Let´s talk about Customer Experience in Helsinki and in Lapland

Javier arrived from Lapland – and not for the first time

Javier Pedrosa is Geographer, Researcher and Tourism professional. He has been travelling all over the world and he has been travelling dozens of times with groups in Finland and in other Nordic countries.

It was Javier who told me years ago that the connection we have to nature and the way we respect the old customs makes Finland different from the other Nordic countries. He admires our way of protecting the nature and the way how nature has always inspired Finnish artists and architectures. He also likes a lot the Finnish way of keeping silent and the Finnish way of being. But sometimes he has something more to say – if I ask him, and now I did.

Current topics of Finnish Tourism Industry

We met in Helsinki and started to talk about the very current topics of Finnish Tourism Industry as we both work in same business. Tourism is growing more than ever in Finland and we are facing new challenges among the professionals. Finnish researches are talking about Touristic Story and about Authentic Story. We are some also concerned about responsibility and overtourism.

I got inspired of the news I have been following lately and decided to take some pictures to tell  a short Touristic Story of Helsinki. Please have a look of it here:

Let´s talk about Customer service and Customer experience

Javier comes from Spain, which is the third (o second,depending on the year) biggest Tourist destination in the world. Spaniards know a lot about Tourism as industry, as a serious business and how to make customers happy.

When we met, Javier had arrived from Lapland a day before and had finished the city tour in Helsinki with his clients, with a local guide, of course. It was a good moment to talk about his experiences. I would say that our conclusion was that all kind of stories can be responsible by making the right decisions.

You can join our conversation by this video. After seeing it I will list some very practical tips Javier gave me:

A short list to consider

As I told Javier admires many things in Finland, among the most important is the good education in Nature conservation and he always remembers to mention Martti Ahtisaari and Finnish skills in peace negotiation. He is also grateful to travel with clients in safe country and he gives good feedback about road conditions.

He is not totally happy of the activities offered in Lapland. He would like to have more choices  and more simple activities as we tell on video. He would prefer something else than disposable dish when taking clients to have a soup, some snack or hot drink in Lappish ”kota”.

He also says that the attitude could be better when facing clients from different cultures. Too often the activities happen in a hurry which causes tense and no flexible treatment is considered – and the joy of working with clients would be great to be noticed.

Javier says he noticed this year that there are more non professionals working in several positions. More foreigners are working as well, but Javier says it is no problem always when Finnish or Lappish people take care of the authentic activities where the story is important part of the experience.

Javier was also little bit worried about the capasity of Rovaniemi airport; he says he has been witnessing moments where the tourists have lost their nervs because of too crowded terminal and sometimes there have not been enough place to park the buses.

The feeling of space and tranquility versus Overtourism

As Finland gives the promise to be a silent and spacious destination, it is also, according to Javier, strange to have the feeling of too many people walking in the street and this happens now in Rovaniemi and in Saariselkä. Those who are in Finland for the first time probably don´t have that feeling, but it certainly requires accostum also among the local people durign the high season.

Maybe at the end the most responsible choice is to construct tourist centers for masses – constructed and managed by the locals.

There are good examples in Spain of big Tourist destinations. I used live several years in Benidorm in Costa Blanca and my friends told me already 20 years ago that they prefer to have Tourists living their story of Spain in Benidorm meanwhile the locals live the real story of everyday life of Spain in their own villages and suburbans. I have lived the same reality and totally understand the point.

Now we talk about Overtourism. I like Harold Goodwin´s definition of Overtourism and have nothing to add: destinations where hosts or guests, locals or visitors, feel that there are too many visitors and that the quality of life in the area or the quality of the experience has deteriorated unacceptably. It is the opposite of Responsible Tourism which is about using tourism to make better places to live in and better places to visit. Often both visitors and guests experience the deterioration concurrently

Finland has a very good reputation in Education  and  it should be redeemed as a quality in Tourism Industry and in customer service. Shall we all work together to make Finland a good example of excellent service and responsibility? I´m in, are you?

