Matkailu on kulttuurien välistä dialogia.

Matkailu  & onnellisuus

Pari viikkoa sitten hyvä ystäväni espanjasta, matkailualan ammattilainen hänkin, kysyi minulta, miten määrittelen matkailun, turismin.  Aloitin pitkän kaavan mukaisen määrittelyn matkailututkimuksen näkökulmasta kohti asiakasnäkökulmaa. Ystäväni sanoi, että määrittelee itse matkailun nykyään hyvin lyhyesti: ”Matkailun tavoitteena on tuottaa hyvää oloa ja onnellisuutta”.

Totta! Hyvä ja pätevä määritelmä; matkailuelinkeinon tehtävänä on tuottaa palvelujen ketju, jonka tuloksena asiakkaalla on hyvä olla ja hän on onnellinen.

Pyöräily ja kesä

Mutta mistä syntyy onnelisuus; mitä on onni yhdelle – ja mitä  toiselle? Jos matkailu onkin status-arvo ja tavoitteena on nähdä paljon lyhyessä ajassa, kuvata tärkeät ja tunnetut kohteet ja ostaa merkkituotteita ilman korkeaa ylellisyysveroa, niin osaammeko täyttää näiden matkailijoiden odotukset yhtä hyvin kuin niiden matkailijoiden, jotka ovat onnellisia saadessaan mökin avaimet käteen ja viikon yksinoloa järven rannalla.

Nyt kaikki puhuvat kiinalaisista 

2000-luvun puheenaiheena olivat venäläiset matkailijat. Nyt kaikki puhuvat kiinalaisista ja valtavan hienosta mahdollisuudesta houkutella kiinalaisia matkailijoita juuri Suomeen. Suomen matkailussa on potentiaalia kasvaa ja se on tärkeä elinkeino työllistäjänä.

Minäkin olen ollut innoissani nopeasti kasvavista kiinalaismatkailijoiden määristä ja siitä, että he lentävät usein juuri Helsingin kautta Europpaan matkatessaan. Hyvä, jos yhä useampi viettää edes muutaman päivän Suomessa ja jättää toivottua matkailutuloa maahan.

Nyt tiedän paljon enemmän kiinalaisesta tavasta tehdä liiketoimintaa ja matkustaa kuin vuosi sitten. Ymmärtääkseni monet nyt Suomeen matkustavat  kiinalaiset ovat yllä kuvattuja status-matkailijoita ja ilmeisen usein he kiertävät Pohjoismaat viikossa – nähdäkseen paljon lyhyessä ajassa ja jatkaakseen sitten edelleen muualle Eurooppaan.

turku kauppahalli kiva

Kiinalaiset kuluttavat tilastojen mukaan Suomessa, niin kuin muissakin maissa matkaillessaan, enemmän rahaa päivässä kuin minkään muun maan kansalaiset. He ostavat kalliita merkkituotteita ja kymmeniä, joskus jopa satoja samanlaisia matkamuistoja kotiin viemisinä. Matkallaan he haluavat syödä useimmiten kiinalaista ruokaa ja olisivat kuulemma valmiita ostamaan vielä enemmän, mutta ei ole oikein mitään ostettavaa.

Vastuullinen matkailu ja kiinalaiset matkailijat

Eri medioissa matkailualan yrittäjille heitetään haasteita vastata kiinalaisten matkailijoiden kysyntään. Joskus yrittäjiä  syytellään saamattomuudesta ja rohkeuden puutteesta, sanotaan, että Suomen matkailun potentiaalia ei ole osattu markkinoida ja myydä oikein eikä oikein ymmärretä eri kulttuurien välisiä eroja.

Nyt käydyn mediakeskustelun perusteella voi tulla myös sellainen olo, että hommaa hoidetaan vähän samalla periaatteella kuin aikoinaan Francon ajan Espanjan matkailun kehittämistä ” Crecimiento a toda costa” – kasvua hinnalla millä hyvänsä, ja että nyt kaikkien pitää olla mukana Kiinan markkinoilla. Ei Suomesta tule massamatkailumaata, mutta matkailutulon kasvua on kyllä syytä tavoitella – matkailusta saatava tulo on todella alhainen suhteessa matkailijamääriin.

