Rakkauden Metsä

Rakkauden lukot? So last season

Maailman metsäpäivä ja oivallus! Suomessa on käyty alkuvuonna 2016  yhteiskunnallista keskustelua metsien suojelusta ja metsähallituslaista. Metsien monimuotoisuuden suojeleminen on päivän puheenaiheena. Metsien ja luonnon terveysvaikutukset on tunnustettu saatujen tutkimusten perusteella ja luonto on Suomen tärkein matkailullinen vetovoimatekijä.

21.03.2016 oli Maailman metsäpäivä ja seurasin keskustelua sosiaalisessa mediassa. Minä sain päivän aikana idean, jonka haluan viedä käytäntöön. Olen jo viestinyt ideasta Visit Finlandin Matkailujohtajalle Paavo Virkkuselle ja Media- ja yhteiskuntasuhteiden johtajalle Jari Ahjoharjulle. Odotan vahvistusta tapaamisesta, jossa keskustelemme Joulupukista ja ilmastonmuutoksesta ja toivottavasti myös uudesta ideasta.

Aion olla lähipäivinä yhteydessä Ville Niinistöön ja Anni Sinnemäkeen. Listalla on myös Suomen luonnonsuojeluliiton Leo Stranius. Kerroin ideasta  Reilun matkailun yhdistyksen vuosikokouksessa ja Vanajalinna Groupin toimitusjohtaja Pekka Vihmakin sai viestini.

Idea on kiinnostanut kaikkia, joille olen siitä kertonut. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut EI. Vahvan KYLLÄ sanoi Haltia luontokeskuksen johtaja Tom Selänniemi, joka on lanseerannut ajatuksen Helsingin brändäämisestä maailman Luontopääkaupunkina.

Jos ei olla nopeita, voi olla, että ruotsalaiset vievät hyvän idean!

Rakkauden metsä – tätä päivää!

Ehdotan, että Suomeen perustetaan Rakkauden metsä tai metsiä. Ne ovat vaihtoehto rakkauden lukoille ja silloille. Tiedättehän tavan, jossa rakastavaiset käyvät sulkemassa lukon sillan kaiteeseen ja heittävät avaimen veteen todistaakseen ikuista rakkauttaan. Kuuluisimmat sillat ovat Pariisissa, Venetsiassa ja New Yorkissa eikä ongelmilta ole vältytty  eikä tapa ole ihan varauksetta ympäristölle hyväksi, eikä ruostuvat lukot esteettisesti kauniita.

Ehdotankin siis, että Helsingin lähistöltä, vaikkapa Keskuspuistosta, varataan metsäalue, johon rakastavaiset voivat istuttaa oman puun ikuisen rakkauden symboliksi. Tai ehkä pari voisi saada nimikkopuun jo olemassa olevasta metsästä.

Voisiko joku hotelli profiloitua rakkauden metsän hotelliksi ja tarjota koko paketin kansainvälisille vieraille?

Jatkona tarjotaan mahdollisuutta ostaa palvelu, jossa hoitaja tai kummi lähettää kuvia puusta esim. vuoden välein. Suunnittelussa tarvitaan ammattilaisia jotta metsän istutus hoidetaan vastuullisesti ja harkiten, luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen.

”Repeaterit”!

Todennäköistä on, että pari käy katsomassa puutaan ainakin tärkeinä suhteensa vuosipäivinä ja haluavat ehkä tuoda jälkikasvunsakin puun luokse kylään. Voihan käydä niinkin, että joku haluaa kaataa puunsa rakkauden loppuessa, joten pelisäännöistä pitää sopia. Rakkauden metsästä tulisi varmasti vetovoimainen kohde ja me saisimme matkailulle tärkeitä ”repeatereita” Suomeen.

Minulla on kuvassa näkyvä oma kuusi. Se ei ole kovin vahva, mutta minulle  rakas ja tärkeä. Se symboloi minulle aikaa, jolloin siirryin lapsuudesta nuoren naisen polulle, sain sen rippilahjaksi ja se istutettiin lapsuuden kodin pihalle.

Olemme saaneet kiitettävästi huomiota kotimaisessa mediassa. Radio Suomen toimittaja Tiina von Martens teki aiheesta kivan radio- ja nettijutun kesällä 2016, Olli Ihamäki teki haastattelun syyskuussa 2016 Metsäradioon ja Helsingin kaupungihallituksen päätöksen jälkeen syyskuussa 2017 iloittiin Yle Helsingin kanavilla Sannika Michelssonin kanssa. Helsingin Sanomat, Metro-lehti ja paikallislehdet ovat kirjoittaneet aiheesta kiitettävän usein. Mainostoimisto suunnitteli ja lahjoitti yllä näkyvän logon Rakkaduen Metsän käyttöön.

