Metsäelämys luovien ideoiden taustalla

Kun juoksen metsässä, mieleeni tulee kaikenlaisia ideoita

Parhaat ideani ovat syntyneet metsässä ja olen oikeastaan kirjoittanut graduni ja Matkailu on COOL – kirjankin metsässä. Tammikuussa 2018 siirryin vakituisesta työsuhteesta yrittäjäksi ja liiketoimintasuunnitelmani rakentui suurelta osin luonnossa liikkuessa – yrityksen nimenkin keksin metsässä: Mood of Finland

Metodini on lukea teoriaa, pohtia aihetta ja lähteä sitten metsään liikkumaan. Joskus joku pieni juttu luontoon lähtiessä jalostuu ihan uudeksi ja kotiin palatessa huomaan alitajunnan tehneen töitä. Metsässä teoriasta kehittyy uusia ideoita, ajatuksia ja toimintatapoja ja ne kirjaan kotiin päästyä ylös.

Metsä on paras hyvinvoinnin paikka ja paras paikka selkeyttää ajatuksia. Lumisina talvina vaihdan juoksun murtsikkahiihtoon. Usein hidastan myös tahtia ja teen pitkiä vaelluksia ja lomamatkani ovat olleet viime vuosina pääasiassa vaellusmatkoja.

Monille teistä lukijoista metsä on tuttu paikka; voit vaikka kommentoida blogiini, millaisia kokemuksia sinä haet metsästä. Tarjotaan metsäkokemuksia myös tänne muualta tuleville matkailijoille.

Matkailukoulutuksen moduloitu non-stop -malli Lego-palikoista rakentaen

Olin ammatillisessa opettajakorkeakoulusssa ja tehtävänä oli purkaa tutkintojen perusteet opetussuunnitelmaksi. Lähdin lenkille ja kehitin mallin mielessäni, juostessa.

Tein monien kymmenien sivujen sisällöistä muutaman sivun kokoisen visuaalisen kuvion. Käytin eri värejä ja muotoja erottamaan sisällöt toisistaan. Jatkona yhdistin kolme ja sitten neljä tutkintoa samaan suunnitelmaan ja aikataulutin kaiken niin, että jokainen opiskelija pystyi rakentamaan oman suunnitelmansa ja etenemään omassa aikataulussa. Apuna käytin eri värisiä Lego-palikoita ja siirsin mallin tietokoneelle. Minut palkattiin vakituiseen työsuhteeseen kehittämistehtäviin kesken opintojen, ilman opettajakokemusta, kun vasta hain harjoittelupaikkaa.

Matkailualan perustutkinnon perusteiden purku opiskelijoille v.2003 A.Nylund

 SUOMAT-akatemia – MATKAILUAKATEMIA

Melkein kymmenen vuotta sitten olin lukenut läpi Suomen matkailuinfotoimistojen tähtiluokituskriteereitä. Olin juoksulenkillä metsässä ja mietin, että mitenköhän Matkailutoimistojen henkilöstö voi korottaa oman toimipisteensä tähtiluokitusta ja mitenköhän pitkiä työpäiviä tekevät ehtivät kouluttautua.

Ajattelin tarjota Suomen matkailun alueorganisaatioiden (SUOMA ry) yhdistykselle koulutusta. SUOMA ry:n silloinen sihteeri Tarja Haili ja toiminnanjohtaja Hannu Komu innostuivat ja tukivat. Suunnittelimme koulutusta yhdessä, mutta hanke ei kuitenkaan oikein edennyt eikä rahoitusta löytynyt. Niinpä tein gradun ja todistin tutkimuksen kautta, että malli on tarpeellinen ja hyvä. Matka2017-messuilla julkistettiin valtakunnallinen Matkailuakatemia – sivusto.

SUOMI-OPPAIDEN UUDET VAATTEET

Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden kynnyksellä juoksin metsässä ja ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki hankkia Helsinki-oppaille uudet vaatteet. Soitin Stefan Lindforsille ja kysyin, että haluaisiko hän suunnitella vaatteet. Ja sitten soitin SUOMA ry:n Hannu Komulle ja kysyin, että haluaisikohan info-pisteiden työntekijätkin pukeutua samoihin vaatteisiin. Ja soitin minä myös silloisen Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) johtajalle Jaakko Lehtoselle. Lehtonen sanoi, että juu – mutta miksei tehdä uusia vaatteita samalla koko Suomen oppaille. Suomi-oppaiden uudet vaatteet lanseerattiin matkamessuilla 2012.

