Kompensointi ei ole ratkaisu ilman päästöjen vähentämistä

Tänään käyn vuoropuhelua sen lapsuuden minän kanssa, joka oli  huolissaan

Luonto oli tärkeä minulle jo lapsena, niin kuin se on tärkeä monille lapsille ympäri maailmaa. Luonto ja eläimet herättävät empatian tunteita ja kun ensimmäistä kertaa pohtii omaa tulevaisuutta, pohtii myös sitä, millainen ympäröivä maailma on sitten kun on aikuinen ja sitten kun on omia lapsia.

Tämä piirustus on vihosta, johon olen lapsena piirtänyt ja kirjoittanut juttuja. Meillä oli kavereiden kanssa oma luontokerho. Olin myös partiossa yli 10 vuotta.

Sittemmin ympäristöasiat jäivät joksikin aikaa kaiken muun tekemisen jalkoihin, mutta luonnon kunnioittaminen ja halu suojella luontoa arvoina ovat kulkeneet mukana läpi koko elämän.  Aikuisuuden kynnyksellä olin taas hyvinkin perillä siitä, mikä on oma paikkani ja roolini tässä maailmankaikkeudessa.

Kun oman lapsen syntymä oli ajankohtainen, olin taas täysillä pelastamassa maailmaa ja lähdin erikoistumaan kestävän kehityksen ja vastuullisen matkailun tekemiseen ammatillisella polullani. Haluan jättää ympäröivän maailman vähintään yhtä kauniina, puhtaana ja mahdollisuuksia tarjoavana tuleville sukupolville.

Metsä. Kuva Tomi J

Anu 10v oli huolissaan metsien häviämisestä. Silloin huolena olivat linnut ja omien hämyisten metsäpolkujen mahdollinen häviäminen; metsäpolut kun johdattivat mielikuvituksen värittämiin seikkailuihin ja talvella hiihtäminen metsässä oli mieluinen harrastus.

Nyt olen huolissani luonnon monimuotoisuuteeen, kasvihuonepäästöihn, ilmastonmuutokseen ja kompensointiin liittyvästä keskustelusta.

Päästöjen vähentäminen on kaikkein tärkeintä

Ilmastonmuutos on tunnustettu aikakautemme vakavimmaksi ympäristöuhaksi. Fossiilisista polttoaineista (kivihiili, öljy, maakaasu ja turve) luopuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.  Kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi (CO2),  metaani (CH4),  troposfäärin otsoni (O3) ja typpioksiduuli (N2O).

Liikenne tuottaa yli 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, Suomessa hieman alle viidenneksen ja maailmanlaajuisesti osuus on nousemassa. Tärkeä muutos onkin se, liikenteen määrää vähennetään ja että sekä henkilö- että rahtiliikenteen energiantuotanto siirtyy sähköllä ja muilla vaihtoehtoisilla energialähteillä tuotetuksi ja raiteille.

Yksityishenkilöinä voimme matkata useammin julkisilla ja etenkin junalla, lentää harvemmin ja tehdä pienet matkat kävellen tai pyöräillen. Vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kulkuneuvoja onneksi kehitetään ja matkailualalla odotetaan erityisesti uutisia lentoliikenteen uusista ratkaisuista.

Suomen talous on hyvin energiaintensiivistä ja sähkön käyttö on vuosi toisensa jälkeen kasvanut. Energiaa tarvitaan sähkön tuotantoon ja lämmitykseen ja sitä on välillisesti sitoutuneena kaikkiin tuotteisiin. Lähes puolet kaikesta energiasta kuluu teollisuudessa.

Tärkeimpinä ilmastotekoina  tulee energian käyttöä vähentää ja ottaa käyttöön vaihtoehtoiset energialähteet (tuuli, aurinko, geoterminen energia, lämpöpumput).

Arjen valinnoilla on vaikutusta

Vaikutusta on myös sillä, että valitaan ja suositaan tuotteita, joiden tuotantoon ja kuljetukseen käytetään vähemmän energiaa ja suositaan kierrätystä. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja turhaan kulutukseen ( harkitse, älä osta turhaa,  korjaa, osta käytettynä, kierrätä).

Ruuan ilmastovaikutuksia voidaan pienentää syömällä kasvispainotteiseksi ja vähentämällä ruokahävikkiä ja käyttämällä mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Roskien lajittelulla ja kierrätyksellä on myös merkitystä. Mitä vähemmän jätettä, sen vähemmän kasvihuonekaasuja (metaani) pääsee ilmakehään ja sitä vähemmän energiaa kuluu jätteiden kuljetukseen. Suomessa jätteiden vaikutus ilmastopäästöihin on noin kolmen prosentin luokkaa.

