Michelssonin kanssa. Helsingin Sanomat, Metro-lehti ja paikallislehdet ovat kirjoittaneet aiheesta kiitettävän usein.

Rakkaudenmetsä on ainutlaatuinen, Suomen matkailun brändiä tukeva konsepti ja ylittää varmasti uutiskynnyksen sinä päivänä, kun seuraava taso on saavutettu ja matkailijatkin saavat oman rakkauden puun Suomesta.

Tule tykkäämään FB-sivustoa Rakkauden metsä – Love Forest Finland ja seuraa missä mennään.  Tehdään Rakkauden metsästä koko Suomen yhteinen matkailuhanke! Tervetuloa mukaan.

Lue alkuperäinen juttu alta, ole hyvä! Tästä kaikki alkoi….

Rakkauden lukot? So last season

maisema herajärvi

Maailman metsäpäivä ja oivallus

Suomessa on käyty alkuvuonna 2016  yhteiskunnallista keskustelua metsien suojelusta ja metsähallituslaista. Metsien monimuotoisuuden suojeleminen on päivän puheenaiheena. Metsien ja luonnon terveysvaikutukset on tunnustettu saatujen tutkimusten perusteella ja luonto on Suomen tärkein matkailullinen vetovoimatekijä.

21.03.2016 oli Maailman metsäpäivä ja seurasin keskustelua sosiaalisessa mediassa. Minä sain päivän aikana idean, jonka haluan viedä käytäntöön ja otan hyviä vinkkejä oikeista yhteyshenkilöistä vastaan.

Olen jo viestinyt ideasta Visit Finlandin Matkailujohtajalle Paavo Virkkuselle ja Media- ja yhteiskuntasuhteiden johtajalle Jari Ahjoharjulle. Odotan vahvistusta tapaamisesta, jossa keskustelemme Joulupukista ja ilmastonmuutoksesta ja toivottavasti myös uudesta ideasta.

Aion olla lähipäivinä yhteydessä Ville Niinistöön ja Anni Sinnemäkeen. Listalla on myös Suomen luonnonsuojeluliiton Leo Stranius. Kerroin ideasta  Reilun matkailun yhdistyksen vuosikokouksessa ja Vanajalinna Groupin toimitusjohtaja Pekka Vihmakin sai viestini.

Idea on kiinnostanut kaikkia, joille olen siitä kertonut. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut EI. Vahvan KYLLÄ sanoi Haltia luontokeskuksen johtaja Tom Selänniemi, joka on lanseerannut ajatuksen Helsingin brändäämisestä maailman Luontopääkaupunkina.

Jos ei olla nopeita, voi olla, että ruotsalaiset vievät hyvän idean!

Metsä

Rakkauden metsä – tätä päivää!

Ehdotan, että Suomeen perustetaan Rakkauden metsä tai metsiä. Ne ovat vaihtoehto rakkauden lukoille ja silloille. Tiedättehän tavan, jossa rakastavaiset käyvät sulkemassa lukon sillan kaiteeseen ja heittävät avaimen veteen todistaakseen ikuista rakkauttaan. Kuuluisimmat sillat ovat Pariisissa, Venetsiassa ja New Yorkissa eikä ongelmilta ole vältytty – lukkojen paino on aiheuttanut siltojen romahtamista eikä tapa ole ihan varauksetta ympäristölle hyväksi.

Ehdotankin siis, että Helsingin lähistöltä, vaikkapa Keskuspuistosta, varataan metsäalue, johon rakastavaiset voivat istuttaa oman puun ikuisen rakkauden symboliksi. Tai ehkä pari voisi saada nimikkopuun jo olemassa olevasta metsästä.

Tai miksei joku hotelli voisi profiloitua rakkauden metsän hotelliksi ja tarjota koko paketin kansainvälisille vieraille?

Jatkona tarjotaan mahdollisuutta ostaa palvelu, jossa hoitaja tai kummi lähettää kuvia puusta esim. vuoden välein. Suunnittelussa tarvitaan ammattilaisia jotta metsän istutus hoidetaan vastuullisesti ja harkiten, luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen.

”Repeaterit”!

Todennäköistä on, että pari käy katsomassa puutaan ainakin tärkeinä suhteensa vuosipäivinä ja haluavat ehkä tuoda jälkikasvunsakin puun luokse kylään. Voihan käydä niinkin, että joku haluaa kaataa puunsa rakkauden loppuessa, joten pelisäännöistä pitää sopia. Rakkauden metsästä tulisi varmasti vetovoimainen kohde ja me saisimme matkailulle tärkeitä ”repeatereita” Suomeen.

