Metsäelämys luovien ideoiden taustalla

Kun juoksen metsässä, mieleeni tulee kaikenlaisia ideoita

Parhaat ideani ovat syntyneet metsässä ja olen oikeastaan kirjoittanut graduni ja Matkailu on COOL – kirjankin metsässä. Tammikuussa 2018 siirryin vakituisesta työsuhteesta yrittäjäksi ja liiketoimintasuunnitelmani rakentui suurelta osin luonnossa liikkuessa – yrityksen nimenkin keksin metsässä: Mood of Finland

Metodini on lukea teoriaa, pohtia aihetta ja lähteä sitten metsään liikkumaan. Joskus joku pieni juttu luontoon lähtiessä jalostuu ihan uudeksi ja kotiin palatessa huomaan alitajunnan tehneen töitä. Metsässä teoriasta kehittyy uusia ideoita, ajatuksia ja toimintatapoja ja ne kirjaan kotiin päästyä ylös.

Metsä on paras hyvinvoinnin paikka ja paras paikka selkeyttää ajatuksia. Lumisina talvina vaihdan juoksun murtsikkahiihtoon. Usein hidastan myös tahtia ja teen pitkiä vaelluksia ja lomamatkani ovat olleet viime vuosina pääasiassa vaellusmatkoja.

Monille teistä lukijoista metsä on tuttu paikka; voit vaikka kommentoida blogiini, millaisia kokemuksia sinä haet metsästä. Tarjotaan metsäkokemuksia myös tänne muualta tuleville matkailijoille.

Matkailukoulutuksen moduloitu non-stop -malli Lego-palikoista rakentaen

Olin ammatillisessa opettajakorkeakoulusssa ja tehtävänä oli purkaa tutkintojen perusteet opetussuunnitelmaksi. Lähdin lenkille ja kehitin mallin mielessäni, juostessa.

Tein monien kymmenien sivujen sisällöistä muutaman sivun kokoisen visuaalisen kuvion. Käytin eri värejä ja muotoja erottamaan sisällöt toisistaan. Jatkona yhdistin kolme ja sitten neljä tutkintoa samaan suunnitelmaan ja aikataulutin kaiken niin, että jokainen opiskelija pystyi rakentamaan oman suunnitelmansa ja etenemään omassa aikataulussa. Apuna käytin eri värisiä Lego-palikoita ja siirsin mallin tietokoneelle. Minut palkattiin vakituiseen työsuhteeseen kehittämistehtäviin kesken opintojen, ilman opettajakokemusta, kun vasta hain harjoittelupaikkaa.

Matkailualan perustutkinnon perusteiden purku opiskelijoille v.2003 A.Nylund

 SUOMAT-akatemia – MATKAILUAKATEMIA

Melkein kymmenen vuotta sitten olin lukenut läpi Suomen matkailuinfotoimistojen tähtiluokituskriteereitä. Olin juoksulenkillä metsässä ja mietin, että mitenköhän Matkailutoimistojen henkilöstö voi korottaa oman toimipisteensä tähtiluokitusta ja mitenköhän pitkiä työpäiviä tekevät ehtivät kouluttautua.

Ajattelin tarjota Suomen matkailun alueorganisaatioiden (SUOMA ry) yhdistykselle koulutusta. SUOMA ry:n silloinen sihteeri Tarja Haili ja toiminnanjohtaja Hannu Komu innostuivat ja tukivat. Suunnittelimme koulutusta yhdessä, mutta hanke ei kuitenkaan oikein edennyt eikä rahoitusta löytynyt. Niinpä tein gradun ja todistin tutkimuksen kautta, että malli on tarpeellinen ja hyvä. Matka2017-messuilla julkistettiin valtakunnallinen Matkailuakatemia – sivusto.