Thank you for following my blog, please feel free to comment below!
I am grateful to cooperate, please visit the website for more information:
Mood of Finland

Javier – muchas gracias por tu tiempo y dedicación! Un abrazo fuerte!

p.s. Harold Goodwin will be attending the Conference for Responsible Tourism in Jyväskylä the 21-23.3.2018. Please read more about: ICRT

Rakkauden Metsä

Rakkauden lukot? So last season

Maailman metsäpäivä ja oivallus! Suomessa on käyty alkuvuonna 2016  yhteiskunnallista keskustelua metsien suojelusta ja metsähallituslaista. Metsien monimuotoisuuden suojeleminen on päivän puheenaiheena. Metsien ja luonnon terveysvaikutukset on tunnustettu saatujen tutkimusten perusteella ja luonto on Suomen tärkein matkailullinen vetovoimatekijä.

21.03.2016 oli Maailman metsäpäivä ja seurasin keskustelua sosiaalisessa mediassa. Minä sain päivän aikana idean, jonka haluan viedä käytäntöön. Olen jo viestinyt ideasta Visit Finlandin Matkailujohtajalle Paavo Virkkuselle ja Media- ja yhteiskuntasuhteiden johtajalle Jari Ahjoharjulle. Odotan vahvistusta tapaamisesta, jossa keskustelemme Joulupukista ja ilmastonmuutoksesta ja toivottavasti myös uudesta ideasta.

Aion olla lähipäivinä yhteydessä Ville Niinistöön ja Anni Sinnemäkeen. Listalla on myös Suomen luonnonsuojeluliiton Leo Stranius. Kerroin ideasta  Reilun matkailun yhdistyksen vuosikokouksessa ja Vanajalinna Groupin toimitusjohtaja Pekka Vihmakin sai viestini.

Idea on kiinnostanut kaikkia, joille olen siitä kertonut. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut EI. Vahvan KYLLÄ sanoi Haltia luontokeskuksen johtaja Tom Selänniemi, joka on lanseerannut ajatuksen Helsingin brändäämisestä maailman Luontopääkaupunkina.

Jos ei olla nopeita, voi olla, että ruotsalaiset vievät hyvän idean!

Rakkauden metsä – tätä päivää!

Ehdotan, että Suomeen perustetaan Rakkauden metsä tai metsiä. Ne ovat vaihtoehto rakkauden lukoille ja silloille. Tiedättehän tavan, jossa rakastavaiset käyvät sulkemassa lukon sillan kaiteeseen ja heittävät avaimen veteen todistaakseen ikuista rakkauttaan. Kuuluisimmat sillat ovat Pariisissa, Venetsiassa ja New Yorkissa eikä ongelmilta ole vältytty  eikä tapa ole ihan varauksetta ympäristölle hyväksi, eikä ruostuvat lukot esteettisesti kauniita.

Ehdotankin siis, että Helsingin lähistöltä, vaikkapa Keskuspuistosta, varataan metsäalue, johon rakastavaiset voivat istuttaa oman puun ikuisen rakkauden symboliksi. Tai ehkä pari voisi saada nimikkopuun jo olemassa olevasta metsästä.

Voisiko joku hotelli profiloitua rakkauden metsän hotelliksi ja tarjota koko paketin kansainvälisille vieraille?

Jatkona tarjotaan mahdollisuutta ostaa palvelu, jossa hoitaja tai kummi lähettää kuvia puusta esim. vuoden välein. Suunnittelussa tarvitaan ammattilaisia jotta metsän istutus hoidetaan vastuullisesti ja harkiten, luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen.

”Repeaterit”!

Todennäköistä on, että pari käy katsomassa puutaan ainakin tärkeinä suhteensa vuosipäivinä ja haluavat ehkä tuoda jälkikasvunsakin puun luokse kylään. Voihan käydä niinkin, että joku haluaa kaataa puunsa rakkauden loppuessa, joten pelisäännöistä pitää sopia. Rakkauden metsästä tulisi varmasti vetovoimainen kohde ja me saisimme matkailulle tärkeitä ”repeatereita” Suomeen.