Testaa ja tee valintoja, joilla vähennät omia päästöjäsi

Ensisijaisesti siis kasvihuonepäästöjä tulee vähentää. Yksilön vastuulle ei urakkaa voi jättää, mutta kyllä meillä jokaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa vähentämällä omia päästöjä. Kun ensin testaat omien päästöjesi määrän, voit sitten seuraavaksi tehdä valintoja, joilla saat omia päästöjä vähennettyä.

Tästä voit käydä hakemassa inspiraatiota ja vertaistukea

Voit käydä tekemässä päästötestin tästä: Sitran elämäntapatesti 
Tai tästä: Ilmastodieetti

Kompensointi on ok, mutta se on vasta kakkostoimenpide

Keskivertosuomalaisen vuosittaiset hiilidioiksipäästöt ovat nyt noin 10 000kg vuodessa. Suomen hallitus on antanut lupauksen, että Suomi on  hiilineutraali valtio vuoteen 2035 mennessä. Sitran tutkimusten mukaan suomalaisen päästöt saavat olla vuonna 2030 enää 3000kg /henkilö  ja vuonna 2035 luvun tulee tippua 2000 kiloon vuodessa (Ympäristöministeriö ja Sitra)

Kompensoinnin logiikka on se, että rahoitetaan omia päästöjä vastaava päästöjen vähentäminen jossain muualla tai varmistetaan hiilinielujen riittävyys. Rahoitusta voidaan kohdistaa esimerkiksi vaihtoehtoista energiaa tuottaviin projekteihin kehittyvissä maissa.

Kasvava osa kompensaatioprojekteista perustuu metsänistutukseen, jolloin projektien vaikuttavuuden kannalta tärkeää on taata puiden pitkäikäisyys ja puutavaran jatkokäyttö kestävällä tavalla. Jos metsää istutetaan kaadettavaksi, ei se vastaa tarkoitustaan ja nykytiedon mukaan vanha metsä sitoo hiiltä parhaiten. Suomessa tarjotaan mahdollisuutta istuttaa metsää, suojella ikimetsää ja ennallistaa soita. Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi tästä: Suomenluonto

Euro vai sata euroa – kompensaatiomaksujen vaikea viidakko!

Olen tutkinut tarjolla olevia kasvihuonepäästöjen kompensaatiomahdollisuuksia. Olen myös lukenut uutisia eri yritysten kompensaatiotoimista ja seuraillut viestintää. Kannatan kompensaatiota, jos ensin on tehty valintoja, joilla päästöjä voidaan vähentää. Kompensaatio ei saa antaa tunnetta, että maksamalla rahaa hyvään projektiin, puhdistetaan omaatuntoa ja voidaan hyvällä mielellä jatkaa kestämättömäksi osoitettua kulutusta.

Kiinnostuin selvittämään eri vaihtoehtoja luettuani uutisen (07.10.2019) Ohjelmistoyhtiö Siilin työsuhde-edusta istuttaa puita jokaiselle työntekijälle

Uutinen on positiivinen, totta kai. Korvaani särähti vain se, että tiedotteessa nostettiin vahvasti esille lukuja, joita voi tulkita väärin. Tiedotteen mukaan yhtiö ostaa 43 puun tainta/ työntekijä ja maksaa siitä 86€ ja näin kompensoi yhden työntekijän vuoden päästöt (10 000kg) henkilöstöetuna.

Näin esitettynä kompensointi saadaan kuulostamaan niin helpolta. Tulee tunne, että maksamalla pyyhitään päästöt pois mielestä ja jatkettaan sitten kuluttamista samaan tapaan. Ja jos päästöt jäävät nyt alle 10 000kg, niin kuin ainakin itselläni jää, ei tuo uutinen ehkä kannusta vähentämään päästöjä.

Maksettu  summa kuulostaa  kovin pieneltä, vaikka en asiantuntijoiden laskelmia epäilekään. Olisin lukenut mielelläni myös kaikesta siitä, miten yrityksessä on vähennetty päästöjä.

Matkailualalla puhe kääntyy aina lentoihin

Matkailualan ammattilaisena seuraan erityisen tarkkaan alan uutisiointia ja viestintää. Finnair ohjasi kevääseen 2020 saakka kompensoimaan lennoista aiheutuvia päästöjä näin:

Voit hyvittää lentosi hiilidioksidipäästöt tukemalla päästövähennysprojektia. Hyvitys on 1 € kotimaan, 2 € Euroopan ja 6 € mannertenvälisestä edestakaisesta lennosta. Rahat menevät lyhentämättöminä valitsemaamme päästövähennysprojektiin Mosambikissa.

Biopolttoaine vähentää päästöjä 60–80 % verrattuna vastaavaan määrään fossiilista polttoainetta. Korkeintaan 50 % lennon polttoaineesta voi olla biokomponenttia, ja tyypillisesti biokomponentin osuus on muutamia prosentteja. Käyttämämme biopolttoaine on valmistettu käytetystä keitinrasvasta. Biopolttoainetta voi ostaa 10, 20 tai 65 eurolla.