Anu j a kuusi

Minulla on kuvassa näkyvä oma kuusi. Se ei ole kovin vahva, mutta minulle  rakas ja tärkeä. Se symboloi minulle aikaa, jolloin siirryin lapsuudesta nuoren naisen polulle, sain sen rippilahjaksi ja se istutettiin lapsuuden kodin pihalle.

In English/ Insta @mood_of_finland International Day of Forests! ‪#‎Internationaldayofforest‬ ‪#‎maailmanmetsäpäivä‬ ‪#‎wwf‬ ‪#‎wwfSuomi‬‪ #‎loveforest‬ ‪#‎visitfinland‬ ‪#‎Metsähallitus‬ ‪#‎visithelsinki‬ ‪#‎rakkaus‬ ‪#‎metsä #rakkaudenmetsä #rakkaudenmetsa

 

 

 

Finnish Travel Gala 2017 (Fin)

Matkailua juhlittiin ja matkailun toimijoita huomioitiin ensimmäisessä Matkailugaalassa 21.09.2017

Olin ehdolla Vuoden 2017 matkailun vastuulliseksi toimijaksi. Kiitos!

Kaksi muuta ehdokasta samassa kategoriassa olivat Finnair ja Helsingin satama.
Olemme hyvin erikokoisia, mutta totta on, että vastuulliset teot ovat yhtä tärkeitä – aina.

Finnair vei voiton ja tuli valituksi vuoden 2017 vastuulliseksi toimijaksi. Onnea Finnair!
Minulla on voittaja-fiilis siitä, että olin ehdokkaana.

  galaesite.jpg

 

Onnea myös muiden kategorioiden voittajat ja ehdokkaat!

Vuoden innovaatio: Allas Sea Pool
Mieleenpainuvin matka- tai palvelukokemus: Metsähallituksen kansallispuistot
Vuoden Suomi-kuvan nostaja: Slush
Koukuttavin läsnäolo sosiaalisessa mediassa: WWF:n Norppalive
Vuoden vastuullinen toimija: Finnair
Vuoden matkailuyritys: Visit Rovaniemi
Yleisön suosikki: Äitiyspakkauksen kansainvälinen näkyvyys
Erikoismaininta: VR:n Kiss-kampanjan sosiaalisen median näkyvyys
Erikoispalkinto: Olympia Kaukomatkatoimisto
Lue lisää matkailugaalasta ja palkituista täältä: Rantapallo

Kiitos Suomen Matkatoimistoalan liitto SMAL hienoista järjestelyistä!

Olen äärimmäisen kiitollinen tästä huomiosta ja lupaan jatkaa valitsemallani tiellä.

Mun tärkein syy siihen, että lähdin erikoistumaan  vastuulliseen matkailuun ja kehittämään sen toimintaan viemistä,  oli se tyyppi joka kieppui mun vatsassa 9 kk ja sai mut katselemaan maailmaa eri silmin. Sille tyypille mä lupasin kasvavaa vatsaani taputellessa, että mä teen omalta osaltani työtä sen eteen, että tämä maailma ei ole ihan huono paikka sitten kun se on aikuinen.
Vaikka se tyyppi on nyt aikuinen ja armeijassa, mä aion jatkaa valitsemallani tiellä.

omat hautausmaa dani ja anu r

Kiitos kaikille tukijoilleni ja kannustajilleni, erityiskiitos Daniel-pojalleni!

Anu

Henkilöbrändääminen

Minä olen Anu, Anu Nylund

Näin aloitin ensimmäisen transferin Las Palmasin lentokentältä Playa del Inglesiin reilusti yli kaksikymmentä vuotta sitten. Mukana ollut kokeneempi opas kysyi transferin päätteeksi, että jännittikö. Kyllä oli jännittänyt, mutta ei sitä kuulemma paljon huomannut. Hyvin meni.

Sitten opas-kollega kysyi, että miksi esittäydyin tuollaisella James Bond – tyylillä. Niin oli opaskurssilla opetettu ja toimin ohjeiden mukaan. Muutaman kerran jälkeen taisin muuttaa esittelyn lyhemmäksi.