SUOMI-OPPAIDEN UUDET VAATTEET

Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden kynnyksellä juoksin metsässä ja ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki hankkia Helsinki-oppaille uudet vaatteet. Soitin Stefan Lindforsille ja kysyin, että haluaisiko hän suunnitella vaatteet. Ja sitten soitin SUOMA ry:n Hannu Komulle ja kysyin, että haluaisikohan info-pisteiden työntekijätkin pukeutua samoihin vaatteisiin. Ja soitin minä myös silloisen Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) johtajalle Jaakko Lehtoselle. Lehtonen sanoi, että juu – mutta miksei tehdä uusia vaatteita samalla koko Suomen oppaille. Suomi-oppaiden uudet vaatteet lanseerattiin matkamessuilla 2012.

Suomi-oppaat edustavat Suomea tyylikkäästi ja iloisesti

 YritysInnovaatio-Lab

Tein Matkaoppaan ammattitutkinnon keväällä 2015 yhdessä opiskelijoiden kanssa. Me osoitimme osaamisen opastetuilla kierroksilla, jotka tarjosimme ”ihan oikeille asiakkaille” osana Uusimaa-viikon ja Lapinlahden entisen mielisairaalan tarjoamaa ohjelmaan.

Kun kävin metsälenkillä tutkintotilaisuuden jälkeen mietin, että oikeasti kaikkien opiskelijoiden pitäisi saada oppia ja hankkia tutkinnossa vaadittava osaaminen tuollaisen oikean tapahtuman ja liiketoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen kautta. Työssäoppimispaikkoja ei ole tarpeeksi eivätkä etenkään oppaat niihin yleensä mene ollenkaan.

Syksyllä 2015 yli-innovaattori Anssi Tuulenmäki kävi pitämässä meillä starttitapaamisen ja käynnistimme  kuusi  YritysInnovaatioLab- ryhmää, joissa oli yhteensä noin 25 aikuis-opiskelijaa.Toiminta on otettu osaksi koko Matkailun aikuiskoulutuksen pedagogista projektioppimisen mallia. Tammikuusta 2017 alkaen mallia kehitetään YritysLab Finland – nimellä valtakunnallisen verkoston kanssa ja konkreettinen tapahtuma järjestettiin oikeana asiakastapahtumana lokakuussa 2017.

RAKKAUDEN METSÄ. LOVE FOREST FINLAND

Juoksin talvisessa metsässä kansainvälisenä metsäpäivänä, maaliskuussa 2016. Olin lukenut netissä jutun pariisilaisesta sillasta, jonka kaide jouduttiin uusimaan koska vanha ei kestänyt siihen kiinnitettyjen rakkauden lukkojen painoa. Eihän rakkauden lukot ole mitenkään ekologinen tai kestävä tapa osoittaa rakkautta. Mutta me haluamme jotenkin jättää jäljen rakkaudesta ja näyttää sen muillekin.

Suomi on maailman metsäisin maa ja luonto tärkein matkailuvetovoimatekijä. Miksi me emme siis tarjoaisi rakastavaisille mahdollisuutta istuttaa puu ikuisen rakkauden merkiksi. Niin – miksi emme? Ensimmäinen rakkauden puutarha avattiin Espooseen keväällä 2017 ja ensimmäinen Rakkauden metsä avataan Helsingin Vuosaareen vuonna 2019, metsän pohjatyöt on aloitettu jo loppuvuodesta 2017.

 

Alkuperäinen kirjoitus 1.1.2017, muokattu Maailman kansainvälisenä metsäpäivänä 21.3.2018

Kiitos, että seuraat blogiani! Olen kiitollinen myös keskustelusta ja kommenteista kirjoituksiin liittyen.

Kirjoitusta viimeistellessäni kuuntelin Metsäakatemian seminaaria, kannattaa käydä lukemassa hyvää tietoa metsästä täältä: Suomen Metsäyhdistys ry

Matkailu on mainittu seminaarissa lähes kaikissa puheenvuoroissa!

 

Henkilöbrändääminen

Minä olen Anu, Anu Nylund

Näin aloitin ensimmäisen transferin Las Palmasin lentokentältä Playa del Inglesiin reilusti yli kaksikymmentä vuotta sitten. Mukana ollut kokeneempi opas kysyi transferin päätteeksi, että jännittikö. Kyllä oli jännittänyt, mutta ei sitä kuulemma paljon huomannut. Hyvin meni.