02.03.2020 uutisointi:Finnair lopettaa päästöhyvityspalvelun

Lentoalalla on ilmastopäästöjen kompensointijärjestelmä CORSIA (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation), joka on maailmanlaajuinen järjestelmä hiilidioksidipäästöjen hallintaan. CORSIA:n tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt eivät kasva verrattuna vuosien 2019–2020 päästöjen keskiarvoon.

CORSIA ei tee konkreettisia lentoliikenteen kompensointeja, mutta aikoo aloittaa vuonna 2021. Myöskään kriteereitä ostettaville päästöhyvityksille ei vielä ole, mutta lähitulevaisuudessa ICAOn on tarkoitus sopia niistä. Lentoyhtiöt siis määrittelevät tällä hetkellä itse suosituksensa.

Muutkin matkailuyritykset ovat aloittaneet kompensoinnista viestimisen

Keväällä 2019 matkanjärjestäjät avasivat ilmastonmuutos- ja kompensointiviestinnän salaisen arkun. Totean heti alkuun, että kaikki työ matkailun negatiivisten vaikutusten vähentämiseen ja positiivisten kasvattamiseen on erinomaisen hienoa ja tässä esitetyt yritykset ovat lähteneet isosti mukaan matkailun aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Vastuullisuudesta ja kompensaatiosta viestiminen tarkkaa hommaa, jossa läpinäkyvyys ja hyvän viestin vieminen loppuun asti on erityisen tärkeää.

TUI julkaisi kompensointiohjelman, jonka mukaan yhtiö kompensoi oman yhtiön lentojen ja hotellien päästöt. Nettisivuilla kerrottiin niistä projekteista, joihin kompensaatiorahaa osoitetaan. Mistään ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, miten paljon päästöjä syntyy ja millä summalla projekteja tuetaan. TUI:n Suomen toimistosta on luvattu, että tiedot julkaistaan tilikauden päättyessä.

Pari viikkoa TUI:n viestintäkampanjan jälkeen Tjäreborg vastasi ”kisaan” ja ilmoitti kompensoivansa kaikkien asiakkaidensa, kaikilla lentoyhtiöillä tehtävien lentojen päästöt. Syksyllä 2019 Tjäreborg laajensi kompensointilupausta kattamaan kaikki Sunwing Family Resorts, O.B.C. by Sunwing ja Sunprime Hotels -konseptihotellit sekä kaikki lentokentän ja hotellin väliset bussikuljetukset. Laskennallinen päästömäärä löytyy lentojen osalta (890 000 tonnia hiilidioksidia, 1 567 292 matkustajaa 2017–18), mutta missään ei kerrota, millä kaavalla kompensointi on laskettu ja millä euromäärällä projekteja tuetaan.

Suosittelisin yrityksiä käyttämään viestinnässä tarkkoja sanavalintoja  kertomalla sen, mitä oikeasti tehdään. Voidaan kertoa, että osallistumme omalta osaltamme ilmastotalkoisiin ja vastuullisempaan toimintaan kohdistamalla x euroa niihin  kohteisiin, joista siten kerrotaan tarkemmin. Lupaus kaikkien päästöjen kompensoinnista on tosi iso lupaus.

Olin odottanut uutisia entiseltä työnantajaltani, Aurinkomatkalta, ja lokakuussa kampanjointi alkoikin todella näkyvästi etenkin televisiomainontana. Aurinkomatkat ei ole lähtenyt kompensointilinjalle, vaan kertoo niistä valinnoista, joilla matkailun negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää ja positiivisia vahvistaa.

 

Mitä kompensointi oikeasti maksaa

Olen ollut tekemisissä viime aikoina Rakkauden metsän tiimoilta Luonnonperintösäätiön kanssa ja heidän kanssaan olemme tehneet myös päästölaskelmia.

Luonnonperintösäätiön käyttämä laskentamalli on seuraava:
10 000kg päästöjen kompensointiin tarvitaan yksi hehtaari ( 10 000m2)  ikimetsää.
Ikimetsää voi suojella 100m2 maksamalla 50 euron lahjoituksen.
10 000 kg päästöjen kompensointi maksaa tällä kaavalla 5000€.

Tällä kaavalla laskettuna yhdestä edestakaisesta Euroopan lennosta tulisi maksaa 100- 225€ kompensaatiomaksua (edestakainen Berliinin lento noin 200kg = 100€, Barcelonna 450kg =  225€ Finnairin laskurilla)

Lentomaksu.fi  suosittaa maksamaan vähintään 10% lentolipun hinnasta. Lentomaksun tuotto käytetään Maan ystävien ilmastotyöhön Suomessa ja ilmastonmuutoksen sopeutumista edistäviin hankkeisiin globaalissa etelässä.