Omaa nimeä kannattaa käyttää systemaattisesti kun brändää omaa osaamistaan ja ammatillista profiilia. Ei ainakaan kannata käyttää kenenkään toisen nimeä. Mutta ei oman nimen toistamisella vielä kovin pitkälle pääse. Brändin luominen on päämäärätietoista ja pitkäjänteistä tekemistä; oman osaamisen tunnistamista, osaamisen vahvistamista, osaamisen näkyväksi tekemistä ja osaamisen markkinointia.

Imago ja brändi

Imago on se kuva, jollaisena muut sinut näkevät ja millaisena ammattilaisena pitävät. Brändäämällä teet osaamisestasi ja ammatillisesta profiilistasi sellaisen,  millaisena haluat, että muut sinut näkevät ja tuntevat.

Nykymarkkinoinnin mukaisia brändejä on ollut jo yli sata vuotta sitten, mutta brändäys liitettiin pitkään fyysisiin tuotteisiin. Vasta 1990-luvulta lähtien on brändin käsitteistöä alettu käyttää palvelujen, organisaatioiden ja kohteen markkinoinnissa –  henkilöbrändäys käsitteenä on 2000-luvun tuote.

Tavoitteena on vakuuttaa vastapelurit, antaa lisäarvoa työnantajalle, parantaa omaa urakehitystä ja työllistymismahdollisuuksia sekä vahvistaa ammatti-identiteettiä. Tärkeää on säilyttää aitous, epäaitous ei vakuuta ketään ja se näkyy läpi, aina.

työtodistus klaus k.jpeg

Ennen SoMen:n tarjoamia mahdollisuuksia brändääminen oli esimerkiksi sitä, että teki työnsä niin hyvin, että työnantaja antoi mahdollisimman positiivisen ja henkilökohtaisen suosituksen. Työhakemuksessa ja haastattelussa pystyi nostamaan esille niitä vahvuuksia, joista halusi itsensä tunnettavan.

tyotodistus-hispania-2

Yllä olevat työtodistusten otteet ovat matkailuammattilaisuuteni alkutaipaleelta. Jälkimmäisen kirjoittanut matkatoimiston johtaja oli ottanut yhteyttä ylemmän kirjoittaneeseen hotellinjohtajaan. Välissä oli yli kymmenen ulkomailla vietettyä vuottani. Hotellinjohtaja muisti ja suositteli. Kiitos Yvonne ja Sarita!

Uuden ajan työtodistus: suositukset

Tuolloin ei ollut Facebookia tai LinkedIniä, josta olisi voinut seurailla oman alan ihmisten kuulumisia. Suomessa on pienet piirit ja se, että hotellinjohtaja muisti, on osaltaan osoitus siitä. Yhtään ovea ei kannattanut, eikä kannata sulkea vihaisena.

Olisi kyllä hienoa, jos henkilökohtaisten työtodistusten kulttuuria  vaalittaisiin edelleen; se on kaunis tapa osoittaa arvostusta. Toki tämän päivän suositukset esimerkiksi LinkedIn:ssä lämmittävät sydäntä ja tukevat brändäämistä. Minulla on LinkedIn:ssä kaksi suosittelijaa. Kiitos Johan Edelheim ja Kari Halonen.


johan

 Uusi aika ja uudet mahdollisuudet

Hyvin tehty työ on hyvä tapa brändätä itseään vieläkin, mutta sosiaalisen median kanavat tarjoavat nyt upeat mahdollisuudet oman osaamisen markkinointiin ja myyntiin paljon laajemmin – myös kansainvälisillä markkinoilla.

Olemme ottaneet henkilöbrändäämisen osaksi koulutuksia ja teen sitä itsekin. Aloitin blogin kirjoittamisen vuonna 2010 yhdessä silloisen opiskelijaryhmän kanssa. Terveisiä ensimmäiselle Helmi- opasryhmälle! Ja kiitos ihana kollegani Heidi Jakkula, joka johdatti uusien mahdollisuuksien äärelle.

19_mopastut-taputus-ja-ruusut-iloiset-naiset

Ensimmäisen kokeilun jälkeen blogi on ollut työvälineenä kaikilla ryhmillä. Kouluttajien blogit ovat oppimateriaaleja ja opiskelijat oppivat blogeja kirjoittamalla ja toinen toistensa blogeja lukemalla. Kiitos hienot kollegat Maarit Havukainen, Karla Ruutu ja Ulla-Maija Rouhiainen, jotka olette ennakkoluulottomasti mukana kokeiluissa.