Minulla on kuvassa näkyvä oma kuusi. Se ei ole kovin vahva, mutta minulle  rakas ja tärkeä. Se symboloi minulle aikaa, jolloin siirryin lapsuudesta nuoren naisen polulle, sain sen rippilahjaksi ja se istutettiin lapsuuden kodin pihalle.

Olemme saaneet kiitettävästi huomiota kotimaisessa mediassa. Radio Suomen toimittaja Tiina von Martens teki aiheesta kivan radio- ja nettijutun kesällä 2016, Olli Ihamäki teki haastattelun syyskuussa 2016 Metsäradioon ja Helsingin kaupungihallituksen päätöksen jälkeen syyskuussa 2017 iloittiin Yle Helsingin kanavilla Sannika Michelssonin kanssa. Helsingin Sanomat, Metro-lehti ja paikallislehdet ovat kirjoittaneet aiheesta kiitettävän usein. Mainostoimisto suunnitteli ja lahjoitti yllä näkyvän logon Rakkaduen Metsän käyttöön.

Rakkaudenmetsä on totta!

Päivitys 26.6.2020:

Ensimmäiset Rakkauden Puut on istutettu lunastamaani pieneen hehtaarin metsään Lopelle. Helsingin Vuosaaren Rakkauden Metsän avajaisia vietetään 28.8.2020, johon tarjoalla olleet puuntaimet olivat varattavissa kaupungin avaamilla sivuilla.

Sinä voit istuttaa rakkauden puun, olla mukana kasvattamassa Rakkauden Metsää ja suojella luontoa! Rakkauden Metsän idea on jalostunut ja yksinkertaistanut. Rakkauden puu on symboli rakkaudesta, sen voi situttaa mihin tahansa luonnonvaraiselle paikalle ja olla mukana tekemässä hyvää. Muistoksi ostetun todistuksen hinnasta lahjoitetaan 10€ Luonnonperintösäätiölle ikimetsien suojeluun.

Lue lisää  tästä: Rakkauden Metsä

FB: Rakkauden Metsä – Love Forest Finland
IG. @rakkaudenmetsa

Elämänviisautta

Kalevalan oppeja humanismista ja harmoniasta luonnon kanssa

Muutama vuosi sitten Helsingin sanomissa kirjoitettiin silloin 100-vuotiaasta geneveläisestä Juliette Monnin-Hornungista, joka oli lukenut Kalevalan ensimmäisen kerran alle kaksikymppinsenä, siis yli 80 vuotta sitten!

Sittemmin hän oli lukenut Kalevalan viidella eri kielellä. Hän oli täydellisen ihastunut Kalevalaan ja perusteli ihastustaan seuraavasti: ”Ihminen elää Kalevalassa täydellisessä harmoniassa luonnon kanssa, mikä on minulle luontoihmisenä erityisen tärkeää. Kirjassa on suurta humanismia sekä oppimisen ylistystä ja se on täynnä elämäniloa. Kalevala on uniikki teos runouden historiassa maailmanlaajuisestikin.”

Mummi ja Kalevalan opit

Lehtikirjoitus toi mieleen Mummini. Ei siksi, että olisimme viettäneet hänen 100-vuotispäiviään, vaan siksi, että olisin voinut melkein kuvitella Hornungin ja Mummin keskustelleen keskenään silloin kun Mummi mietti mitä antaa minulle ylioppilaslahjaksi.

Hornung kun toteaa haastattelussa: ”Jokaisen nuoren – ei vain Suomessa vaan kaikkialla – tulisi tuntea ainakin osia Kalevalasta. Monet ovat hieman eksyksissä nykypäivän elämänmenon kanssa ja Kalevalasta he voivat löytää eväitä onnellisuuteen ja rauhaan. Kalevala on nuorten kirja, siitä saa energiaa ja sisua.”

Mummi taisi ajatella samoin, sillä sain Mummilta  ylioppilaslahjaksi Kalevalan ja Mummin omatekemän Tuuterin kansallispuvun! Kesti monta vuotta, ennen kuin osasin oikeasti arvostaa lahjaa.