Toivottavasti eri toimialat ottavat päästölaskurit käyttöön mahdollisimman laajasti ja me kuluttajat pääsemme tekemään valintoja, emme pelkästään hinnan, vaan myös päästöjen perusteella. Tällöin kompensoinnin merkitys vähenee ja teot kohdistuvat siihen kaikkein tärkeimpään, päästöjen vähentämiseen.

Vielä muutama huomio viestinnästä

En ota tässä kantaa, mitkä luvut ovat oikeita tai onko oikeita ja vääriä lukuja. Tärkeää on nyt seurata tutkimuksia ja luotettavien tahojen viestintää. Erityisen tärkeää on viestiä kompensoinnista mahdollisimman läpinäkyvästi ja kertoa kaikki taustoitukset kompensaatiomaksuja julkaistaessa.

Hyvä malli on sekin, että tekee omien arvojensa mukaisia sijoituksia niihin kohteisiin, joilla kokee aidosti olevan merkitystä tässä muuttuvassa maailmassa.

Harhauttava viestintä saa aikaan usein enemmän pahaa kuin hyvää, joten jos yrityksenä viestii kompensoinnista, on syytä selvästi kertoa,  onko asiakkaan maksama tai hänen puolestaan maksettu summa suoraan sidoksissa aiheutettujen päästöjen kompensointiin (ja tällöin kertoa paljonko päästöt ovat), vai tarjoaako yritys mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin ja tehdä hyvää. Tällöin voidaan kompensoida pienempiäkin summia ja kertoa, että pienikin osallistuminen on parempi kuin että ei osallistuisi  ollenkaan.

Tärkeintä on siis vähentää aiheutettuja päästöjä ja toisena hyvänä tekona on kompensoida.

Nämä molemmat toimet kannattaa kertoa viestinnässä, mielellään samaan aikaan. Tällöin viestintä on vakuuttavaa ja aitoa.

Minulle uutena kohteena vastuullisuuden saralla on tullut sijoittaminen ja vaikuttaminen sijoittamisen kautta.  Siitä joskus myöhemmin lisää, tässä pieni alkupala aiheeseen: Millenniaalit puhdistavat sijoitussalkuistaan ilmastopahiksia 

Kirjoitukseeni olen hakenut tietoja mainittujen ja linkitettyjen yritysten, Tilastokeskuksen, Ilmastopaneelin ja Sitran sivuilta.

Jatkan edelleen Rakkauden metsä- konseptin kehittämistä yhteistyökumppaneiden kanssa. Siinä puu istutetaan ikuisen rakkauden symbolina ja lahjoitetaan rahaa luonnon suojeluun.

Mood of Finlandin vastuullisuusohjelman ja sitoumuksen voit lukea täältä:
Mood of Finland vastuullisuus

Kiitos, että seuraat blogiani!
Ystävällisin terveisin,
Anu

ps. Isäni  asennutti maalämmön lapsuudenkotiini jo 1980-luvun alussa ja teki suunnitelmia aurinkokennojen hankkimiseen.  Ehkä sillä 10 vuotiaan Anun vetoomuksella oli osansa näissä päätöksissä? Me kaikki voimme vaikuttaa!

 

 

MATKA2019 – messut: teemana vastuullisuus

Lupaus yli 20 vuoden takaa

Minä seisoin Välimeren rannalla ja katselin kaunista auringonlaskua pitkän vaelluspäivän päätteeksi. Vuorilla patikoidessa olin hiljaisina hetkinä miettinyt tulevaisuutta. Olin lopettanut ulkomaanoppaan työt viiden vuoden matkalaukkuelämän jälkeen ja päättänyt jäädä Espanjaan. Uutta työtä ei vielä ollut, mutta olin nuori ja luottavainen. Rannalle kävellessä olin huomannut muutoksia tutussa kylässä. Polku rantaan oli levennetty ja asfaltoitu, uusia hotelleja rakennettiin vieri viereen, tutun hotellin emäntä ei enää ehtinyt valmistaa pitkään haudutettuja kotiruokia eikä istua vaihtamaan kuulumisia ja hotellin isäntä vaikutti väsyneeltä kertoessaan hotellin laajennuksesta.

Olin herännyt huomaamaan muutoksen ja kuiskasin lupaukseni auringon kultaamille aalloille. Lupauksen ja siitä alkaneen tarinan kerroin messuilla opiskelijaseminaarissa:

Lupauksia vuonna 2019

Vastuullisen matkailun verkosto ICRT Finland kokosi Matka2019- messuille paneelikeskustelun ajankohtaisista aiheista ja verkoston jäsenet valmistautuivat vastaamaan verkoston perustajan ja vetäjän, Petra Blinnikan, esittämiin kysymyksiin ja kertomaan oman vastuullisen matkailun lupauksen vuodelle 2019.