Suomi-oppaat edustavat Suomea tyylikkäästi ja iloisesti

 YritysInnovaatio-Lab

Tein Matkaoppaan ammattitutkinnon keväällä 2015 yhdessä opiskelijoiden kanssa. Me osoitimme osaamisen opastetuilla kierroksilla, jotka tarjosimme ”ihan oikeille asiakkaille” osana Uusimaa-viikon ja Lapinlahden entisen mielisairaalan tarjoamaa ohjelmaan.

Kun kävin metsälenkillä tutkintotilaisuuden jälkeen mietin, että oikeasti kaikkien opiskelijoiden pitäisi saada oppia ja hankkia tutkinnossa vaadittava osaaminen tuollaisen oikean tapahtuman ja liiketoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen kautta. Työssäoppimispaikkoja ei ole tarpeeksi eivätkä etenkään oppaat niihin yleensä mene ollenkaan.

Syksyllä 2015 yli-innovaattori Anssi Tuulenmäki kävi pitämässä meillä starttitapaamisen ja käynnistimme  kuusi  YritysInnovaatioLab- ryhmää, joissa oli yhteensä noin 25 aikuis-opiskelijaa.Toiminta on otettu osaksi koko Matkailun aikuiskoulutuksen pedagogista projektioppimisen mallia. Tammikuusta 2017 alkaen mallia kehitetään YritysLab Finland – nimellä valtakunnallisen verkoston kanssa ja konkreettinen tapahtuma järjestettiin oikeana asiakastapahtumana lokakuussa 2017.

RAKKAUDEN METSÄ. LOVE FOREST FINLAND

Juoksin talvisessa metsässä kansainvälisenä metsäpäivänä, maaliskuussa 2016. Olin lukenut netissä jutun pariisilaisesta sillasta, jonka kaide jouduttiin uusimaan koska vanha ei kestänyt siihen kiinnitettyjen rakkauden lukkojen painoa. Eihän rakkauden lukot ole mitenkään ekologinen tai kestävä tapa osoittaa rakkautta. Mutta me haluamme jotenkin jättää jäljen rakkaudesta ja näyttää sen muillekin.

Suomi on maailman metsäisin maa ja luonto tärkein matkailuvetovoimatekijä. Miksi me emme siis tarjoaisi rakastavaisille mahdollisuutta istuttaa puu ikuisen rakkauden merkiksi. Niin – miksi emme? Ensimmäinen rakkauden puutarha avattiin Espooseen keväällä 2017 ja ensimmäinen Rakkauden metsä avataan Helsingin Vuosaareen vuonna 2019, metsän pohjatyöt on aloitettu jo loppuvuodesta 2017.

 

Alkuperäinen kirjoitus 1.1.2017, muokattu Maailman kansainvälisenä metsäpäivänä 21.3.2018

Kiitos, että seuraat blogiani! Olen kiitollinen myös keskustelusta ja kommenteista kirjoituksiin liittyen.

Kirjoitusta viimeistellessäni kuuntelin Metsäakatemian seminaaria, kannattaa käydä lukemassa hyvää tietoa metsästä täältä: Suomen Metsäyhdistys ry

Matkailu on mainittu seminaarissa lähes kaikissa puheenvuoroissa!

 

”Suomi solmukohtana” – matkailun kärkihankkeen teematilaisuus Vantaalla

Olin torstaina 3.4.2014 TEM:n matkailun kärkihankkeen teematilaisuudessa Vantaalla ja vilahdinpa muuten myös MTV3:n uutisissa; tosi kaukaa ja nopeasti, mutta Daniel -poikani tunnisti äitinsä heti ja kommentoi: ” sut kyllä erotti kun sä olet näköjään tollanen värikkäämpi ja kaikki muut oli mustia ja harmaita”. Oli siellä muitakin värikkäitä matkailualan ihmisiä, mutta uutiskuvassa olin ehkä ainoa värikkäästi pukeutunut seminaarivieras.

Eipä sen puoleen, kyllä semianareissa istuessa tulee mieleen,  että iso ravistelu, innostunut luovuus ja värien roiskinta olisi kuvainnollisesti Suomen matkailussa paikallaan. Mutta meistä ihmisistähän into ja luova tekeminen lähtee ja hyvä on toisinaan pysähtyä miettimään, mitä minä itse voin tehdä yhteisen hyvän eteen. Ja näin tein seminaarissakin… vaivuin toisinaan omiin ajatuksiini ja keksin kaikenlaista.

Seminaarin ohjelmaan sisältyi myös työpaja-työskentelyä; ryhmääni osui puheliaita ja aktiivisia ihmisiä ja sainkin intoa loppupäivään; kyllä matkailupiireissä aina kuitenkin löytyy hengenheimolaisia ja naurua. Pienet piirit pyörivät, mutta aina seminaareissa tutustuu myös uusiin ihmisiin; kivoja kohtaamisia, ideointia, ajatusten vaihtoa ja paljon naurua – sitähän nuo seminaarit parhaimmillaan ovat. Kiitos team 3!