Rakkaudenmetsä on totta!

Päivitys 26.6.2020:

Ensimmäiset Rakkauden Puut on istutettu lunastamaani pieneen hehtaarin metsään Lopelle. Helsingin Vuosaaren Rakkauden Metsän avajaisia vietetään 28.8.2020, johon tarjoalla olleet puuntaimet olivat varattavissa kaupungin avaamilla sivuilla.

Sinä voit istuttaa rakkauden puun, olla mukana kasvattamassa Rakkauden Metsää ja suojella luontoa! Rakkauden Metsän idea on jalostunut ja yksinkertaistanut. Rakkauden puu on symboli rakkaudesta, sen voi situttaa mihin tahansa luonnonvaraiselle paikalle ja olla mukana tekemässä hyvää. Muistoksi ostetun todistuksen hinnasta lahjoitetaan 10€ Luonnonperintösäätiölle ikimetsien suojeluun.

Lue lisää  tästä: Rakkauden Metsä

FB: Rakkauden Metsä – Love Forest Finland
IG. @rakkaudenmetsa

Yes – we have Luxury Tourism in Finland (Eng)

Luxury doesn´t mean same for all of us

It´s not easy to define luxury in Tourism business. We all have different kind of thoughts when thinking of luxury or deluxe. Some of you might think of Dubai and the luxurious shopping possibilities whilst someone else may think about luxurious hotels with marble, crystal chandeliers, Champagne, servants and flights by private jets. Luxury is something we don´t have in our everyday life, something special, isn´t it?

For being so personal and subjective item, it is also very sensitive branch in Tourism business to promote and sell. It´s all about customers´ needs and wishes – and once customer arrives to your place or destination,  you still need to exceed expectations. The success of Luxury Tourism requires very good image marketing – and perfect Service Design.

Rural houses in Asturias, Spain.

I had a boyfriend years ago who wanted to take me to the best five star all-inclusive holiday resorts close to golf courses for holidays and didn´t understand at all why I prefered to stay in small rural houses in the middle of nowhere.

Our expectations of luxury were different – and as you possibly guess- our relationship didn´t last for long – not only because of our different ways to spend holidays but because of our different values of life.

International definitions

I hereby sum some notes about Luxury and Luxury Tourism. I found some information about Luxury Tourism gathered in one blog  : World Tourism Forum

According to that blog  ”Luxury tourism is considered as niche tourism industry as it serves customers providing unique, authentic ‘excess’ service, so that customer won’t need to worry about the organization or lack of amenities.”

Pam Danziger, internationally known market researcher and writer has told that luxury can be separeted to ”old luxury” and ”new luxury”. According to her old luxury is something that only rich people can have, it´s  a way of life based on money and materia whilst new luxury is based on experiences and feelings.

She also define luxury as following:

Luxury should be all-encompassing, it should tell you a story, luxury need to meet the needs of the customer, it must comply with costumer values and luxury should make the customer feel special.

How about Luxury Tourism in Finland

My friend,  owner and CEO of ToolBox-travel marketing & Consulting company Kari Halonen, talked about Luxury Tourism in Matka- Travel Fair last January (2016) in Helsinki. Kari also used the definition of  Pam Danziger as base of the research he had done in Finland. You can read the results of Kari´s research in Finnish opening this link: ToolBox-travel

Sunset in Levi

While listening to him I started to think about luxury Tourism in Finland. According to the research done by ToolBox-travel there are three different kinds of Luxury Tourism:

1. Luxury – Luxus
   • five star standard,  about the same as old luxury
2. Incentive Luxury
   • ”once in the lifetime”- experiences, demanding money and lot of work as well as special environment
3. Experimential Luxury
   • highlighting authenticity, based on nature and cultural values, customer service respecting the locality, first class service taking  into account the local level ( new luxury)

My experience and observation in Lapland

I was lucky to have an opportunity to visit probably the best known Luxury Tourism company in Finland, Levi Spirit Luxury Villas in Lapland. This is how they define luxury:

The definition of arctic luxury

Have you travelled the world in search of exotic experiences? Perhaps it’s time to give Lapland a chance to surprise you. Levi Spirit has all the elements that make special holidays and memorable times together. This unique resort is a combination of comfort and Arctic wilderness, which is not found anywhere else.

And yes- that´s exactly what they offer; Nordic/Finnish  -style wooden villas in Lapland. The architecture and design is simple and beautiful. Customers are connected to nature and wilderness.