Tekijänsä näköinen blogi – henkilöbrändäämistä parhaimmillaan

Koulutusten ajan blogit ovat oppimispäiväkirjoja, joita vähitellen täydennetään oman osaamisen markkinoinnin alustaksi. Blogin sisällöstä rakentuu ammatti-identiteettiä tukeva tarina ja siitä edelleen halutunlainen kuva omasta ammattilais-profiilista eli henkilöbrändi.

Tämän vuoden  uutuus koulutuksissa on ollut ristiin kirjoitettavat wikipedia- esittelyt! Hieno oivallus Henri-opiskelija ja Ullis-ope!

Monet matkailualan ammattilaiset tekevät työtä freelance-yrittäjinä ja työllistymismahdollisuuksia parantaa se, että löytää oman erikoisosaamisensa ja tapansa erottua muista ja osaa markkinoida sen oikealla tavalla, oikeita markkinointikanavia käyttäen.

 

cropped-oslo-oopperan-piha-anu1.jpg

 

Minä olen brändännyt itseni vastuullisena matkailun ammattilaisena ja uudenlaisen matkailukoulutuksen transmodernina kehittäjänä. Olen panostanut vahvasti teorian ja käytännön vuoropuheluun. Vien ideoita käytäntöön enkä jää pitkään pohtimaan ja puhumaan – jos tehdään, niin tehdään. Olen myös Rakkauden lähettiläs:
Rakkauden metsä

Blogi on väline ja alusta, joka pitää jakaa aktiivisesti. Blogin linkki on helppo lähettää potentiaalisille työnantajille ja sitä voi jakaa sosiaalisen median kanavissa. Blogi on tekijänsä näköinen ja antaa lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä siitä visuaalisesti ja verbaalistii kiinnostavan brändityökalun.

SoMe-viestintä on vuorovaikutusta

Brändistä pitää viestiä. Blogikirjoitusten jakaminen sosiaalisen median kanavia apuna käyttäen on täysin ilmaista ja melko tehokasta.

Blogitekstien jako on tehokasta silloin, kun aihe liittyy muutenkin keskustelua ja kommentointia aiheuttaneeseen teemaan. Lyhyissä SoMe-päivityksissä voi käyttää median otsikointi-taktiikkaa; herättää lukijan mielenkiinto jollakin oivaltavalla iskulauseella, joka houkuttelee lukijan avaamana blogitekstin.

SoMe:ssa ei kannata kuitenkaan keskittyä vain omien tekemisten ja tekstien jakoon, vaan olla aktiivinen vuorovaikuttaja. Tykkää ja jaa muiden juttuja, kommentoi, kannusta – ja tyylistäsi riippuen kritisoi. SoMe-vuorovaikutuksen tyylikin vahvistaa brändiäsi, joten ole harkitseva viestijä.

Jos vaikkapa joku tykkää kuvastasi Instagramissa, käy tykkäämässä vastavuoroisesti jokaisen tykkääjän kuvaa ( jos tykkäät niistä oikeasti). Näin saat vakituisia seuraajia omaan profiiliin.  SoMe-maailmassa toimii reilun pelin säännöt  – älä esitä toisen ideoita ominasi, kerro keneltä olet saanut idean tai lainanut tekstin, jos luet toisen välittämän mielenkiintoisen linkin, laita se eteenpäin jaa- toiminnolla ja kiitä alkuperäistä SoMettajaa.

Hävettääkö tai ärsyttääkö

Minä olen kotoisin Hämeestä, ja siellä jos jossain on tapana olla ihan hissukseen – olla tekemättä numeroa mistään – ja kaikkein vähiten itsestään. Kiitos hämäläis-perheelleni siitä, että olen saanut olla se, mikä olen.

Jos en tee osaamistani näkyväksi, ei sitä kukaan muukaan tee. Brändin taustalla on oma ammatillisen kehittymisen tarinani maustettuna mielenkiintoisilla mutkilla ja huipuilla henkilökohtaisesta elämästä. Blogini CV-sivustot ja blogikirjoitukset  johdattavat näihin tarinoihin.

in-english-branding

Jos haluaa luoda jotain ihan uutta, idean eteenpäin viemiseen tarvitsee useimmiten muiden apua ja tukea. Tuen saaminen on helpompaa, jos on onnistunut tekemään itsestään uskottavan ja uskottavuus taas on henkilöbrändäämisen tulosta. Ei kannata siis mennä häpeän taakse ja miettiä, mitä muut ajattelevat, vaan tehdä se, mikä hyvältä tuntuu.