Hiljaisuus, suomalaisten yhteys luontoon, puhtaus ja turvallisuus, näistä aineksista on suomalainen vetovoima tehty. Ja vastuullisesta vieraanvaraisuudesta.

Hiljaisuuden kappeli, Helsinki 2013. Kuva Javi Pedrosa.

Suomen matkailun kehitys näyttää onneksi positiviiselta; Suomessa on lähes 30.000 matkailualan yritystä, matkailu tarjoaa työtä noin 185.000 täysi- ja osa-aikaiselle työntekijälle, vientiin verratava tulo on noin 4mrd euroa, matkailuelinkeinon osuus BKT:sta 2,7% joka on suurempi kuin maa-ja metsätalouden, finanssialan tai elintarvikealan osuus. Matkailun vuosittainen kasvuprosentti on noin 5% vuodessa, mutta alan suhdanneherkkyyden vuoksi pitää kasvuun vaikuttavia trendejä seurata todella tarkkaan ja varautua yllätyksiin.

Eniten esille nousseet sanat olivat Kiina, Aasia, Venäjä, yhteistyö ja Suomen matkailubrändin kirkastuminen sekä kärkituotteiden löytyminen. Finpron ja MEK:n yhdistyminen oli tietenkin esillä ja  nyt siitä löytyi jo paljon hyvääkin, kuten esim. eri toimialojen osaamisen yhdistyminen Suomen vientituotteissa ja – palveluissa (esim. matkailu & teknologia, matkailu & peliteollisuus, matkailu & cleantech). Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren käynistämän matkailun kärkihankkeen tavoitteena on lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua sekä nostaa alan arvostusta. Suosittelen lukemaan TEM:n raportin: Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen 2030.

Toivottavasti onnistumme esittämään SUOMA ry:n ja oppilaitosverkoston sekä muiden yhteistyökumppaneiden tukemana  SUOMA-akatemian yhdeksi Kärkihankkeen toimenpiteeksi; valtakunnallinen SUOMA-akatemia tarjoaa lisäkoulutusmahdollisuuden kaikille matkailualan ammattilaisille kaikkialla Suomessa ja foorumin, jonka kautta matkailubrändiä, -strategiaa ym. voidaan jalkauttaa matkailuosaajille. Asiasta voit lukea lisää kesällä 2013 tarkastetusta gradusta: Matkailun keltainen kirja. Matkailuosaajat Suomi-kuvan lähettiläinä. Asian etenemisestä kirjoittelen jos /kun asia etenee.

Yksi mieleeni tullut semnaarikysymys jäi avoimeksi; esitin kysymykseni Finanirin Jarkko Konttiselle, mutta häntä kiidätettiin valokuvaukseen, ja vastaus jäi kesken. Helsinki-Vantaa on ”solmukohta” Aasian ja Euroopan lentoliikenteessä, nyt kentän läp kulkee noin 3 miljoonaa Aasiasta tulevaa tai sinne menevää lentomatkustajaa vuodessa, koko kentän matkustamäärä on noin 15 miljoonaa. Potentiaalista kasvua odotetaan saatavan tulevaisuudessa edelleen kasvavilta Aasian markkinoilta. Jo nyt 83% Aasian ja Helsingin välisessä lentoliikenteessä matkustavista on aasialaisia, ja jos Thaimaan lennot jätetään laskuista 90% raja rikkoutuu.

Aasialaiset haluavat Euroopassa kuitenkin tunnettuihin suurkaupunkeihin, joista suosituimmat ovat Pariisi ja Lontoo. Helsinki on siis välietappi, josta jatketaan matkaa usein niin, että kentältä ei poistuta ollenkaan. Nyt tavoitteena onkin saada yhä useampi aasialainen matkailija jäämään Helsinkiin ja lähtemään vaikkapa myös Lappiin samalla reissulla.

Tämä on tiedossa ja hyvä kohderyhmä, vaikkakin tarvitaan ilmeisen paljon lisäbrändäystä jotta aasialaiset saadaan vakuuttuneiksi, että Helsinki on yhtä houkutteleva matkakohde kuin Pariisi tai Lontoo. Lentoliikenne kasvaa kaiken aikaa – senkin me tiedämme; maailmassa tehdään noin 4 mrd lentomatkaa vuodessa ja Maailman matkailujärjestön tilastoissa ylitettiin miljardin kansainvälisen matkailjan raja reilu vuosi sitten.