Paneelin aiheet olivat valikoituneet juuri nyt ajankohtaisimpien listalta, joista vain harvaa osasin pohtia nuorena ammattilaisena: ilmastonmuutos, hiilijalanjälki ja päästöjen kompensointi, kiertotalous ja jätehuolto, uudet asiakassegmentit ja uusi luksus, luonnon monimuotoisuus ja luonnon kestäminen matkailijavirtojen paineessa, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo matkailussa ja vastuullinen rekrytointi.

Paneelissa mukana: Leena Grönroos (Haaga-Helia), Anu Nylund (Mood of Finland), Matti Pollari (Visit Tampere), Hannele Levävaara (Nukula), Eeva Koivula (XAMK), Katri Tihilä (Reilun matkailun yhdistys), Matti Tapaninen (Metsähallitus) ja Marketta Viljasaari ( Green Key)

Useampi meistä panelisteista lupasi lentää entistä harvemmin ja kompensoida lentojen päästöt. Visit Tampereen Matti Pollari lupasi tehdä ainakin yhden kotimaan lomamatkan pyöräillen ja Eeva Koivula lupasi antaa useammin palautetta vastuullisuuteen liittyvistä havainnoista suoraan yrityksille. Metsähallituksen Matti Tapaninen lupasi laittaa alulle selvitystyön, jossa faktaan ja tietoon perustuen selvitetään onko suojelualueiden kantokyky matkailijoiden osalta kestävää.

Pitkän linjan kestävän kehityksen osaaja Hannele Levävaara (Nukula Oy) lupasi ”pitää enemmän ääntä” tekemisistään, tehdä tekemisestä näkyvää ja kertoa niistä myös muille. Reilun matkailun yhdistyksen Katri Tihilä haastoi meidät mukaan ja seuraamaan #mielenkumous ’ta , jolla muistutetaan matkailun vaikutuksista ilmastonmuutoksen.

Mitä ne vastuulliset teot ovat

Green Key Sertifioinnin Marketta Viljasaari houkuttelee matkailualan yrityksiä osallistamaan henkilökuntaa ja asiakkaita vastuulliseen toimintaan ja nostamaan arjen tekoja näkyviin paikan päällä ja SoMe:ssa. Avainasioiksi Marketta nosti vesitehokkuuden, energiatehokkuuden sekä jätteen vähentämisen ja käsittelyn. Yritysten ei tarvitse keksiä keinoja tehdä vastuullisemmin yksin, koska tarjolla on valmiita työkaluja esimerkiksi Green Key kriteeristössä ja ohjelmassa.

Hannele Levävaaran majoitus- ja hyvinvointipalveluita tarjoavalla perheyritys Nukulalla Päijänteen rannalla on todella konkreettista näyttöä vastuullisista valinnoista. Nukulan toimien taustalla on tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, biodiversiteetin edistämisestä ja kiertotalouden ylläpitämisestä. Nukulassa on siirrytty hakelämmityksestä maalämpöön, metsänhoito perustuu jatkuvan kasvun periaatteelle, 15% tilan metsäalasta on Metso-suojeltua, käytössä on kuivakäymälät, jätteet lajitellaan ja kaikki hyödynnettävissä oleva kierrätetään.

Matti Pollari muistutti pyöräilyn olevan kaikin puolin vastuullista matkailua. Ympäristöhyötyjen lisäksi se on  hyvinvointimatkailua, sosiaalisesti kestävää ja eurotkin jäävät mukavasti usein pienille paikallistoimijoille.

Matkailuteollisuuden tulee ottaa vastuu – ja saada tukea

Eeva Koivula Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta nosti esille faktan siitä, että matkailuteollisuuden on syytä tarttua myös hiilijalanjäljen pienentämiseen. Hiilijalanjäljen pienentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eikä matkailu todellakaan voi jättäytyä pois näistä talkoista.

Hiilijalanjäljen laskeminen on tärkeää, jotta nykytilanne saadaan selvitettyä ja sen perusteella asettaa tavoitteita tulevaan ja seurata kehitystä. Hiilijalanjäljen konkretisointi tekee omien tavoitteiden asettamisen mielekkääksi. Yrityksille kiinnostava tieto on varmasti se, että päästöjä pienentävät ratkaisut tuovat lopulta myös taloudellista säästöä sen lisäksi, että ympäristö kiittää. Laskemiseen on tarjolla XAMK:ssa kehitetty Excel-laskuri jota edelleen kehitetään.

 

Torstai-aamupäivän paneelissa keskustelijoina olivat  yhdeksän puolueen kansanedustajat. Lobattavaa vielä riittää – matkailuteollisuuden merkitys ei ole vielä ihan oikeassa mittakaavassa poliittisten päättäjien tiedossa.

Eevan opit ovat jalkautuneet myös opiskelijoille, josta osoituksena  perjantain opiskelijaseminaarin finaalissa XAMK:n opiskelijan esittelemä erinomainen idea hiilijalanjälkilaskurista, jonka voisi integroida Visit Finlandin My Stay – tuotetietokantaan. Tällaisia palveluita matkailijat ihan varmasti arvostaisivat!