Voisiko olla niin, että matkailualan yrittäjät ovat hieman hämillään, eivätkä oikein tiedä miten löytää balanssi asiakkaan toiveiden ja tähän asti tuotettujan palveluiden välilllä.  Hämillään voivat olla myös  matkailupalveluja tarjoavat kiinalaiset matkailuyrittäjät; he ovat tottuneet tekemään työtään ja liiketoimintaa oman kulttuurinsa ehdoilla ja ovatkin hankkiutuneet yhteistyöhön enemmän omien ”maanmiestensä” kuin paikallisten kanssa.

Åland maisema ennen satamaa

Perinteisillä matkailupalveluilla tarkoitan vastuulliseen matkailuun pohjaavaa arvomaailmaa. Suomen luonto ja hiljaisuus, aitous ja puhtaus ovat matkailun vetovoimatekijöitä, luontoa ja ympäristöä arvostetaan. Paikallisuutta arvostetaan ja paikallisia yrityksiä tuetaan; tarjotaan paikallista lähiruokaa ja matkamuistoiksi käsitöitä eikä kansainvälisiä merkkituotteita. Vältetään kertakäyttökulttuuria ja nautitaan yksinkertaisista asioista – rauhassa, hitaaseen tahtiin. Toimintaympäristö säilytetään suomalaisen yksinkertaisena.

Ehkä yrittäjät eivät nyt oikein tiedä, että riittääkö perinteinen ja miten paljon siitä voi laskuttaa, mitä kiinalaiset oikeastaan haluavat ja päteekö suomalaisten ”maassa maan tavalla”  – ajatus matkailun kehittämiseen.

 

Teemu Toijan

Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään – maa, jossa ei ole mitään nähtävää?

Joskus olen ajatellut, että Suomi voisi markkinoida itsensä  Aasian markkinoille maana, joka ei ota vastaan kuin rajoitetun määrän matkailijoita vuodessa – ainakaan luontokohteisiin ja tulisi näin tavoittelemisen arvoiseksi maaksi vierailla. Perusteluna voisi olla se, että haluamme taata  Suomen luonnon ja aitouden myös tulevaisuuden matkailijoille ja sitten voisimme nostaa hintoja ihan reippaasti.

Ehkä meillä ei ole vielä varaa näin radikaaleihin tekoihin, mutta jotain poikkeuksellista voisi kokeilla erottautumisen keinona. Yksi kollega ehdotti Helsingin matkailun sloganiksi uskaliasta ”Helsinki – nothing to see” , mutta on sittemmin muuttanut käsitystään.

Tom Selänniemen idea Helsingin brändäämisestä maailman ( vai oliko se vain Euroopan) luontopääkaupungiksi on kyllä parempi.  Ja mikäpä ettei – Suomi voisi kyllä markkinoida itsensä maana, jossa ei ole PAKKO nähdä ja tehdä jotain – saa vain olla.

Yhteiskunnan evoluutio ja uudet sosiaaliset kulttuurit

Kulttuurien väliset erot eivät Pro Gradun aikana tekemäni oivalluksen mukaan tarkoita enää ainoastaan maantieteelliseen, kielelliseen tai uskontoon liittyviä kulttuurisidonnaisuuksia ja niiden eroavaisuuksia, vaan saman maan, ystäväpiirin tai perheenkin sisällä olevia arvoihin ja elämäntapaan perustuvia  eroja, joista voit lukea lisää tästä: Transmoderni matkailija 

Matkailun kehittämisessäkään ei enää voida pelkästään segmentoida asiakkaita maantieteellisen kulttuurijaon mukaan, vaan nyt on aika tuotteistaa arvoihin perustuvia matkailupalveluita. Tulevaisuudessa tuskin markkinoidaan kiinalaisille,  japanilaisille tai amerikkalaisille matkailijoille,  vaan matkailijaryhmät määritellään toisin.