Jos muiden oman osaamisen tarinat ärsyttävät, älä lue niitä tai kysy itseltäsi, millaisen tarinan voisit itsestäsi kirjoittaa,  millaisen brändin itsestäsi luoda ja keskity enemmän itseesi – älä muihin.

Brändilupauksesta on pidettävä kiinni

Samaan tapaan kuin tuote- tai palvelubrändäyksessä, niin myös henkilöbrändäyksessä on tärkeää vastata brändin antamiin lupauksiin – tai ylittää ne. Uudistuminen on tärkeää samoin kuin uusien markkinointikanavien hyödyntäminen ja puheen ja kirjoituksen lisäksi tehdä asioita.

eero-aarnio-anu-katse

Erittäin tärkeää on muistaa kohtaamiset oikeassa elämässä – kasvotusten – ja välittää itsestään luonnollinen ja aito kuva.

Minä kirkastan riittävään usein ajatukseni siitä, millainen haluamani ammatillinen kuva itsestäni on ja kenelle se tuottaa lisäarvoa. Saanko itse lisäarvoa tekemästäni työstä. Teen henkilökohtaisen oman osaamisen kehittämissuunnitelman joka vuosi, opiskelen aktiivisesti uusia sisältöjä ja hankkiudun uusien, eri aloilla toimivien ihmisten pariin. Ja sitten kerron tämä kaiken muille – vahvistan siis valitsemaani brändiä.

Seuraavaksi perustan yrityksen yhdessä opiskelijoiden kanssa osana YritysLab Finland – hanketta.  Työpaikkani strategiassa ja siitä johdetussa toimintasuunnitelmassa lukee, että meillä kannustetaan yrittäjyyteen oman työn ohessa. Haluan kehittyä ja ottaa vastaan uuden haasteen ja olla uskottava yrittäjyys-hankkeen vetäjä.

Haluan olla uuden ajan yrittäjä ja testata millä tavalla yrittäjästä voi tulla onnistuja.  Lähden alkuun matalan kynnyksen kokeilun periaatteella – ja voin vaikka onnistuakin.

Kiitos kiinnostuksestasi!

repo-tekstit-2

Olen kiitollinen vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa ja oikeassa elämässä.
Voit lukea lisää taustoistani ja klikata itsesi suoraan SoMe-tileihini: Anu Nylund

 

matkatieto-lava-anu

Matka2017 – messuilla ”Brändäämällä mainetta ja mammonaa” – seminaari. Kolme tarinaa brändäämisestä: minä esittelin henkilö-brändäämisen, Eeva Kovanen perheyritys Kovanen Oy:n ja Pekka Vihma Suomen yhden tunnetuimman matkailubrändin Vanajanlinna Groupin brändäämisen tarinan.

 

 

 

Matkailu on tarinnankerrontaa ja brändäystä. Ja niin on matkailukoulutuskin. (Fin + Eng)

Terveisiä Brysselistä

Olin pikaisella visiitillä Brysselissä ( lokakuu 2015). Sain hienon mahdollisuuden pitää lyhyen puheenvuoron Suomen matkailukoulutuksesta EU-komission matkailukonferenssissa josta voit lukea lisää avaamalla linkin: ” EU Tourism Education & Training offer”. 

Konferenssissa julkaistiin 28 EU-maassa tehdyn, matkailukoulutusta selvittäneen tutkimuksen tuloksia. Haasteet näyttävät olevan kaikkialla samansuuntaisia; elinkeinoelämän ja koulujen yhteistyötä tulee tehostaa ja joustavampia malleja kouluttaa ottaa käyttöön. Suomi näyttäytyi osaltaan edelläkävijänä, mutta etenkin digitalisoitumisen osalta meillä on kirittävää. Tutkimuksesta on tällä hetkellä tarjolla lyhyt yhteenveto: Key Findings Tourism Education

You can read this article in English:  Tourism Educaction is about storytelling and branding

Konferenssi järjestettiin Square- keskuksessa. Oli hienoa tavata kollegoja ympäri Eurooppaa kuten Stanislav Prahasta, Davina Leedsistä ja Lluis Gironasta!

Manneken-Pis ja Bad, bad boy

Lyhyen vierailuni aikana ehdin tavata Brysselin kuuluisimman pikku-miehen nimeltään Manneken-Pis josta kerrotaan seuraavaa: ”Manneken-Pis on Brysselin vanhin asukas. Se symboloi kaupungin henkistä vapautta – röyhkeän illkuvalla ja riehakkaalla tavalla”

Bru Manneken pis lähi

Manneken-Pis. Noin 60 cm korkea ja lähes 400 vuotta vanha. (Nykyinen patsas on kopio ihan alkuperäisestä).