Hyvä alku omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa konkretian kautta on käydä laskemassa oman elämän hiilijalanjälki ja aloittaa Ilmastodieetti

Tutkimusta, koulutusta ja hankkeita

Visit Finlandin Anna Stenius ei sairastumisen vuoksi päässyt paikalle , mutta välitti meille paneeliin terveisensä. Visit Finland kannustaa matkailuyrityksiä hankkimaan koulutusta, toimimaan vastuullisesti ja viestimään teoistaan. Yhä useammin kansainväliset yhteistyökumppanit ja asiakkaat tekevät valintoja vastuullisuuden kriteerein ja tällöin pitää näyttöä myös olla. Matkailualueille ja -yrityksille on tarjolla vastuullisen matkailun koulutusta Visit Finland Akatemian tarjonnasta ja nettisivuilla on käsikirja tiedon lisäämiseen ja työkirja suunnitelmien tekemiseen.

Hankkeista esimerkkinä nostettakoon Arktinen kestävä matkailudestinaatio   jonka puitteissa luodaan Sustainable Finland -kattomerkki,  jota kestävän matkailun kriteerit täyttävä toimija voi käyttää. Tästä merkistä kuulemme varmasti lisää vielä tämän kevään aikana.

Koulutuksesta muistutti omassa puheenvuorossaan myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Leena Grönroos. Vastuullisuus-koulutusta tarjotaan kyllä kaikilla koulutustasoilla, mutta opiskelijoiden ääntä on nyt kuunneltu herkällä korvalla ja huomattu, että lisäannos aiheesta olisi tarpeen. Haaga-Helian matkailun liikkeenjohdon opiskelijat tutustuvat vastuullisuuteen heti ensimmäisenä syksynä vieraillessaan Suomenlinnassa. Opiskelijat oppivat ymmärtämään matkailun vaikutuksia kohteessa ja pääsevät näkemään konkreettisia tekoja, joista yhtenä mainittakoon matkailijoiden ohjaaminen halutuille reiteille niin, että saaren asukkaiden elämä häiriintyisi mahdollisimman vähän.

Ammattikorkeakoulu-verkosto (JAMK, Haaga-Helia ja XAMK) on saanut rahoituksen vastuullisen matkailukoulutuksen toteuttamiseen. Vastuullisuuden portaat – hankkeen tuloksena on odotettavissa muutaman vuoden päästä kaikille avointa vastuullisen matkailun koulutusta – verkossa.

Matkailuteollisuus on ihmisten kohtaamisen teollisuutta

Useammassa puheenvuorossa pohdittiin asiakasta, asiakkaiden tarpeita, toiveita ja sitä, millaisia matkailijoita me itse olemme ja millaisia matkailijoita Suomeen  vastuullisuuden näkökulmasta olisi hyvä houkutella.

Arktiset Aromit järjesti tuotekilpailun teemalla ”Luonto matkailussa”. Olin mukana raadissa ja palkinnot jaettiin messuilla. Konseptivaiheen ja yleisöäänestyksen voittajaksi tuli Herrankukkaro tuotteella ”Mertemme salaiset herkut- villikalojen matka merestä lautaselle” Muita palkittuja olivat Kultaranta Resort, Visit Tuusulanjärvi, Rahula Ranch ja Pure Kainuu. Mukana Visit Suomussalmi ja Aija Laukkanen.

Luonto, puhdas ilma ja vesi ovat  uutta luksusta, jonka arvon me itse ymmärrämme ja nyt meidän tulee ymmärtää sen oikea hinnoittelu matkailuteollisuudessa.

Me elämme merkityksellisten matkailuelämysten aikaa ja Suomella on tarjota juuri se, mitä tiedostavat matkailijat haluavat. Voisimme siis tavoitella vähemmillä matkailijoilla enemmän taloudellista hyötyä ja profiloitua rohkeasti vastuullisena matkailumaana.

Mood of Finlandin puheenvuorossa nostin esille vastuullisen rekrytoinnin. Matkailualalla kipuillaan osaavan työvoiman ja työnantajien kohtaantumisen ongelman kanssa ja tähän ongelmaan olen kehittänyt yhtenä Matkailudiilin palvelukokeiluna konseptia, joka yhdistää koulutuksen, perehdytyksen ja rekrytoinnin. Suomessa asuvat ja Suomeen muuttavat osaajat ovat yksi kaipaamamme mahdollisuus. Konseptista voit lukea lisää täältä: Matkailudiili.