Levi Spirit Luxury Villas in Lapland

The environment is excotic and the special activities can be arranged.  And then comes the main point; I think that the secret of the success lies in hospitality.

The whole customer service process is managed by one person who gets to know the customers already before their arrival – in personal way. She fullfills the customers´ wishes and needs from catering to every day cleaning, from clothing purchases to private driver and chef –  what ever is needed.

Levi Spirit – Designed in Finnish way

It´s not easy to offer luxurious service for very special customers in Levi; it is located in a small municipality of about 6400 inhabitants all together spread in very vast area. There are not, for example, so many ”five star chefs” to call at short notice.

Luxury in Levi Spirit´s  case seems to be based on local values, arctric location, nature  and the best possible service. The heart of the place is Heini, local woman who really knows how to make you feel comfortable. Her attitude and way of being is a very good example of local hospitality – she is very professional and at the same time so authentic! She tells you the story and she lets you to be part of the beautiful,  artctic story.

Thank you Heini and Pekka!
I did enjoy the spirit of Levi and the story of Lapland.

Annetaanko Suomi-brändäys ruotsalaisten tehtäväksi?

Suomella on maabrändiraportti – mutta onko brändiä?

Maabrändivaltuuskunnan raportti julkaistiin vuonna 2010. Suomen maabrändiä ei ollut siihen asti kehittänyt eikä koordinoinut mikään yksittäinen taho, vaan Suomen imagoon ja Suomi-kuvan vaikuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä oli toteuttanut omilla tahoillaan lukuisa määrä eri toimijoita, kuten matkailu-, teknologia ja investointiala ja eri alojen yritykset, jokainen omista lähtökohdistaan.

Raportissa Suomen suurimmaksi vahvuudeksi nostettiin maan historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Tähän vahvuuteen perustui maabrändin strateginen, vuoteen 2030 ulottuva tavoite, jonka mukaan Suomen odotetaan olevan maailmalla tunnettu ongelmien ratkaisijamaa.

 

Nyt on vuosi 2016 eikä Suomen maabrändistä puhu kukaan

Suomi-brändin lanseeraus herätti tunteita puoleen ja toiseen. Minä pysyttelin sisällössä ja asiassa. Luin raportin ja kerroin siitä opiskelijoille, käytin tutkimusaineistona gradussani ja ajattelin, että  jos iso työ tehtiin ja siihen käytettiin paljon rahaa, niin miksi emme käyttäisi sitä hyödyksi eri toimialojen viennin tukena.

Annoin mahdollisuuden ja nyt olen pettynyt.  Koitan kuumeisesti hakea tietoa siitä, miten Suomea maailmalle oikein brändätään. Jokainen toimiala ilmeisesti vähän omalla tavallaan? Ja matkailualakin hyvin pirstaleisesti – riippuen alueesta, sektorista ja välillä vähän yrityksestäkin

Suomi-brändiä ja raporttia ei löydy enää mistään, kukaan ei enää puhu Tehtävä Suomelle – tavoitteista. Maabrändi-nettisivua ei enää ole eikä Team Finlandin sivuilta löydy tietoa maabrändiraportista, sivulta ei edes saa hakutulosta sanalla maabrändi. Maabrändikohua kesti vuoden tai kaksi ja jäljelle on jäänyt hiljaisuus.

Matkailuelinkeinon tavoitteisiin hiljaisuuden laskeutuminen kohun jälkeen sopii; ”Hiljaisuus – Silence” –  oli brändiraportin Suomen matkailualalle antama tehtävä. Hiljaisuus on kyllä jäänyt elämään yhtenä Visit Finlandin markkinointiteemana ”Silence, please”. Mutta mikä on se slogan tai sanoma, millä me kaikki voimme markkinoida Suomea – toimialasta riippumatta?

 

Hiljaisuuden rinnalle kaivataan ääntä ja rohkeutta

Suomi on hyvä monessa, mutta ei niin kovin tunnettu. Suomi on listattu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi ja vähiten korruptoituneeksi maaksi, Suomessa on todettu olevan maailman vapain lehdistö, Suomi on Forbesin tilaston mukaan maailman yksi parhaista maista maailmassa liiketoiminnalle, suomalainen koulujärjestelmä on PISA-tutkimuksissa listattu maailman parhaimpiin ja suomalaiset äidit kuuluvat maailman parhaimmin voivien joukkoon. Suomalaisiin luotetaan ja suomalaiset osaavat ratkaista ongelmia.