 Manneken-Pis – patsaan historia ulottuu vuoteen 1619 ja sen syntyyn liittyy monta tarinaa. Monesti sitä on varmasti myös  käytetty matkailun tarinnallistamisen taustalla ja onhan se selvästi osa Brysselin matkailubrändiäkin.

Minä näin kaupungilla Manneken-Pis näköisteoksia muovista, pahvistaja tietysti suklaasta! Matkailijat haluavat ottaa kuvan Manneken-Pis:tä joko sen vuoksi, että se kuuluu kaupungin ”must”-kohteisiin tai koska haluavat liittää tuon pikku-miehen osaksi omaa matkakertomustaan.

Manneken-Pis sai minut muistamaan Tommi Toijan ”Bad, bad boy” – patsaan. Se on melkein 400 vuotta nuorempi kuin belgialainen kaverinsa ja huomattavasti isompi! Tarinoiden lähteinä nämä molemmat pojat ovat ihan mainioita!

Kaikkien helsinkiläisten mieleen ei Tommi Toijan patsaas ole ollut, opaskollegoiden mielipiteetkin se on jakanut, mutta on sillä ihailijansakin. Bad, bad boy siirrettiin Helsingin paraatipaikalta kauppatorin laidalta ja Presidentinlinnan kupeesta Helsingin uuden kaupunginosan, Jätkäasaaren maamerkiksi. Siirto oli perusteltu ja kun luin belgialaisen kirjallisuudentutkijan Lieven Ameelin ajatuksia tarinoiden vaikutuksesta kaupunkisuunnitteluun, ymmärrän oikein hyvin Bad, bad boyn siirron Jätkäasaareen, ”hyvä jätkä”- kaupunginosaan.  Lue lisää aiheesta tästä: Lieven Ameel – tarinat

Bad bad boy

Bad, bad boy. 8,5m korkea ja vasta muutaman vuoden vanha (v.2013)

Kaupungin keskustassa Bad, bad boy houkutteli kertomaan tarinaa Helsingistä vastakohtaisuuksien ja historiasta kumpuavien vaikutetteiden kaupunkina. Pissaavan jättipatsaan takana pilkottaa Venäjän autonomisella ajalla rakennettu, Aleksei Gornastajevin suunnittelema ortodoksikatedraali Uspenski vuodelta 1868. Sen edessä on oman aikansa edelläkävijän, arkkitehti Alvar Aallon Enso- Gutzeitille (nyk. Stora Enso) suunnittelema pääkonttori vuodelta 1962. Sokeripalaksikin kutsuttu rakennus symboloi modernia, omilla jaloillaan seisovaa itsenäistä Suomea, mutta on saanut myös kritiikkiä osakseen.

Sitten tullaan 2000-luvulle; jos Manneken-Pis kuvastaa Brysselin henkistä avoimuutta, niin samaa voisi sanoa Bad, bad boyn kuvastavan Helsingistä ja Suomesta. Suomen presidentti ei vastustanut patsaan sijoittamista presidentinlinnan viereen ja monet matkailijat kuvasivat patsasta hymyssä suin.

Edelläkävijöitä, rohkeita rajojen rikkojia ja uuden kokeilijoita tarvitaan, jotta tarinoita syntyy. Brändäyksessä pitää erottautua ja tarjota tarttumaapintaa, joskus vähän rosoistakin mieluummin kuin liian sileää.

Matkailukoulutus on tarinnankerrontaa ja brändäystä

Bru slide

Brysselin konferenssissa pitämässäni puheenvuorossa esittelin Suomen näyttötutkintomallin ja henkilökohtaistamisen. Kerroin kolmikanta-arvioinneista, Yritys & InnovaatioLab:stä, SuoMat-akatemiasta ja online-koulutuksista.

Mutta suurin oivallus tapahtui vain hetki ennen omaa puheenvuoroani: tajusin, että onnistuessaan koulutus antaa pohjan ammatillisen tarinan luomiselle ja työkalut oman osaamisen brändäykseen. Jos oppii brändäämään itsensä, oppii brändäämään myös tuotteita, palveluita ja yrityksiä – eikö?

Lue lisää täältä: EU Tourism Skills Anu Nylund