Kysymykseni liittyy kuitenkin ”uhkaan”, josta en ole kuullut puhuttavan.  Jotta maailma kestäää kasvavan lentoliikenteen ja siitä aiheutuvat ympäristörasitteet, pitää lentokalustoa kehittää kaiken aikaa vähempipäästöiseksi ja vähemmän polttoainetta kuluttavaksi. Näin ollen siis voidaan lentää pidempiä matkoja vähemmällä polttoaineella, eikö totta?

Eikö siis Helsingin asema välilaskupaikkana ole tulevaisuudessa uhattuna, jos aasialaiset voivatkin lentää suoraan Pariisiin tai Lontooseen tai mihin tahansa muuhun Euroopan kaupunkiin? Vai onko Suomen erityisreitti Venäjän ilmatilan kautta niin paljon lyhyempi ja Suomen erityisoikeus tämän reitin käyttämiseen niin varmalla pohjalla, että Helsinki tulee säilyttämään erityisasemansa? Kysymys voi olla ajankohtainen jo nyt kun Finnairin omistuspohjasta keskustellaan, eikö totta? Seuraillaan tätäkin asiaa – voi olla, että Helsingin asema lentoliikenteen solmukohtana ei ole ollenkaan uhattuna – mutta pohdinpa kuitenkin. Ja selvitän jostain asiantuntijan näkemyksen tähänkin.

Kirjoitan pian myös oppaiden työstä, matkaoppaiden työn arvostamisesta ja liitän samalla kirjoitukseen virallisen raportin Gran Canarian kenttätutkimusmatkaltani. Aurinkoa ajatuksiin, väriä elämään!

 

”Jankuta ja toista, mutta riko kaava. Tee toisin!”

Myynti on tiedotusta

Marimekon perustajasta, Armi Ratiasta kirjoitetussa artikkelissa Kotiliedessä (02/2012) , kerrotaan Ratian oppineen myynnin ja markkinoinnin perusasiat esimieheltään Armas J. Pullalta tämän mainostoimistossa työskennellessään 1940-luvulla, ennen Marimekon perustamista.

Otsikon ohjeiden lisäksi Pullan sanotaan opettaneen Ratialle, että ”myynti on tiedotusta” ja että ”kaikki muuttuu mainonnaksi”. Tarinoista kun puhutaan, niin Marimekon ”tarina” on legenda suomalaisten tarinoiden listalla.

Laura Kolbe kyseli syksyllä 2011 Helsingissä pidetyssä ”Matkailu muuttaa maailmaa” seminaarissa, miksi suomalaiset yritykset eivät menesty samalla tavalla maailmalla kuin esim. ruotsalaiset; miksi Lindex, H&M ja Dressman myyvät vaatteita ympäri maailmaa, mutta Marimekon levikki on jäänyt pieneksi näihin verrattuna.

Marimekon tarinoita

Ehkä Marimekko kulkee omaa, valitsemaansa tietä. Jokainen johtaja on kirjoittanut omaa tarinaansa jatkona Armi Ratian aloittamaan tekstiin. Mika Ihamuotila kertoi hänen aikanaan Marimekon tavoitteena olleen luoda rento, värikäs lifestyle-brändi joka haki markkinoita vahvasti myös ulkomailta.Hienoa on se, että tarina jatkuu.

Kun Armi Ratia haki vuonna 1954 pankista lainaa kolme vuotta aikaisemmin perustetulle ja jo kertaalleen konkurssiin ajautuneelle  yritykselle, muotoili hän yrityksen toimintaidean seuraavasti: ”Marimekko on Männistönmuorin Venlan ja Vuohenkulman Annan kinttupolun projisoimista tämän muuttuvan maailman valtateille, kaduille, koteihin ja koko elämänympäristöön”.

Taitavaa tarinankäyttöä, eikö totta?  Eikä ihan helposti aukeavaa, ajattelen. Mitähän ne siellä pankissa mahtoivat ajatella? Lainaa ainakin antoivat, koska tuon pankissa käynnin jälkeen Marimekko lähti nousuun ja ulkomaan läpimurtokin saavutettiin vielä samalla vuosikymmenellä.

Tarina houkuttelee  muistuttamaan mieleen Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tarinan, pohtimaan millaisia naisia olivat sittemmin veljesjoukon vanhimman, Juhanin, vaimoksi suostunut Venla ja joukon nuorimman, Eeron, Anna-vaimo. Millaisia kinttupolkuja ja millaista elämänkuvausta heidän aikaansa liittyi?