Sitten opas-kollega kysyi, että miksi esittäydyin tuollaisella James Bond – tyylillä. Niin oli opaskurssilla opetettu ja toimin ohjeiden mukaan. Muutaman kerran jälkeen taisin muuttaa esittelyn lyhemmäksi.

Omaa nimeä kannattaa käyttää systemaattisesti kun brändää omaa osaamistaan ja ammatillista profiilia. Ei ainakaan kannata käyttää kenenkään toisen nimeä. Mutta ei oman nimen toistamisella vielä kovin pitkälle pääse. Brändin luominen on päämäärätietoista ja pitkäjänteistä tekemistä; oman osaamisen tunnistamista, osaamisen vahvistamista, osaamisen näkyväksi tekemistä ja osaamisen markkinointia.

Imago ja brändi

Imago on se kuva, jollaisena muut sinut näkevät ja millaisena ammattilaisena pitävät. Brändäämällä teet osaamisestasi ja ammatillisesta profiilistasi sellaisen,  millaisena haluat, että muut sinut näkevät ja tuntevat.

Nykymarkkinoinnin mukaisia brändejä on ollut jo yli sata vuotta sitten, mutta brändäys liitettiin pitkään fyysisiin tuotteisiin. Vasta 1990-luvulta lähtien on brändin käsitteistöä alettu käyttää palvelujen, organisaatioiden ja kohteen markkinoinnissa –  henkilöbrändäys käsitteenä on 2000-luvun tuote.

Tavoitteena on vakuuttaa vastapelurit, antaa lisäarvoa työnantajalle, parantaa omaa urakehitystä ja työllistymismahdollisuuksia sekä vahvistaa ammatti-identiteettiä. Tärkeää on säilyttää aitous, epäaitous ei vakuuta ketään ja se näkyy läpi, aina.

Ennen SoMen:n tarjoamia mahdollisuuksia brändääminen oli esimerkiksi sitä, että teki työnsä niin hyvin, että työnantaja antoi mahdollisimman positiivisen ja henkilökohtaisen suosituksen. Työhakemuksessa ja haastattelussa pystyi nostamaan esille niitä vahvuuksia, joista halusi itsensä tunnettavan.

Yllä olevat työtodistusten otteet ovat matkailuammattilaisuuteni alkutaipaleelta. Jälkimmäisen kirjoittanut matkatoimiston johtaja oli ottanut yhteyttä ylemmän kirjoittaneeseen hotellinjohtajaan. Välissä oli yli kymmenen ulkomailla vietettyä vuottani. Hotellinjohtaja muisti ja suositteli. Kiitos Yvonne ja Sarita!

Uuden ajan työtodistus: suositukset

Tuolloin ei ollut Facebookia tai LinkedIniä, josta olisi voinut seurailla oman alan ihmisten kuulumisia. Suomessa on pienet piirit ja se, että hotellinjohtaja muisti, on osaltaan osoitus siitä. Yhtään ovea ei kannattanut, eikä kannata sulkea vihaisena.

Olisi kyllä hienoa, jos henkilökohtaisten työtodistusten kulttuuria  vaalittaisiin edelleen; se on kaunis tapa osoittaa arvostusta. Toki tämän päivän suositukset esimerkiksi LinkedIn:ssä lämmittävät sydäntä ja tukevat brändäämistä. Minulla on LinkedIn:ssä kaksi suosittelijaa. Kiitos Johan Edelheim ja Kari Halonen.

 Uusi aika ja uudet mahdollisuudet

Hyvin tehty työ on hyvä tapa brändätä itseään vieläkin, mutta sosiaalisen median kanavat tarjoavat nyt upeat mahdollisuudet oman osaamisen markkinointiin ja myyntiin paljon laajemmin – myös kansainvälisillä markkinoilla.

Olemme ottaneet henkilöbrändäämisen osaksi koulutuksia ja teen sitä itsekin. Aloitin blogin kirjoittamisen vuonna 2010 yhdessä silloisen opiskelijaryhmän kanssa. Terveisiä ensimmäiselle Helmi- opasryhmälle! Ja kiitos ihana kollegani Heidi Jakkula, joka johdatti uusien mahdollisuuksien äärelle.