Tapasin muutama päivä sitten eri alojen edelläkävijöitä; yrityksiä, joissa tehdään rohkeita päätöksiä ja isojakin investointeja,  uusia avauksia palvelu- ja teknologiapalveluiden vientiin ja siinä samalla hienoa Suomi-brändäystä. Luotettavat kumppanuudet, tuotteiden ja palveluiden turvallisuus, ”luova hulluus” ja rohkeus jäivät uusista tuttavuuksista ja heidän tekemisestään päällimmäisenä mieleen!

Osaamistarpeista tärkeimmäksi edelläkävijöiden tapaamisessa nostettiin myynti! Kansainvälisillä markkinoilla yrityksen tuotteiden ja palveluiden myynnin tukena maan tunnettuus ja brändi toimivat hyvin. Edelläkävijä- tapaamisessa tärkeimmiksi myyntiä tukeviksi argumenteiksi ja eduksi kilpailijoihin verrattuna nousivat turvallisuus, puhtaus (luonnontuotteet) ja luotettavuus.

Annetaanko Suomen brändääminen ruotsalaisten tehtäväksi?

Suomalainen koomikko, toimittaja ja tuottaja Lotta Backlund päivitti tilansa ja latasi alla olevan kuvan Facebookissa 5.2.2016: ”Olen Bromman lentokentällä Tukholmassa enkä nyt halua tässä ruveta viisastelemaan ja ohjeistamaan ketään työssään mutta KOVASTI NÄYTTÄÄ HELSINGILTÄ TÄMÄ RUOTSIMAINOS”. Päivitys sai vuorokaudessa yli 6000 tykkääjää ja määrä nousee edelleen. Kommenttejakin on yli sata ja jakoja yli tuhat.

Kuva: Lotta Backlund

Tästä kuvasta ja keskustelusta mieleeni nousi ajatus siitä, että mitä jos antaisimmekin ruotsalaisten auttaa meitä Suomi-brändin rakentamisessa? Siis ihan oikeasti – ehkä ulkopuolelta tuleva ideointi ja vahvuuksien nostaminen toisivat vakuuttavuutta brändin lanseeraukseen globaalissa maailmassa. Ruotsalaiset osaavat brändätä, eikö totta?

Saisimme varmasti mediajulkisuutta maailmanlaajuisesti ja olisimme ehkä luomassa uudenlaista brändin rakentamisen kulttuuria – uudella ja avoimella tavalla. Tai voisihan brändityöryhmän samalla koota monista kansalaisuuksista. Niistä ihmisistä, jotka ovat tehneet yhteistyötä suomalaisten kanssa ja pystyvät nostamaan esille Suomen vahvuuksia; matkailijat, yritysyhteistyökumppanit, Suomessa asuvat ulkomaalaiset ja ulkomailla asuvat suomalaiset ja ehdottomasti myös ruotsalaiset – niin ja kyllä, myös suomalaisetkin saisivat olla mukana.

Mission impossible?

Nyt lopuksi jäljelle jää jälleen kysymys siitä, että onko maabrändi tarpeen olleenkaan? Ja jos on, niin voisiko brändiä rakentaa kaikille avoimessa foorumissa niin, että sitä olisi helppo tarvittaessa päivittää. Sopiiko sama brändi kaikille toimijoille, kaikilla toimialoilla?

Gradussani (Matkailun keltainen kirja. Matkailuosaajat Suomi-kuvan lähettiläinä) tutkin muutama vuosi maabrändiraportin julkaisemisen jälkeen mm. sitä, miten brändi oli jalkautettu matkailualan asiakaspalvelijoille, miten hyvin brändi tunnettiin ja miten sitä sovellettiin työssä. Vastaus lyhyen kaavan mukaan on, että ei oltu jalkautettu, ei tunnettu eikä sovellettu tietoisesti työssä oikein ollenkaan.

Kun minä kysyn espanjalaisilta ystäviltä ja kollegoilta, että miten Suomi erottautuu muista maista ja kilpailijoista matkailullisesti, sanovat he useimmiten, että erottava tekijä on suomalaisuus – erilaiset ihmiset, positiivinen outous ja aitous. Ja kyllä usein mainitaan myös luonnon puhtaus, yhteys luontoon, sauna ja ”kaurismäkiläisyys”. Suomeen on kuulemma helppo tulla, koska täällä voi luottaa siihen, että kaikki sujuu ja ongelmatkin ratkaistaan.

Näissä tunnelmissa ja näihin aatoksiin on hyvä lopettaa. Ja jättää vastuu brändin tarpeen pohdinnasta lukijalle. Oikeasti ajatuksena oli kirjoittaa koulutusviennistä, mutta en päässyt sinne asti; se on sitten seuraavan kirjoituksen aihe.

Iloista laskiaissunnuntaita!
Meillä sataa vettä, mutta laskiaispullien syöntiähän se ei estä!