Ehkä Armi Ratia halusi toimintaideallaan kertoa, että hän kehitti yritystä suomalaisella sisukkaalla asenteella, suomalaista kulttuuria ja perinnettä kunnioittaen. Hän ehkä halusi tuoda myös väriä ja kansainvälisyttä ”kinttupoluille”. Ehkä hän halusi välittää ymmärrystä siitä, että kinttupolut muuttuvat valtateiksi ja tarpeet ja toiveet sen mukana? Kaunista Marimekon tarinassa on myös se, että vaikka yleensä vaateteollisuudessa oli tapana numeroida vaatteet ja kankaat, Marimekolla ne nimettiin; Saunapolku, Kuppi kahvia ja leivos, Laiskiainen….

 Luovuus = tee toisin ja luota intuitioon

Ja nyt oikeaan asiaan ja otsikkoon; olen (tätä kirjoittaessani 2012) oikeasti gradunteon syövereissä ja hairahdun mutkikkaille sivupoluille; yksi asia johtaa toiseen ja kaikki näyttää liittyvän toisiinsa.

Nyt olen menossa oppimiskäsityksissä ja oppimismetodeissa.  Opettajana ja kouluttajana koen rikkoneeni rajoja ja tehneeni toisin.

Opettajakorkeakoulussa tein opetussuunnitelman avaamisen pitkänä ajatustyönä, Lego-palikoita avuksi käyttäen. Esittelin Matkailun perustutkinnon opetussuunnitelman purettuna muutamalle A4-sivulle  moduuli-mallina, jossa väreillä ja muodoilla oli tärkeä rooli.  Ohjaava opettaja kysyi, olinko unohtanut tehtävänannon ja paniikissa yön viimeisinä tunteina ennen palautusta tehnyt tällaisen pika-version.

Olin tehnyt tehtävän ajatellen koko ajan sitä asiakasta, nuorta tai aikuista opiskelijaa, jonka tulisi opetussuunnitelmasta saada se tieto, mitä hän etsii ja innostua näkemästään. Yhtä paljon taustalla oli halu ratkaista opetussuunnitelman problematiikka minulle itselleni; selvittää, mitä tutkinnon perusteet oikein pitivät sisällään.

Sittemmin ohjaava opettaja ymmärsi mistä oli kyse ja opiskelija-kollegat antoivat kannustavaa tukea. En ollut ottanut mallia mistään, mutta en väitä keksineeni jotakin täysin uutta. Omassa tekemisessäni taustalla oli kuitenkin intuitiota, luottamusta, ratkaisun etsimistä ja hitunen luovuutta.

Tämän kokemuksen haluan siis jakaa; hyvä on oppia luottamaan omaan tapaan toimia, ja tärkeää on osata kunnioittaa myös muiden ajatuksia ja olla avoin eri vaihtoehdoille.

Lego-palikoista opetussuunnitelma

Ehkä toisin tekeminen avasi  ovet ensimmäiseen koulutusalan työpaikkaani opintojen loppuvaiheessa;  silloisella esimiehellä oli samanlainen tapa visualisoida ja yksinkertaistaa asioita ja sainkin ensimmäisinä työviikkoinani työstää silloista lopputyötäni uuden työnantajan toimeksiantona.

Vietin muutaman viikon Lego-palikoiden ja tutkinnon perusteiden keskellä; yhdistin Matkailun perustutkinnon, Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinnon ja Hotellivirkailijan ammattitutkinnon perusteet moduulimalliseksi valmistavan koulutuksen suunnitelmaksi, jossa kaikki yhteneväiset sisällöt koottiin yhteen ja opiskelijat ohjattiin  valikoimaan moduulitarjottimelta omat ”palikkansa” henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan.

Loppuvaiheessa haastavinta oli rytmitys ja kouluttajien sijoittaminen moduulitarjottimelle sopivalla tavalla. Siinä mallissa värikoodeilla oli todellakin suuri merkitys ja  Lego-palikat olivat enemmän minun kuin silloin 5-vuotiaan Danielin käytössä!

Sain homman toimimaan, siirsin koko homman verkkoon ja luennoilla istui innostuneita opiskelijoita eri tutkinnoista. Tämä rajojen rikkominen oli oikeasti myös opiskelijan etu. Näin jälkikäteen olen super-kiitollinen silloisille kollegoilleni, jotka ottivat noviisin innolla ja tarmolla rakennetun mallin avoimesti vastaan.

Minun opettajuuteni  – I did it my way

Tästä alkoi omantyylisen opettajuuden, ei oikeastaan kinttupolku, vaan värikäs ja mielenkiintoisella tavalla kiemurainen polku. Ei aina helppo, koska olen jatkanut aloittamallani erilaisten ratkaisujen tiellä, mutta kuin ihmeen kaupalla kohdalleni on osunut tasaiseen tahtiin kannustavia ”pomoja”, reiluja kollegoja ja etenkin tyytyväisiä ”asiakkaita”= opiskeljoita.