En laittanut pukua ylioppilasjuhliin, enkä vielä Mummin 70-vuotisjuhliinkaan, joita juhlin oranssi-mustissa hiuksissa ja Marimekon oranssikuvioisessa mekossa. Kotona oli  opetettu, että pukeutumisella kunnioitamme myös muita ihmisiä ja juhlissa etenkin juhlan järjestäjää ja äitini pukikin meidät lapsena kauniin tyylikkäästi aina juhliin lähdettäessä.

Viisautta oli sekin, että Mummi opetti ja jakoi tietoa, mutta jätti vastuun päätöksistä vastaanottajalle ja ymmärsi ajan tekevän tehtävänsä; radikaali oranssi-musta juhlapuku oli Mummin mielestä oikein hyvä. Mutta Mummin 85-vuotisjuhliin lähdin kansallispuvussa ja silloin Mummin silmistä paistoi onnellisuus. Syövän uuvuttaman Mummin me hyvästelimme seuraavan vuoden joulukuussa.

Mummi  100 vuotta – muistoissa mukana

23.05.2016 Mummi täyttäisi sata vuotta ja tämä päivä on meillä Mummille omistettu päivä. Niin kuin lehtikirjoituksen Juliette Monning Horningista, niin myös Mummista huokui harmoniaa ja elämänviisautta.

Mummi jakoi elämänviisautta meille lapsenlapsille ja opetti harmoniaa arjen pienissä asioissa. Oma äitini on jatkanut samaa tärkeää tehtävää omien lastenlastensa kanssa. Erityisesti harmonia näkyi Mummin tyylikkään huolitellussa olemuksessa; loppuun asti  saman sävyinen huulipuna ja kynsilakka – harmoniassa vaatetuksen ja korujen kanssa!

Kippis ja Elämälle kiitos!

Mummi vietti 75-v syntymäpäiviään Mallorcalla, missä olin silloin töissä. Hän kirjoitti  viimeisen illan tunnelmasta kivan kuvauksen osoittaen näin pienten hetkien olevan merkityksellisiä: ”Mietin hetken mitä tekisin jääkaapissa olevalle kakkupalalle ja samppanjalle. Heittäisinkö pois? Lopulta otin ne mukaani, istuin parvekkeelle, söin kakkua ja ”ryyppäsin” samppanjaa päälle. Oli se hauska näky, mutta kukaan ei ollut näkemässä, vahinko. Istuin siinä pitkään ja ihailin kaunista iltaa. Niin ihana loma. Kiitos!”

Mummin 85-vuotissyntymäpäivillä lauloimme kitaran säestyksellä Mummin toiveesta laulua ”Gracias a la vida – Elämälle kiitos” – molemmilla kielillä. Nuo kaksi sanaa pitävät sisällään kaikkein tärkeimmän – kyvyn nähdä elämän kauneuden ja olla siitä kiitollinen. Viimeisenä Mummin opetuksena opin luopumaan;  Mummi oli ensimmäinen todella läheinen ihminen, jonka jouduin hyvästelemään ja Mummi valmisti minua siihenkin.

Mummille kiitos!

Vasta reilu vuosi Mummin syntymän jälkeen Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi. Nuorena aikuisena  Mummi toimi Lottana ja jäi Suomen olympiavuonna 1952 leskeksi 36-vuotiaana yksin pyörittämään arkea  kahden lapsen ja miehensä yrityksen kanssa. Mummi myi vaarin yrityksen ja perusti oman.

Mummin kemikalio-kaupassa minä  opin asiakaspalvelun parhaat opit ja opin ottamaan vastuuta tehdystä työstä jo hyvin nuorena. Mummin  kanssa opin pesemään mattoja mäntysuovalla ja nauttimaan oopperasta.