Ensimmäisen kokeilun jälkeen blogi on ollut työvälineenä kaikilla ryhmillä. Kouluttajien blogit ovat oppimateriaaleja ja opiskelijat oppivat blogeja kirjoittamalla ja toinen toistensa blogeja lukemalla. Kiitos hienot kollegat Maarit Havukainen, Karla Ruutu ja Ulla-Maija Rouhiainen, jotka olette ennakkoluulottomasti mukana kokeiluissa.

Tekijänsä näköinen blogi – henkilöbrändäämistä parhaimmillaan

Koulutusten ajan blogit ovat oppimispäiväkirjoja, joita vähitellen täydennetään oman osaamisen markkinoinnin alustaksi. Blogin sisällöstä rakentuu ammatti-identiteettiä tukeva tarina ja siitä edelleen halutunlainen kuva omasta ammattilais-profiilista eli henkilöbrändi.

Tämän vuoden  uutuus koulutuksissa on ollut ristiin kirjoitettavat wikipedia- esittelyt! Hieno oivallus Henri-opiskelija ja Ullis-ope!

Monet matkailualan ammattilaiset tekevät työtä freelance-yrittäjinä ja työllistymismahdollisuuksia parantaa se, että löytää oman erikoisosaamisensa ja tapansa erottua muista ja osaa markkinoida sen oikealla tavalla, oikeita markkinointikanavia käyttäen.

 

 

Minä olen brändännyt itseni vastuullisena matkailun ammattilaisena ja uudenlaisen matkailukoulutuksen transmodernina kehittäjänä. Olen panostanut vahvasti teorian ja käytännön vuoropuheluun. Vien ideoita käytäntöön enkä jää pitkään pohtimaan ja puhumaan – jos tehdään, niin tehdään. Olen myös Rakkauden lähettiläs:
Rakkauden metsä

Blogi on väline ja alusta, joka pitää jakaa aktiivisesti. Blogin linkki on helppo lähettää potentiaalisille työnantajille ja sitä voi jakaa sosiaalisen median kanavissa. Blogi on tekijänsä näköinen ja antaa lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä siitä visuaalisesti ja verbaalistii kiinnostavan brändityökalun.

SoMe-viestintä on vuorovaikutusta

Brändistä pitää viestiä. Blogikirjoitusten jakaminen sosiaalisen median kanavia apuna käyttäen on täysin ilmaista ja melko tehokasta.

Blogitekstien jako on tehokasta silloin, kun aihe liittyy muutenkin keskustelua ja kommentointia aiheuttaneeseen teemaan. Lyhyissä SoMe-päivityksissä voi käyttää median otsikointi-taktiikkaa; herättää lukijan mielenkiinto jollakin oivaltavalla iskulauseella, joka houkuttelee lukijan avaamana blogitekstin.

SoMe:ssa ei kannata kuitenkaan keskittyä vain omien tekemisten ja tekstien jakoon, vaan olla aktiivinen vuorovaikuttaja. Tykkää ja jaa muiden juttuja, kommentoi, kannusta – ja tyylistäsi riippuen kritisoi. SoMe-vuorovaikutuksen tyylikin vahvistaa brändiäsi, joten ole harkitseva viestijä.

Jos vaikkapa joku tykkää kuvastasi Instagramissa, käy tykkäämässä vastavuoroisesti jokaisen tykkääjän kuvaa ( jos tykkäät niistä oikeasti). Näin saat vakituisia seuraajia omaan profiiliin.  SoMe-maailmassa toimii reilun pelin säännöt  – älä esitä toisen ideoita ominasi, kerro keneltä olet saanut idean tai lainanut tekstin, jos luet toisen välittämän mielenkiintoisen linkin, laita se eteenpäin jaa- toiminnolla ja kiitä alkuperäistä SoMettajaa.

Hävettääkö tai ärsyttääkö

Minä olen kotoisin Hämeestä, ja siellä jos jossain on tapana olla ihan hissukseen – olla tekemättä numeroa mistään – ja kaikkein vähiten itsestään. Kiitos hämäläis-perheelleni siitä, että olen saanut olla se, mikä olen.