Kuvassa on  Matkailun perustutkinnon kaksi tutkinnon osaa purettuna = monta sivua tekstiä kahdella A4-sivulla. Graduunkin tämä kaikki liittyy – olin tutkimassa transformatiivisen oppimiskäsityksen tarjoamia mahdollisuuksia aikuiskoulutuksen kehittämiseen, ja valitsin sen  graduni yhdeksi teoreettiseksi taustateoriaksi.

Matkailualan perustutkinnon perusteiden purku opiskelijoille v.2003 A.Nylund

 

Lopputulosta voit käydä lukemassa ja katsomassa kesällä 2013 valmistuneesta gradusta ( gradun liitteet- osiossa on  jalostettuja suunnitelmia )  : Matkailun keltainen kirja

Design

Matkailualan opettajan / projektipäällikön työssäni vuosi on alkanut vauhdikkaasti! Olen kirjoittanut Design-sanan tämän vuoden ensimmäisten 12 päivän aikana ainkin 50 kertaa.  Ja opas-sanan vielä useammin. Suunitteilla on koulutus oppaille jotka vastaanottavat matkailijoita Maailman muotoilupääkaupungissa Helsingissä vuonna 2012.  Ja sitä ennen ja sen jälkeenkin. Lue lisää World Design Capital Helsinki 2012

Elämä on ollut siis nyt yhtä opasta ja Designia, mutta toistaiseksi vain sanoina paperilla ja  muutamina kohtaamisina koulun neukkareissa. Kiva sanayhdistelmä, uteliaisuus ja mielenkiinto ovat  heränneet. Viimeistään kesäkuussa minunkin pitäisi jo osata määritellä mitä tekemistä on Designilla opastoiminnan kanssa.  Jaksatteko odottaa? Pienellä lämmittelyllä  voidaan jo aloittaa.

Luovuus  ja Design sopivat sanaparina ja tekemisenä hyvin yhteen.  Luovuus voi tarkoittaa ainakin sitä,  että ollaan avoimia uusille ja erilaisille vaihtoehdoille, kokeillaan uusia ratkaisuja ongelmia ratkaistaessa, tuotetta tai palvelua  suunniteltaessa. Minä pyrin olemaan luova  pullaa leipoessa ja  koulutuksia suunnitellessa.

Ei tyydytä tekemään  niin kuin ennenkin on tehty,  vaan uudella tavalla rohkeasti kokeillen. Tony Dunderfelt kertoi esimerkin luovuudesta; jos  tehtävänä olisi suunnittella uusi palosammutin, kovin luova ratkaisu ei olisi se, että vaihdetaan väri punaisesta vihreään. Luovuutta olisi se, että koko tuote muotoiltaisiin uudestaan ja siitä tehtäisiin entistäkin parempi käyttää ja ehkä hauskempi ja kivempi katsoa! Tonyn ajatuksia voit lukea lisää Tony Dunderfelt – nettisivuilta.

Viime kuukausien kohtaamissa kerroin myös kohdanneeni Stefan Lindforsin,  joka on  ihan varmasti luova muotoilija!  Muistatteko millaisen vesipullon Stefan on muotoillut tai millainen oli hänen ensimmäinen tunnetuksi tullut lamppunsa! Käykääpä vilkaisemassa Lindforsin nettisivuja  tästä. Oli ilo keskustella Stefanin kanssa matkailusta ja muotoilusta  ja vähän palvelumuotoilustakin.

Minä olen erikoistunut Pulla-Designiin. Laura Esquivelin kirjan  ”Como agua para chocolate”  (suom. ”Pöytään ja vuoteeseen”.. joihin kirjan tarinankin mukaan muuten  kutsutaan vain kerran) luettuani pullanleivonta sai ihan uuden merkityksen. Kirja oli upea lukukokemus, hieno kuvaus Latinalaisen Amerikan kulttuurista – suosittelen!

Kirjan lukemisen jälkeen paneuduin entistä iloisemmalla mielellä pullataikinan vaivaamiseen ajatuksella ja kiireettä. Pullataikinaa nyrkillä vaivatessani ajattelen vain hyviä asioita, useimmiten niitä ihmisiä joille olen pullaa leipomassa. Ehkä joskus pullaani syövät vuodattavat ah.. niin sydäntäsärkeviä kyyneliä kun pullaa vaivatessa olen sittenkin käynyt läpi elämän herkimpiä tarinoita ( vrt. Laura Esquivelin kirja sitten kun sen luet).