Mummista ja sitten omasta isästä luopuminen on opettanut ymmärtämään yhdessä koettujen hetkien tärkeyden ja keskustelujen merkityksen. Ja sen, että rakkaat ihmiset eivät lopulta häviä elämästä kokonaan pois ikinä, vaan muistot oikeasti kantavat loppuun asti!

Kauneinta ja parasta arvostusta on ylläpitää rakkaiden ihmisten tarinoita ja siirtää niitä seuraaville sukupolville. Meillä muistellaan tänään Mummia. Kiitos, Mummi!

 

The short Story of my life

 

This white graduation cap has got its story to tell. The story of life.

The story started on the graduation day when I had the great feeling of starting my own life, having all the doors open! Can you see the look of hope, happiness and confidence in my eyes?

I have drank sparkling wine from my cap, I have lost it and found it again. My cap has been travelling with me ten years abroad. I have let Spanish and Latinamerican Tourist to try it during my Guided Tours in Helsinki and  I have told them that it brings luck.

I love my cap and I love the story of it. And I still have the same feeling of hope, happiness and confidence in my life. Life is great and I am gratefull.

There are thousands of  different stories of white graduation caps in Finland, isn´t it wonderful! Wonderful is also the tradition of wearing the cap every first of May! Maybe every now and then  we remember the first time of wearing the cap and we remember the feeling of having everything ahead.

Urban & Nature -matkailu

Urban & Nature koulutuksessa

 

Urban & Nature voi olla kiva kävelykierros hautausmaalla. Eikä ole muuten yhtään pitkäveteistä tai synkistelevää kun Ullis opastaa.

Helmi-huhtikuussa 2016 tarjoamme täydennyskoulutus-moduulina ”Erikoisoppaana toimiminen ” Matkaoppaan ammattitutkinnon osan, joka on suunnattu ensisijaisesti jo oppaan työtä tekeville alan ammattilaisille – niin urbaaneille kuin erä- ja luonto-oppaillekin, mutta miksei muillekin alan konkareille. Urbaanit oppaat oppivat luonto-oppailta ja päinvastoin. Koulutuksen aikana käydään retkeilemässä ja asiantuntijoita kutsutaan mukaan täydentämään sisältöjä.

Ajatuksena on tarjota urbaaneille oppaille lisää osaamista luonnosta, kasveista, ekologiasta, eläimistä ja luontoon perustuvasta kulttuuriperinnöstä – joka pitää sisällään tietysti myös vesistöt ja saunan! Erä- ja luonto-oppaat voivat oppia urbaaneilta oppailta tarinankerrontaa, kaupungin mielenkiintoisia henkilöhahmoja, salaisia piiloja sekä eri kulttuureista tulevien matkailijoiden ymmärrystä.

Pedagogisena mallina kaikissa käynnissä olevissa koulutuksissa on Yritys & InnovaatioLab – matkailukohteiden ja -yritysten kanssa tehtävät kehittämisprojektit, joissa teoria viedään suoraan käytäntöön.

”Sibelius, Sauna & Silence”  – elämyksiä urbaanissa ympäristössä

Urban & Nature -opastus teemalla ”Sibelius, Sauna & Silence”. Suomen kuuluisin sauna Tamminiemessä ja pieniä jooga-liikkeitä puutarhassa.

Tein keväällä 2015 kokeilevan oppimiskokemuksen yhdessä opiskelijoiden kanssa. Suunnittelin ja toteutin yhden päivän ohjelman Uusimaa-viikolle yhdessä neljän opiskelijan kanssa. Tein samalla Matkaoppaan ammattitutkinnon kolme tutkinnon osaa testaten ja kehittäen samalla tutkinnon käytäntöjä. Huomasin, että kehitettävääkin oli ja käytämme kokemuksen nyt hyödyksi kun uudet opiskelijat aloittavat.

Matkaoppaan ammattitutkinnossa tulee tuottaa myös kirjallisia raportteja;  tässä matkailupaketin ja opastuksen tuotteistamis-ja markkinointiraportti:Sibelius, Sauna & Silence

Matkaoppaan ammattitutkinto – Done!