Jos en tee osaamistani näkyväksi, ei sitä kukaan muukaan tee. Brändin taustalla on oma ammatillisen kehittymisen tarinani maustettuna mielenkiintoisilla mutkilla ja huipuilla henkilökohtaisesta elämästä. Blogini CV-sivustot ja blogikirjoitukset  johdattavat näihin tarinoihin.

Jos haluaa luoda jotain ihan uutta, idean eteenpäin viemiseen tarvitsee useimmiten muiden apua ja tukea. Tuen saaminen on helpompaa, jos on onnistunut tekemään itsestään uskottavan ja uskottavuus taas on henkilöbrändäämisen tulosta. Ei kannata siis mennä häpeän taakse ja miettiä, mitä muut ajattelevat, vaan tehdä se, mikä hyvältä tuntuu.

Jos muiden oman osaamisen tarinat ärsyttävät, älä lue niitä tai kysy itseltäsi, millaisen tarinan voisit itsestäsi kirjoittaa,  millaisen brändin itsestäsi luoda ja keskity enemmän itseesi – älä muihin.

Brändilupauksesta on pidettävä kiinni

Samaan tapaan kuin tuote- tai palvelubrändäyksessä, niin myös henkilöbrändäyksessä on tärkeää vastata brändin antamiin lupauksiin – tai ylittää ne. Uudistuminen on tärkeää samoin kuin uusien markkinointikanavien hyödyntäminen ja puheen ja kirjoituksen lisäksi tehdä asioita.

Erittäin tärkeää on muistaa kohtaamiset oikeassa elämässä – kasvotusten – ja välittää itsestään luonnollinen ja aito kuva.

Minä kirkastan riittävään usein ajatukseni siitä, millainen haluamani ammatillinen kuva itsestäni on ja kenelle se tuottaa lisäarvoa. Saanko itse lisäarvoa tekemästäni työstä. Teen henkilökohtaisen oman osaamisen kehittämissuunnitelman joka vuosi, opiskelen aktiivisesti uusia sisältöjä ja hankkiudun uusien, eri aloilla toimivien ihmisten pariin. Ja sitten kerron tämä kaiken muille – vahvistan siis valitsemaani brändiä.

Seuraavaksi perustan yrityksen yhdessä opiskelijoiden kanssa osana YritysLab Finland – hanketta.  Työpaikkani strategiassa ja siitä johdetussa toimintasuunnitelmassa lukee, että meillä kannustetaan yrittäjyyteen oman työn ohessa. Haluan kehittyä ja ottaa vastaan uuden haasteen ja olla uskottava yrittäjyys-hankkeen vetäjä.

Haluan olla uuden ajan yrittäjä ja testata millä tavalla yrittäjästä voi tulla onnistuja.  Lähden alkuun matalan kynnyksen kokeilun periaatteella – ja voin vaikka onnistuakin.

Kiitos kiinnostuksestasi!

Olen kiitollinen vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa ja oikeassa elämässä.
Voit lukea lisää taustoistani ja klikata itsesi suoraan SoMe-tileihini: Anu Nylund

 

Matka2017 – messuilla ”Brändäämällä mainetta ja mammonaa” – seminaari. Kolme tarinaa brändäämisestä: minä esittelin henkilö-brändäämisen, Eeva Kovanen perheyritys Kovanen Oy:n ja Pekka Vihma Suomen yhden tunnetuimman matkailubrändin Vanajanlinna Groupin brändäämisen tarinan.

 

 

 

Matkailu on kulttuurien välistä dialogia.

Matkailu  & onnellisuus

Pari viikkoa sitten hyvä espanjalainen ystäväni, matkailualan ammattilainen hänkin, kysyi minulta, miten määrittelen matkailun, turismin.  Aloitin pitkän kaavan mukaisen määrittelyn matkailututkimuksen näkökulmasta kohti asiakasnäkökulmaa. Ystäväni sanoi, että määrittelee itse matkailun nykyään hyvin lyhyesti: ”Matkailun tavoitteena on tuottaa hyvää oloa ja onnellisuutta”.