Suomi on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä useammin todella mielenkiintoinen kohde esimerkiksi yksin matkustaville transmoderneille aikuisille, jotka hakevat samanhenkistä seuraa  hiljaisuuden retriiteiltä, aktiivilomalla tai urbaaneista tapahtumista.

Asiakasymmärrys ja kulttuurisensitiivisyys 

Nyt täällä matkailevat kiinalaiset eivät vielä ole varsinaisesti elämyksiä ja rauhaa hakevia transmoderneja matkailijoita. He ovat traditionaaleja ja moderneja matkailijoita, jotka arvostavat perinteisiä asioita, arvostavat enemmän faktaa ja materiaa kuin elämyksiä ja yhteisöllisyyttä.

Mustio11 luomutila kassa

Näyttäisi myös siltä, että parhaillaan Suomessa matkailevat kiinalaiset eivät ole kovin tottuneita maksamaan aineettomasta kuten palveluista, vaan haluavat rahalleen aineellista vastinetta. Voisinkin siis kuvitella että luontoelämyksiin tulisi liittää jotakin mukaan ostettavaa, vaikkapa luonnosta saatavia terveysvaikutteisia tuotteita kuten koivun mahlaa, kuusenkerkkkä-siirappia tai kuivattuja mustikoita

Transmodernit hiljaisuutta, luontokokemuksia, yksinkertaisuutta  ja  yhteisöllisyyttä etsivät matkailijat tulevat tällä  hetkellä Suomeen Pohjoismaista sekä  keski- ja etelä-Euroopasta, pian varmasti myös Kiinasta.

Kulttuurien väliset erot ja dialogi

Eri kulttuurien edustajien kohtaamisessa ja ymmärtämisessä on tärkeää käydä avointa ja arvostavaa dialogia, vuoropuhelua. Suomessa on kiinalaisia matkailualan ammattilaisia, jotka tekevät paljon työtä Suomen matkailun edistämiseksi ja tärkeää asiakashankintaa. He toimivat pääasiassa keskenään, mutta ensimmäisiä avauksia yhteistyöhön suomalaisten matkailuyrittäjien ja -ammattilaisten kanssa on tehty.

Opiskelijat opintoretkellä Sibelius-monumentillä

Dialogi on  vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet antavat ja saavat, jakavat ja oppivat. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, vaan eroavaisuudet voivat parhaimmillaan johtaa hyvinkin luoviin ratkaisuihin. Kiinalaiset alan ammattilaiset voivat kertoa asiakkaistaan suomalaisille kollegoilleen ja auttaa näin kiinalaisille suunnattujen matkailupalvelujen tuotteistamisessa. Suomalaiset matkailuyrittäjät taas voivat kertoa siitä, miten matkailua Suomessa kehitetään kestävien ratkaisujen avulla vastuullisesti ja tarjota asiakaslähtöiset palvelut matkailijoille. Kansainväliselle matkailualan yrityshautomolle – InnovaatioLab – toiminnalle olisi tilausta!

Tärkeää on, että eri kulttuurien edustajat kehittävät matkailua yhdessä ja  paras lopputulos dialogille on yhdessä tekeminen. Matkailupalvelun onnistuminen vaatii ymmärtävää ja arvostavaa yhteistyötä palveluketjun eri tekijöiden välillä ja onnellinen on se matkailija, joka saa huolettomana kulkea valitsemiaan polkuja ja kohdata hyväntuulisia matkailualan ammattilaisia matkansa varrella.

Ja me muuten palaamme aina takaisin sinne, missä kerran rakastimme elämää. Olisiko tässä sopiva tavoite eri kulttuureja edustavien matkailijoiden houkuttelemiseksi Suomeen – ”Come to Finland and love the life”

 Hyviä matkoja & aurinkoista kesää!

Suoritin Matkaoppaan ammattitutkinnon eksperimentaalisena kokeiluna yhdessä opiskelijoimme kanssa keväällä 2015. Hieno kokemus!