Pulla-poika ojentaa ruusut! Un ”chico de bollo” con rosas. Kuva:Epe

Pullan Design on sitten se vaihe kun suunnittelen pullalle muodon. Huomioitavaa on, että en ole kärsivällinen tarkkojen linjojen ihminen tässäkään lajissa. Jos olisin kuvataiteilija, maalaisin kai ainoastaan isolla siveltimellä suuria linjoja, abtrakteja maalauksia. Niin se menee vähän kaikessa muussakin mitä teen. Joskus uunista ulos tuleekin ihan erinäköistä muotoilua kuin sinne laitettaessa! Eipä haittaa.

Hyvän mielen voodoo-tyttöpulla Ullikselle. Un bollo de forma de una niña – para dar buena suerte. Kuva Heidi J

Ensimmäinen Design-pulla taisi olla Joulukuusi-pulla perinteisiin Santa Anun ja Sant Danielin glögijuhliin aika monta vuotta sitten. Hyvän mielen voodoo-pullan lanseerasin  Ullis-kollegan puutarhajuhlissa. Hyvän mielen voodoo-pullasta jokainen  paikalla olija ottaa palan,  ja toivoo sitten jotakin hyvää itselleen tai läheisilleen. Taika toimii!

E-18 pulla siskon pojalle Eerolle. Cumple de 18 años de mi sobrino. Foto:Epe

Sittemmin olen leiponut pullaa eri teemoilla; siskon pojalle Eerolle leivoin E-18 pullan ja ylioppilaslakkipullan. Danielille olen leiponut synttäreille  10-pullan ja kitara-pullan.

Käsilaukku-pulla kummityttö-Veeralle. Un bolso de diseño! Foto:Epe

Siskon Veera-tytölle vein  17-vuotis-synttärinä käsilaukun mallisen pullan  virallisen käsilaukku-iän saavuttamisen kunniaksi!  Käsilaukun mukana juhlatoimituksena oli myös kananmuna-allergiselle  Okku-serkulle oma munaton pulla – uuniin laitettaessa Mikki Hiiren mutoinen, ulos tullessa jotain ihan muuta – perheen piirissä ehkä legendaarisin pulla-tarina!

Juhlamekko-pulla, inspiraatio Veeran ihana mekko ja Velazquezin Las Meninas

Vanhojen päivän tansseihin vuokrattu Veera-neidin upea puku ja Velázquezin maalaus ”Las Meninas” insiroivat uusimman design-pullan, ”mekko-pullan”  leivontaan.

Suomi-pulla! Finlandia! Foto: Heidi J

Ulliksen (Ulla-Maija Rouhiainen)  Matkailuyrittäjän Maamme-kirjan (Edita 2006)  ja aiheesta johdetun, Ulliksen ja Heidin Suomi matkailumaana -verkkokurssin  valmistumisen kunniaksi vein töihin Suomen kartan mallisen pullan. Se vähän tummeni liikaa paistovaiheessa,  koska pihaamme  ajoi  tätä pullaa leipoessa  Norjan Lofooteilta koko Suomen halki etelä-Suomeen yhtä kyytiä ajanut espanjalainen kollega ja ystävä Javi.  Aika kiva sattuma ja kyllä, Javi  tunnisti pullan muodon ja osasi nimetä kaupunkeja matkan varrelta.

Sauna-pulla! Sauna finlandesa de masa de bollo!

Samaisen Ulliksen Sauna-kirjan ( Satu meni Saunaan, Haaga-Helian julkaisu 2008) kunniaksi söimme Sauna-pullaa! Äidille ja muille sukulaisille  olen vienyt kukka-pullan. Serkun Emma-tyttö ja Max-poika ovat saaneet tonttu-pullat tai perinteisesti pulla-tytön tai -pojan. Tämän Designin opin kyllä Mummilta, joka teki pullapojista ja -tytöistä paljon rohkeampia kuin minä!

Pulla-oppaat ja Aurinko ja pieni city-kani!

Opaskesän kunniaksi ja Leena-kollegan tupareihin tein viemisiksi Pulla-opaskokoelman, auringon ja mukana taisi loikkia city-kanikin. Jotkut tunnistavat pulla-miehen & kävelykepin ja tietävät tarinan.

Loppiaisena vietimme Los Reyes Magos -juhlaa suomalais-espanjalaiseen tyyliin. Tarjolla oli suomalainen Design-versio espanjassa tarjottavasta El Roscon – pullasta. Tämän pullan sisällä oli asiaan kuuluva yllätys, tosin ei pikku-nukkea tai muuta esinettä, vaan mehevä sokeroitu  kirsikka joka tänä vuona osui Sari-kollegan kohdalle ja tarkoitti hänelle extra-toivetta ja illan kuningatteren titteliä!