 

Reilun matkailun yhdistyksen Katri Tihilä toi paneeliin tuulahduksen globaaleista matkailun ilmiöistä. Reilun matkailun yhdistyksen toiminnan ydin on tiedottamisessa. Tämän vuoden hanke ”Yhdenvertaisempaa matkailua globaalissa etelässä” #YMGE nostaa keskusteluun mm. köyhyyden ja sen kaupallistamisen matkailussa, vieraanvaraisuuden kulttuurisidonnaisuuden ja sen, miten matkailusta viestitään. Vuoden yhdeksi teemaksi nousee ilmastokestävä matkailu, jossa voidaan varmaankin hyödyntää vuoden 2013 kampanjamateriaalia  Seuraa SoMe:ssa  #mielenkumous.

Happy end ja vielä yksi lupaus

Uskoisin, että sinäkin haluat osallistua ja antaa oman lupauksesi vastuullisemmasta matkailusta, tehdä sitoumuksesi tälle vuodelle, eikö totta?

Voit kirjoittaa lupauksesi kommentteihin, kertoa kaverille tai huutaa metsän syliin.

Kiitos, että seuraat blogiani!
Iso kiitos panelisti-kollegoille!

Kiitos myös kaikille teille, joiden kanssa siemailin kuohuviiniä, nautiskelin kahvihetkestä ja nauroin vanhoille ja uusillekin jutuille!

Anu

Matka2019 – messut päättyivät osaltani sunnuntaina toiseen ICRT:n paneeliin, jossa aiheena oli paikallisten osallistaminen matkailijoiden kokemukseen. Paneelia moderoimassa Minna Tunkkari-Eskelinen (JAMK) ja Eeva Koivula (XAMK). Panelisteina Anu Nylund (Mood of Finland), Heini Saari (Doerz), Minna Hanhivaara (Suomenlinnan hoitokunta) ja Pertti Stenman (Hima & Strada)

 

Ailu Valle on saamelainen räppäri, joka esiintyi Inarin osastolla. Saamelaiskäräjät on julkaissut saamelaismatkailun eettiset ohjeet.

Tappaako ilmastonmuutos Joulupukin? (Fin)

Tämä kirjoitus on taas ajankohtainen! Enkä vain puhu, olen myös ollut uudestaan yhteydessä Joulupukkiin ja jatkamme aiheen parissa! Mutta Pariisiin Joulupukki ei ehtinyt, koska oli samaan aikaan Kiinassa käymässä.

Ilmastonmuutos uhkaa Lapin tulevaisuutta ja Turistit haluavat Saunaan!

Matkailututkimuksen seuran julkaisua lukiessa mieleeni tuli Helsingin sanomissa muutama vuosi sitten jouluaattona ollut yleisökirjoitus ”Ilmastomuutos uhkaa Lapin tulevaisuutta”. Siinä rovaniemeläinen Miikka Keränen kirjoitti huolestaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta uhasta Lapin tulevaisuudelle nimenomaan matkailukohteena. Lunta on ollut viime vuosina vähemmän ja lyhyemmän ajan kuin mihin on totuttu. Hyvä kirjoitus  ja huoli on todellakin aito ja aiheellinen.

Nyt lunta loihditaan turisteille keinolla millä hyvällä, mutta tykkilumi ja lumen varastointi eivät ole ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Raskaalta kuulostaa myös matkailuyrittäjien huoli ja stressi joulun alla kun lumi tulee ja menee; pakkaset muuttuvat vesisateeksi ja matkailijat peruvat matkojaan lumettoman maiseman pelossa.

Hyvä on hiihtäjän hymyillä luonnon lumilla!

Sitten tuli Miikka Keräsen lopetus: ”Toivon, että tänä talvena jokainen pysähtyy. Pysähtyy katsomaan lumessa leikkiviä lapsia ja pohtimaan, että millainen tulevaisuus heitä odottaa, jos lunta ei enää olekaan.”

Tehdään jotain sen sijaan, että katsotaan ja pohditaan!

Keräsen mielipidekirjoitus on pyörinyt mielessäni. Miksikö? Sen takia, että pysähtyminen, katsominen ja pohtiminen on hyvä alku, mutta ne eivät enää riitä. Miikka Keräsen ja meidän jokaisen tulisi toivoa, että jokainen tekisi jotain, jotta kasvihuonekaasupäästöt saadaan oikeasti vähenemään ja ilmastonmuutoksesta johtuvat ongelmat aisoihin.

Pienet teot johtavat aina hyvään; vaihda sähkösopimus vaihtoehtoista energiaa tarjoavalle, säästä sähköä ja vettä, älä käytä kertakäyttöistä, älä osta yksittäinpakattuja  ja tänne kaukaa rahdattuja  tuotteita jne. Ota vaihtoehdoista vähiten ilmanpäästöjä aiheuttava. Ole esimerkkinä lapsille.

Ilmastonmuutos on totta – ja homma on hallussa?

Maailma valmistautui Pariisin ilmastosopimuksen julkaisuun vuonna 2015.  YK oli asettanut tavoitteeksi pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen.