Suoritin Matkaoppaan ammattitutkinnon eksperimentaalisena kokeiluna yhdessä opiskelijoimme kanssa keväällä 2015. Hieno kokemus!

Tämänkin kirjoituksen kommenteisa  saa olla eri mieltä 🙂

p.s  En ole kiinalaismatkailun asiantuntija, mutta Suomessa on  asiantuntijoita ja hyviä koulutuksia matkailualan yrityksille siitä, miten kohdata kiinalainen matkailija ja millaisia palveluita tarjota. Tässä on yksi suositeltava esimerkki Toolbox-Travel: Cinese Tourist welcoming – Are you ready.  Kiinalaismatkailijoita palveleva mobiilimarkkinointiin erikoistuva yritys Aurora Explorer on ollut hienosti esillä  ja tuottaa juuri oikeanlaista palvelua Eurooppaan suuntaaville matkailijoille

Etulinjan matkailuosaajat johtavat ryhmää jämäkästi ja ovat emotionaalisesti älykkäitä

 Minä olen opas.

Matkaopas on sellainen henkilö, joka opastaa ryhmiä tai yksittäisiä ulkomaisia tai kotimaisia vierailijoita kaupungin tai alueen muistomerkeille, nähtävyyksille ja museoihin sekä tulkitsee ja kuvailee kulttuuri-ja luonnonperintöä ja ympäristöä innostavalla ja viihdyttävällä tavalla vierailijan valitsemalla kielellä. Oppaalla on yleensä alueellisesti rajattu opastuslupa, joka anotaan ja sen myöntää asiamukaiset viranomaiset tai muu taho.” ( European Federation of Tourist Guide Association EFTGA).

 

Minä olen opas, mutta en halua ohjata liikaa. Parasta on, jos matkailija saa itse löytää, yllättyä, ihmetellä ja kohdata.

Minä olen opas, mutta en halua ohjata liikaa. Parasta on, jos matkailija saa itse löytää, yllättyä, ihmetellä, kohdata – ja vaikka leijailla hetken.

 

Olin viisi vuotta töissä ulkomaan kohdeoppaana ja vuodesta 2006 olen opastanut Helsingin virallisena paikallisoppaanaa espanjankielisiä asiakkaita. Tiedostan vastuuni turistien lomakokemuksen onnistumisesta, enkä todellakaan halua pilata kenenkään ainutlaatuisia hetkiä. En itse asiassa muista kuulleeni enkä ole kokenut tapausta, jossa opas olisi toiminnallaan täydellisesti pilannut asiakkaiden elämyksen. Oletko sinä?

Suoritin Matkaoppaan ammattitutkinnon eksperimentaalisena kokeiluna yhdessä opiskelijoimme kanssa keväällä 2015. Hieno kokemus!

Kaikenlaista hassua on kyllä tapahtunut ja olen tehnyt virheitäkin, mutta korjannut ne ja ottanut vastuun tekemisistäni.  Viime helmikuussa Kanarialla kuuntelin kunnioituksella paikallisoppaan ja ystäväni Eduardon tarinoita ja kuvauksia Gran Canarialta ja pohdin miten heppoisilla tiedoilla olinkaan opastanut suomalaisryhmiä saman saaren saarikierroksilla parikymppisenä oppaana. Mutta en mielestäni ollut huono opas ja asiakaspalautteetkin olivat hyviä. Jos tekee työtään sydämellä ja intohimoisesti ja on valmis oppimaan, vähäisempikin kokemus ja tieto riittää.

Hiljaisuus  – Silence, please

Minä haluaisin toteuttaa hiljaisuuden opastuksen; kulkisin matkailijoiden kanssa luonnossa enkä puhuisi mitään. Pyytäisin myös matkailijoita, todennäköisesti espanjalaisia ja etelä-amerikkalaisia  olemaan hiljaa. (Suomalaisiltahan tuo onnistuisi ilman sen kummempaa järjestelylä, ohjausta tai opastusta).  Kuulisimme vain luonnon äänet; tuulen, veden, linnut, rasahdukset. Pyytäisin matkaiiljoita kuuntelemaan ja nauttimaan tuoksuista, hiljentymään.