Kruunupulla – El Roscon Finlandes – una corona de los Reyes Magos! Foto: Heidi J

Minä opin pullanleivonnan nuorena tyttönä kesätöissä Marsalkka Mannerheimin metsästysmajalla; majan opastamisen ja saunan lämmittämisen lisäksi töihini kuuluivat myös pihan ja majan siivoustyöt ja kahvilassa työskentely. Ihana lisä loisto-työkavereiden Minnin, Krissen ja Eevan lisäksi oli oppia leipomaan Marskin pullaa Hilkka-rouvan opissa,  ja arvatkaapa  mikä vaihe  oli kaikkein tärkein?  Kyllä, pullataikinaa vaivattiin hiljaisuuden vallitessa, omissa ajatuksissa. Hiljaisuuden rikkoi korkeintaan Hilkka-rouvan  ohje – älä vaan revi taikinaa, pidä käsi nyrkissä – jaksathan vielä hetken. Siihen tunnelmaan, pysähtyneeseen hämäläiseen järvimaisemaan, olisi hyvin voinut kuvitella Mamá Elenan ja Titan mukaan Laura Esquivelin kirjasta!

Hola España! Si os parece interesante conocer el tema del año: Design = Diseño, os cuento más cosas. Pero en resumen os cuento: Helsinki ha sido nombrado como Capital Mundial de Diseño 2012. Si quieren saber más de éste tema, se encuentra más información en las paginas web: Helsinki WDC.

Esperamos recibir más turistas por el nombramento y esperamos que Helsinki se vaya conociendo entre turistas internacionales como una ciudad interesante por el diseño caracteristica finlandesa. Y no se trata de diseño de lujo, sino todo lo que nos rodea en la vida de cada día. Tal vez reconoceis algunas marcas finlandesas: Arabia, Iitala, Nokia, Martela, Marimekko, Ivana Helsinki y diseñadores como Alvar Aalto, Harri Koskinen, Eero Aarnio, Heljä Liukko-Sundström….Hay mucho para conocer! Aquí os presento un diseñador finlandés, mundialmente reconocido por su diseño muy interesante y creativo: Stefan Lindfors

En mi trabajo como profesora de turismo me han propuesto hacer un plan de curso de diseño para guias oficiales de Helsinki.  Estoy en ello y en los 12 primeras dias de éste año calculo que he escrito la palabra Design como minimo 50 veces y la palabra Guía aún más veces. Ya os contaré como me va éste proyecto. 

Yo intento ser una persona creativa en la vida; no suelo quedarme ni con la primera  ni con la más normal solución cuando se presentan problemas  para solucionar o nuevos trabjos para hacer delante de mi. Tampoco me gusta copiar soluciones  o trabajos de los demas.

En una cosa creo ser una persona bastante creativa, diseñadora; en  hacer bollos en formas imaginarias. En vez de hacer bollos redondos o en forma de pan, prefiero hacer bollos en formas caracteristicas y aptos para la ocación.

Cuando mis compañeras habian terminado un proyecto de hacer un curso de e-learning ” Atracción turística de Finlandia” hize un bollo en forma de Finlandia. Tiene color un poco más oscuro ya que justamente a la hora de hacer éste bollo entraba a mi casa mi buen amigo Javi. El había conducido desde Lofoten de Noruega hasta mi casa en el sur de Finlandia,  atravesando todo Finlandia con solo un par de paradas en camino, en total más de 1000 kilometros! Fue una coincidencia divertida – y sí, Javi reconocía la forma de mi bollo como plano de Finlandia y me ayudaba marcar las ciudades en ello con unas cerezas secas. Pero bueno – charlando con Javi el bollo se quedó en horno un rato más de lo necesario.

Para mi sobrina le hize un bollo en forma de un bolso cuando ella tenía su 17. cumpleaños. De eso se tratan las fotos arriba. Tambien ”Las Meninas” de Velazquez  han sido fuente de inspiración en la cocina.

En la cocina una de las inspiraciónes ha sido el libro  ”Como agua para chocolate” de Laura Esquival.  Me encantó el libro y el ambiente en  que se podía emocianar. Ahora hago la masa de bollo con mucho cariño, sin prisas!  Tal vez se puede trasmitir sentimientos a las otras personas por la comida que hacemos? Los bollos a veces tiene un poco de magia, si tomas un bollo y comiendolo haces un deseo- igual se va a cumplir! Por lo menos si crees en ello! Bienvenidos a disfrutar el bollo (pulla en finés) de diseño!   

p.d. el doble ll se pronuncia en finés como una l dos veces

p.d.d. como podran observar en las fotos, yo no soy muy detallista ni una persona con mucha paciencia en nada que hago – soy una de estas personas que si fuera una pintora de arte, probablemente solo utilizara broches grandes y pintara cuadros de arte abstracto.