Totta! Hyvä ja pätevä määritelmä; matkailuelinkeinon tehtävänä on tuottaa palvelujen ketju, jonka tuloksena asiakkaalla on hyvä olla ja hän on onnellinen.

Onnellisia ja hyvinvoivia tulisivat kuitenkin olla myös paikalliset ihmiset ja luonnon voida hyvin: palveluja tuottavat ammattilaisten tulee saada työstään riittävän hyvä oimeentulo, mahdollisimman monen paikallisen tulee hyötyä matkailusta ja vierailtu kohde voi olla mielellään jopa parempi paikka vierailun jälkeen. 

Mutta mistä syntyy onnelisuus; mitä on onni yhdelle – ja mitä  toiselle? Jos matkailu onkin status-arvo ja tavoitteena on nähdä paljon lyhyessä ajassa, kuvata tärkeät ja tunnetut kohteet ja ostaa merkkituotteita ilman korkeaa ylellisyysveroa, niin osaammeko ja pitääkö meidän täyttää näiden matkailijoiden odotukset yhtä hyvin kuin niiden matkailijoiden, jotka ovat onnellisia saadessaan mökin avaimet käteen ja viikon yksinoloa järven rannalla.

Nyt kaikki puhuvat kiinalaisista 

2000-luvun puheenaiheena olivat venäläiset matkailijat. Nyt kaikki puhuvat kiinalaisista ja valtavan hienosta mahdollisuudesta houkutella kiinalaisia matkailijoita juuri Suomeen. Suomen matkailussa on potentiaalia kasvaa ja se on tärkeä elinkeino työllistäjänä.

Olen ollut Suomeen Kiinasta muuttaneiden matkaoppaiden ja matkanjohtajien vastuukouluttajana kuluneen vuoden, ja nyt tiedän paljon enemmän kiinalaisesta tavasta tehdä liiketoimintaa ja matkustaa kuin vuosi sitten.

Ymmärtääkseni monet nyt Suomeen matkustavat  kiinalaiset ovat yllä kuvattuja status-matkailijoita ja ilmeisen usein he kiertävät Pohjoismaat viikossa – nähdäkseen paljon lyhyessä ajassa ja jatkaakseen sitten edelleen muualle Eurooppaan.

Kiinalaiset kuluttavat tilastojen mukaan Suomessa, niin kuin muissakin maissa matkaillessaan, enemmän rahaa päivässä kuin minkään muun maan kansalaiset.

He ostavat kalliita merkkituotteita ja kymmeniä, joskus jopa satoja samanlaisia matkamuistoja kotiin viemisinä ja olisivat kuulemma valmiita ostamaan vielä enemmän, mutta ei ole oikein mitään ostettavaa.  Matkallaan he haluavat syödä useimmiten kiinalaista ruokaa. Me alan ammmattilaiset haluaisimme myydä palveluita tuotteiden sijaan.

Vastuullinen matkailu ja kiinalaiset matkailijat

Eri medioissa matkailualan yrittäjille heitetään haasteita vastata kiinalaisten matkailijoiden kysyntään. Joskus yrittäjiä  syytellään saamattomuudesta ja rohkeuden puutteesta, sanotaan, että Suomen matkailun potentiaalia ei ole osattu markkinoida ja myydä oikein eikä oikein ymmärretä eri kulttuurien välisiä eroja.

Nyt käydyn mediakeskustelun perusteella minulla on välillä sellainen olo, että hommaa hoidetaan vähän samalla periaatteella kuin aikoinaan Francon ajan Espanjan matkailun kehittämistä ” Crecimiento a toda costa” – kasvua hinnalla millä hyvänsä, ja että nyt kaikkien pitää olla mukana Kiinan markkinoilla.

En toivo Suomesta massamatkailumaata, mutta matkailutulon kasvua on kyllä syytä tavoitella. Suomessa matkailusta saatava tulo on todella alhainen suhteessa matkailijamääriin. Olisipa meillä tavoitteena tavoitella korkeampaa matkailutuloa pienemmillä matkailijamäärillä, jotka tulevat Suomeen pääasiassa läheltä.