Nykyisellä kehityksellä ilmaston arvioidaan lämpenevän jopa 5 C astetta tämän vuosisadan aikana. Ilmastosopimuksella yritetään saada aikaan toimia, joilla kasvihuonekaasupäästöt saadaan tiputettua puoleen vuoteen 2030 mennessä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä halutaan eroon kokonaan; joissakin skenaarioissa tulisi hiilineutraalin yhteiskunnan olla totta jo 2050-luvulla.

Daniel-pojan 10-vuotissyntymäpäivätoive oli päästä lennättämään paperilennokki Eiffel-tornista.

Isoja päätöksiä ja radikaaleja toimia vaaditaan, jotta tavoitteisin päästään. Erityisesti Yhdysvalloilta  ja Kiinalta odotetaan nyt vastuullista uuden suunnan ottamista, jotta todellisia tuloksia saavutettaisiin

Silmiä ei voi sulkea eikä päätä työntää puskaan

Tiedetään.. osa suomalaisista ottaisi onnellisena vastaan lämpimämmät ja lyhyemmät talvet. Ihan varmaahan ei edes ole,  miten ilmasto meillä pitkän ajan kuluessa muuttuu; kaikki kun vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi jäätiköiden sulaminen  vaikuttaa meriveden korkeuteen ja lämpötilaan ja edelleen mahdollisesti merivirtauksiin ja tällöin ilmastonmuutos voikin merkitä  jotain ihan muuta kuin lämpötilan nousua.

Nykyisen tiedon mukaan meille pohjoisen kansalle kasvihuoneilmiö on kuitenkin totisinta totta ja lämpötilan nousu todennäköisin muutos;  IPPC:n ilmastoraportin mukaan lämpötilan muutos on voimakkainta napapiirin pohjoispuolella, jopa +8C tämän vuosisadan loppua kohden mentäessä.

Maanjäristys Chilessä vuonna 2010. 

Ilmastonmuutos on globaali, yhteinen ongelma, jolta ei voi sulkea silmiä. Se ei mene myöskään aina ihan reilun pelin mukaan; esimerkiksi meren pinnan nousu ja säiden ääri-ilmiöt aiheuttavat usein eniten ongelmia sellaisiin vähävaraisiin maihin, jotka eivät köyhyytensä vuoksi ole koskaan olleet suuria kasvihuonekaasujen päästäjiä. Isot päästömaat taas saattavat päästä kuin koirat veräjästä.

Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki, oothan meille vanha tuttu….

Matkailun akateemikot tuntevat hyvin miehen nimeltä C.Michael Hall. Minäkin olen lukenut runsain määrin hänen artikkeleitaan ja kirjojaan opinpolullani. Ei – hän ei yritä viedä Joulupukin paikkaa, vaan on usein nähty luennoitsija Suomessa, ja tuntee Suomen; hänen näkemykseensä voimme siis luottaa. Uusimmassa Matkailuseuran julkaisussa oli kirjoitus, josta innostuin oikein kunnolla!

Hall on pohtinut voisiko maailmalle leviävä viesti ilmastonmuutoksen uhkaamasta joulupukista havahduttaa ihmiset. Voisiko joulupukki – sen sijaan, että pyrkii nyt kaikin keinon  pitämään yllä kuvaa lumen luomasta talven idyllistä, osallistua taisteluun ilmastonmuutosta vastaan kertomalla avoimesti, että hänen kotipaikkansa talvinen idylli on uhattuna. ( Matkailututkimuksen Seuran julkaisu 2/2014. Hall, C. M. 2014, Will climate change kill Santa Claus…)

Ilman muuta! Hieno idea. Joulupukki voisi toimia keulakuvana ja johdattaa Lapin ja samalla koko Suomen kohti edistyksellisen vastuullista matkailun kehittämistä! Kertoa rohkeasti myös epämiellyttävän totuuden ja esitellä Lapin/Suomen lumon vaikka ei lunta aina olekaan. Mukaan voisi ottaa vahvemmin myös tontut – joulutonttujen lisäksi myös  paikanhaltija-tontut ja saunatontut.

Joulupukki on juuri oikeanlainen hyvän asian esittäjä;  lempeä ja luotettava, viisas ja tuttu, kaikkien rakastama. Joulupukki voisi olla esillä ympäri vuoden hyväntahdon lähettiläänä, näkyä myös kansainvälisenä vaikuttajana. Vaikea kuvitella, että kukaan sulkisi ovia Joulupukin edestä!

Uskaltaisikohan ja pystyisiköhän Suomi julistautumaan ensimmäiseksi hiilineutraaliksi matkailumaaksi?  Sillä saisimme etulyöntiaseman ja mahdollisuuden erottautua naapumaista! Ainakin täällä on maailmalaajuisestikin arvostettua Cleantech-osaamista ja metsät parhaimpima ja luonnollisimpina hiilinieluina apuna.