Olipa muuten opettavaista ja hienoa tehdä Matkaoppaan ammattitutkinto täydennyskoulutuksena! Suosittelen muillekin! Tuon prosessin aikana tajusin taas, miten harvoin oppaat saavat palautetta työstään ja miten tärkeää se onkaan. Oli ihanaa saada kaunista ja kannustavaa palautetta alan ammattilaisilta; kiitos Kari, Lea ja Sirpa!

Urban & Nature – Helsingin metrolla

Maaritin suunnittelema ja toteuttama ”Metrolla Marjaniemeen” -retki oli hieno urbaanin ja luonnon yhdistelmä. Ensin elettiin urbaania tunnelmaa Helsingin rautatieasemalla ja hetkessä siirryttiin  ”maalaistunnelmaan”,  vain lyhyen metromatkan päähän kaupungin ydinkeskustasta. Siirtolapuutarhassa aika tuntui pysähtyneen ja kivat tarinat veivät ajassa 1940-luvulle ja taas takaisin tähän päivään. Vierailija pääsi hetkeksi mukaan siirtolapuutarhalaisten elämään!

Maarit opasti Urban & Nature yhdistelmää ”Metrolla Marjaniemeen” – retkellä.

Helsingin metroreitti on sinänsä jo kiva – ja eksoottinenkin matkailureitti urbaanista luontoon – vaikkapa  Vuosaaren monipuoliseen luontoon saakka! Ullis tarjoaa Vuosaaressa todella innovatiivista kävelyretkeä ”Walking in Baltic sea” – siinä vieraat puetaan vesijuoksuvöihin ja viedään ihastelemaan Helsinkiä mereltä päin – kirjaimellisesti meressä kävellen! Knoppitietona taas kannattaa mainostaa maailman pohjoisimman metroaseman sijaitsevan Helsingissä (Mellunmäki).

Kiasmasta Kivinokkaan kuva by Javi Pedrosa

Teimme kivan Urban & Nature -retken espanjalaisen ystäväni kanssa; katselimme Kiasmassa (Nykytaiteen museo, Helsinki)  urbaania performanssia ja hetkessä olimme lyhyen metromatkan päässä Herttoniemen siirtolapuutarhan kupeessa Kivinokan boheemin rennolla puutarha-alueella rantajuhlissa. Hieno ja melkein epätodellinen olo siirtyä kahdesta  niin erilaisesta tunnelmasta toiseen!

Urban & Nature Oslo

Opiskelukaveri-joukkomme ”viisikko” kokoontui kesällä Oslossa, ja vielä sattumalta samaan aikaan kun kaupunki täyttyi AC/DC – konserttivieraista! Luontomatkasta tuli todellinen urbaani kohtaaminen!

Oslon ooppera on upea! Kuva Eila Tarvudd-Sundby

Oslo yllätti positiivisesti: kaupunki tarjoaa upeat puitteet ”Urban & Nature” tunnelmiin. Ehkä viemme kolutuksemme myös Oslon oppaille tai teemme seuraavaksi pohjoismaista koulutus-yhteistyötä!

Merellisyys, puistot ja lähellä oleva Holmenkollenin alue yhdistettyinä moderniin Oopperataloon ja teollisen arkkitehtuurin satama-alueeseen olivat todella kiinnostava yhdistelmä. Yhdistelmässä oli jotakin samaa kuin Helsingissä, mutta tunnelma etenkin oli omanlaisensa. Muotoilu ja norjalaiset omat vaatemerkit kuten Mood of Norway olivat kivoja löytöjä.

Viisikko luontoretkeili Oslon edustan saarilla ja Holmenkollenilla. Kuva yllä Eila Tarvudd-Sundby

Urbaanista natureen; Asturias

Olin toivonut kovasti kunnon vaellus-kokemusta loman aikana, enkä antanut periksi. Kävin vaihtamassa urbaanin matkavarustukseni rinkkaan ja suuntasin heti Oslon reissun jälkeisenä päivänä Madridiin ja edelleen Espanjan pohjoiseen Asturian maakuntaan.