Voisiko olla niin, että matkailualan yrittäjät ovat hieman hämillään, eivätkä oikein tiedä miten löytää balanssi asiakkaan toiveiden ja tähän asti tuotettujan palveluiden välilllä.  Hämillään voivat olla myös  matkailupalveluja tarjoavat kiinalaiset matkailuyrittäjät; he ovat tottuneet tekemään työtään ja liiketoimintaa oman kulttuurinsa ehdoilla.

Meille tyypillisillä matkailupalveluilla tarkoitan vastuulliseen matkailuun pohjaavaa arvomaailmaa. Suomen luonto ja hiljaisuus, aitous ja puhtaus ovat matkailun vetovoimatekijöitä, luontoa ja ympäristöä vaalitaan. Paikallisuutta arvostetaan ja paikallisia yrityksiä tuetaan; tarjotaan paikallista lähiruokaa ja matkamuistoiksi käsitöitä eikä kansainvälisiä merkkituotteita. Vältetään kertakäyttökulttuuria ja nautitaan yksinkertaisista asioista – rauhassa, hitaaseen tahtiin. Toimintaympäristö säilytetään suomalaisen yksinkertaisena.

Ehkä yrittäjät eivät nyt oikein tiedä, että riittääkö luontoon ja paikallisuuteen pohjaava palvelutarjonta ja miten paljon siitä voi laskuttaa, mitä kiinalaiset oikeastaan haluavat ja päteekö suomalaisten ”maassa maan tavalla”  – ajatus matkailun kehittämiseen.

 

Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään – maa, jossa ei ole mitään nähtävää?

Joskus olen ajatellut, että Suomi voisi markkinoida itsensä  Aasian markkinoille maana, joka ei ota vastaan kuin rajoitetun määrän matkailijoita vuodessa – ainakaan luontokohteisiin ja tulisi näin tavoittelemisen arvoiseksi maaksi vierailla. Perusteluna voisi olla se, että haluamme taata  Suomen luonnon ja aitouden myös tulevaisuuden matkailijoille ja sitten voisimme nostaa hintoja ihan reippaasti.

Ehkä meillä ei ole vielä varaa näin radikaaleihin tekoihin, mutta jotain poikkeuksellista voisi kokeilla erottautumisen keinona. Yksi kollega ehdotti Helsingin matkailun sloganiksi uskaliasta ”Helsinki – nothing to see” , mutta on sittemmin muuttanut käsitystään.

Tom Selänniemen idea Helsingin brändäämisestä maailman luontopääkaupungiksi on kyllä parempi.  Ja mikäpä ettei – Suomi voisi kyllä markkinoida itsensä maana, jossa ei ole PAKKO nähdä ja tehdä mitään – saa vain olla.

Yhteiskunnan evoluutio ja uudet sosiaaliset kulttuurit

Kulttuurien väliset erot eivät Pro Gradun aikana tekemäni oivalluksen mukaan tarkoita enää ainoastaan maantieteelliseen, kielelliseen tai uskontoon liittyviä kulttuurisidonnaisuuksia ja niiden eroavaisuuksia, vaan saman maan, ystäväpiirin tai perheenkin sisällä olevia arvoihin ja elämäntapaan perustuvia  eroja, joista voit lukea lisää tästä: Transmoderni matkailija 

Matkailun kehittämisessäkään ei enää voida pelkästään segmentoida asiakkaita maantieteellisen kulttuurijaon mukaan, vaan nyt on aika tuotteistaa arvoihin perustuvia matkailupalveluita. Tulevaisuudessa tuskin markkinoidaan kiinalaisille,  japanilaisille tai amerikkalaisille matkailijoille,  vaan teema-ja arvolähtöisin myyntiargumentein.

Suomi on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä useammin todella mielenkiintoinen kohde esimerkiksi yksin matkustaville transmoderneille aikuisille, jotka hakevat samanhenkistä seuraa  hiljaisuuden retriiteiltä, aktiivilomalla tai urbaaneista tapahtumista.