Gabriele Goria on kirjoittanut gradun ”Moving the Silence. A dialogue between art and spirituality” Helsingin Teatterikorkeakouluun ja kertoi minulle näkemyksiään hiljaisuudesta. Tänä keväänä luen gradun uudestaan ja kysyn mitä Gabrielelle kuuluu. Gabrielen gradun voit lukea täältä  Toteutan hiljaisuuden opastuksen heti kun saan siihen mahdollisuuden – ja kerron teille kokemuksista.

grabriel_anu (2)

Keskustelimme hiljaisuudesta Suomenlinnan lautalla.

 

Oppaan ja matkanjohtajan työ vaatii emotionaalista älykkyyttä

Matkaoppaan ammattitutkinnon perusteissa (2011, s.34) matkanjohtaja määritellään seuraavasti: ”Matkanjohtaja työskentelee kotimaassa Suomeen tulevien ja ulkomaille vietävien ryhmien kanssa. Matka voi olla kotimaan kiertomatka, laivaristeily tai kestoltaan, matkustustavoiltaan ja kohteiltaan suurestikin vaihteleva ulkomaanmatka. Osa matkoista on suunniteltu vain tietylle ryhmälle, ja osa matkoista myydään matkanjärjestäjän kautta.”

 

cropped-happy_helsinkiguides_140514-2.jpg

Matkanjohtajat ja oppaat tekevät tärkeää asiantuntijatyötä, jonka edellytyksenä on täydentää osaamista ihan koko ajan. Me olemme ammattilaisia, ja valmiita jakamaan tietoa ja kokemuksia myös muille. Matkanjohtajat ja oppaat ovat emotionaalisesti älykkäitä ja he johtavat ryhmää jämäkästi.  Lue lisää emotionaalisesta älykkyydestä ja matkailijoiden johtamisesta täältä Matkanjohtajat & osaaminen

Yksi hyvä syy kiinalaisille valita Suomi matkakohteeksi!

Kiinalaiset ovat nousseet eniten rahaa matkailuun käyttäväksi kansalaisuudeksi maailmassa ja kolmanneksi suurimmaksi vastaanottavaksi matkailumaaksi kansainvälisiä matkailijamääriä tilastoitaessa (UNWTO Highlights 2013).

Kiinalaisten matkailijoiden matkustustoiveet vaikuttavat jo matkailun trendeihin ja vaikutus tulee näkymään voimakkaasti tulevaisuudessakin. Vaikka kiinalaisten lisääntynyt matkailu vaikuttaakin eniten Aasian Tyynenmeren alueella ja etenkin Hong Kongissa, ovat kiinalaisten matkailijoiden määrät nousseet jo hyvin selvästi Suomessakin ja suuria odotuksia on ladattu tulevaisuuteen.

Kiinalaisilta matkailijoilta kysyttiin, mitä he pitävät tärkeänä onnistuneen opastuksen osalta;  Kiinalaismatkailijat listasivat ongelmien ratkaisukyvyn toiseksi tärkeimmäksi osa-alueeksi heti täsmällisyyden jälkeen. Suomalaiset taas tunnetaan hyvinä ongelmanratkaisijoina!

 

HS 9.8.2015

Suomen maabrändin slogania ” Suomi on ongelmanratkaisujen maa” kannattaisi tämän tutkimuksen tulosten perusteella ehdottomasti käyttää näyttävästi Kiinaan suuntautuvassa matkailumarkkinoinnissa!  Lue lisää tästäkin: Matkanjohtajat & osaaminen.

Syksyllä 2014 Helmi Liiketalousopistossa toteutettiin kiinalaisille matkanjohtajille ja oppaille suunnattu matkaopaskoulutus ( Matkaoppaan ammattitutkinto). Me opimme toisiltamme valtavasti!!!!