Asturiassa sainkin kokea aitoa luontomatkailun tunnelmaa! Matkan huippuhetki oli löytää koko urbaanin maailman hylännyt ranskalainen Francine joka asuu vuoristossa yksin – tai kuten hän sanoi, eläinten ja luonnon kanssa. Matkaa lähimpään asutukseen oli noin tunnin kävelymatkan verran – eikä Francinen luo oikein muulla keinolla pääsekään.

Francinen vieraina. Kaunis ja rauhoittava kohtaaminen

Francinesta on tehty dokumentti-elokuva  ”Los colores del viento – tuulen värit” jonka trailer löytyy tästä: Francine. Vaikka et ymmärtäisi espanjaa, kannattaa video käydä katsomassa. Sen  kautta välittyy rauhallisuus ja tunnelma – yhteys luontoon ja elämänviisaus.

Urban & Nature Helsinki

Urban & Nature on toimiva ja hyvä yhdistelmä matkailupalveluiden teemana. Minä olen mielestäni  ”urban & nature” – ihminen. Rakastan luontoa ja tarvitsen yhteyttä luontoon; parasta lääkettä stressiin on luonnossa lenkkeily, sauna ja luonnonvesissä uiminen. Mutta nautin myös urbaaneista huveista; teatterista, arkkitehtuurista, kokeilevasta keittiöstä, ihmisten tarkkailusta ja  kaupungin tunnelmasta.

Aika moni matkailija, niin kuin varmasti moni tämän kirjoituksen lukijakin, lienee kaltaiseni ja haluaa todennäköisesti kokea Helsingissäkin jotain urbaania ja jotain ”naturea”  ja etenkin niiden yhdistelmiä.

Mahdollisuuksia on kyllä tarjolla ja uusia syntymässä! Mielenkiinnolla ja ilolla odotamme uusien alueiden rakentumista Helsinkiin; Katajanokan Allas & sauna-hanke, Hernesaaren sauna- ja ravintolakokonaisuus,  Kalasatama ja Teurastamo uusine palveluineen sekä Lapinlahden entinen mielisairaala tapahtumineen.

Urban & Nature on yksi kantava teema myös Suomi 100v -juhlavuoteen valmistauduttaessa; jotakin vanhaa, jotakin uutta, jotakin urbaania, jotakin ruraalia, taidetta ja teollisuutta, muotoilua ja musiikkia, tapahtumia ja tarinoita – mistä on Suomen itsenäisyys ja identiteetti rakentunut?

Lapinlahden entinen mielisairaala houkuttelee tarinoimaan…

Kyllä se on se luonto – olemme tottuneet sanomaan kun Suomen matkailun vetovoimasta puhutaan, mutta kyllä se on myös se persoonallinen urbaani ja luonnon yhdistelmä mikä vetää matkailijoita puoleensa.

To travel or not to travel… Just to remind you how to be Responsible Tourist (Eng)

Responsible Tourist respect the local

In the middle of all the changes we are living in Tourism Industry is good to cool down, and think of our values in life and reflect them in our behavior when traveling. What kind of traveller are you?

Make a test  just reading the short material and discover whether you are Traditional, Modern, Postmodern or Transmodern: What kind of traveller  are you?

What ever your ”result” is, you can be responsible Tourist. Even the small changes are significant when making Tourism more responsible industry.

I got the oportunity to write as visiting blogger for Visit Helsinki ( Helsinki´s official Tourist office)  Web pages. It was nice to think about responsibility in local aspect as I usually think about Tourism industry in global level. There are many things we can do in responsible way when travelling in our home country; we can sleep in a family owned hostel or other type of accomodation instead of staying at our friends´ place. We can take our friends to have a coffee or dinner in a local restaurant. We can save water and electricity when staying away from home and we can buy local food and bewerage or handicraft to take home – and support local entrepreuners.

Read more in Visit Helsinki blog: Responsible Tourist in Helsinki by Anu Nylund

 

Iloista pääsiäistä! Keltainen on toivon ja ilon väri.