Asiakasymmärrys ja kulttuurisensitiivisyys 

Nyt täällä matkailevat kiinalaiset eivät vielä ole varsinaisesti elämyksiä ja rauhaa hakevia transmoderneja matkailijoita. He ovat traditionaaleja ja moderneja matkailijoita, jotka arvostavat perinteisiä asioita, arvostavat enemmän faktaa ja materiaa kuin elämyksiä ja yhteisöllisyyttä.

Näyttäisi myös siltä, että parhaillaan Suomessa matkailevat kiinalaiset eivät ole kovin tottuneita maksamaan aineettomasta kuten palveluista, vaan haluavat rahalleen aineellista vastinetta. Voisinkin siis kuvitella että luontoelämyksiin tulisi liittää jotakin mukaan ostettavaa, vaikkapa luonnosta saatavia terveysvaikutteisia tuotteita kuten koivun mahlaa, kuusenkerkkkä-siirappia tai kuivattuja mustikoita

Transmodernit hiljaisuutta, luontokokemuksia, yksinkertaisuutta  ja  yhteisöllisyyttä etsivät matkailijat tulevat tällä  hetkellä Suomeen Pohjoismaista sekä  keski- ja etelä-Euroopasta, pian varmasti myös Kiinasta.

Kulttuurien väliset erot ja dialogi

Eri kulttuurien edustajien kohtaamisessa ja ymmärtämisessä on tärkeää käydä avointa ja arvostavaa dialogia, vuoropuhelua. Suomessa asuu paljon tänne muualta muuttaneita, jotka haluaisivat tehdä enemmän yhdessä muiden kanssa. 

Dialogi on  vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet antavat ja saavat, jakavat ja oppivat. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, vaan eroavaisuudet voivat parhaimmillaan johtaa hyvinkin luoviin ratkaisuihin.

Muualta Suomeen muuttaneet alan ammattilaiset voivat kertoa asiakkaistaan suomalaisille kollegoilleen ja auttaa näin matkailupalvelujen tuotteistamisessa. Suomalaiset matkailuyrittäjät taas voivat kertoa siitä, miten matkailua Suomessa kehitetään kestävien ratkaisujen avulla vastuullisesti ja tarjota asiakaslähtöiset palvelut matkailijoille. Kansainväliselle matkailualan yrityshautomolle – InnovaatioLab – toiminnalle olisi tilausta!

Tärkeää on, että eri kulttuurien edustajat kehittävät matkailua yhdessä ja  paras lopputulos dialogille on yhdessä tekeminen.

Matkailupalvelun onnistuminen vaatii ymmärtävää ja arvostavaa yhteistyötä palveluketjun eri tekijöiden välillä ja onnellinen on se matkailija, joka saa huolettomana kulkea valitsemiaan polkuja ja kohdata hyväntuulisia matkailualan ammattilaisia matkansa varrella.

Me muuten palaamme aina takaisin sinne, missä kerran rakastimme elämää. Olisiko tässä sopiva tavoite eri kulttuureja edustavien matkailijoiden houkuttelemiseksi Suomeen – ”Come to Finland and love the life”

 Hyviä matkoja & aurinkoista kesää!

Olen tehnyt oppaan työtä läpi koko elämäni. Helsinki-oppaan pätevyyden sain vuonna 2006. Suoritin Matkaoppaan ammattitutkinnon eksperimentaalisena kokeiluna yhdessä opiskelijoimme kanssa keväällä 2015. 

Tämänkin kirjoituksen kommenteisa  saa olla eri mieltä 🙂

p.s  En ole kiinalaismatkailun asiantuntija, mutta Suomessa on  asiantuntijoita ja hyviä koulutuksia matkailualan yrityksille siitä, miten kohdata kiinalainen matkailija ja millaisia palveluita tarjota. Tässä on yksi suositeltava esimerkki Toolbox-Travel: Cinese Tourist welcoming – Are you ready.  Kiinalaismatkailijoita palveleva mobiilimarkkinointiin erikoistuva yritys Aurora Explorer on ollut hienosti esillä  ja tuottaa juuri oikeanlaista palvelua Eurooppaan suuntaaville matkailijoille.