Annetaanko Suomi-brändäys ruotsalaisten tehtäväksi?

Maabrändivaltuuskunnan raportti julkaistiin vuonna 2010. Suomen maabrändiä ei ollut siihen asti kehittänyt eikä koordinoinut mikään yksittäinen taho, vaan Suomen imagoon ja Suomi-kuvan vaikuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä oli toteuttanut omilla tahoillaan lukuisa määrä eri toimijoita, kuten matkailu-, teknologia ja investointiala ja eri alojen yritykset, jokainen omista lähtökohdistaan.

Raportissa Suomen suurimmaksi vahvuudeksi nostettiin maan historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Tähän vahvuuteen perustui maabrändin strateginen, vuoteen 2030 ulottuva tavoite, jonka mukaan Suomen odotetaan olevan maailmalla tunnettu ongelmien ratkaisijamaa.

Bru slide

 

Nyt on vuosi 2016 eikä Suomen maabrändistä puhu kukaan

Suomi-brändin lanseeraus herätti tunteita puoleen ja toiseen. Minä pysyttelin sisällössä ja asiassa. Luin raportin ja kerroin siitä opiskelijoille, käytin tutkimusaineistona gradussani ja ajattelin, että  jos iso työ tehtiin ja siihen käytettiin paljon rahaa, niin miksi emme käyttäisi sitä hyödyksi eri toimialojen viennin tukena.

Annoin mahdollisuuden ja nyt olen pettynyt.  Koitan kuumeisesti hakea tietoa siitä, miten Suomea maailmalle oikein brändätään. Jokainen toimiala ilmeisesti vähän omalla tavallaan? Ja matkailualakin hyvin pirstaleisesti – riippuen alueesta, sektorista ja välillä vähän yrityksestäkin

Suomi-brändiä ja raporttia ei löydy enää mistään, kukaan ei enää puhu Tehtävä Suomelle – tavoitteista. Maabrändi-nettisivua ei enää ole eikä Team Finlandin sivuilta löydy tietoa maabrändiraportista, sivulta ei edes saa hakutulosta sanalla maabrändi. Maabrändikohua kesti vuoden tai kaksi ja jäljelle on jäänyt hiljaisuus.

Matkailuelinkeinon tavoitteisiin hiljaisuuden laskeutuminen kohun jälkeen sopii; ”Hiljaisuus – Silence” –  oli brändiraportin Suomen matkailualalle antama tehtävä. Hiljaisuus on kyllä jäänyt elämään yhtenä Visit Finlandin markkinointiteemana ”Silence, please”. Mutta mikä on se slogan tai sanoma, millä me kaikki voimme markkinoida Suomea – toimialasta riippumatta?

hiihtoretkeltä aurinko ja pienet puut

 

Hiljaisuuden rinnalle kaivataan ääntä ja rohkeutta

Suomi on hyvä monessa, mutta ei niin kovin tunnettu. Suomi on listattu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi ja vähiten korruptoituneeksi maaksi, Suomessa on todettu olevan maailman vapain lehdistö, Suomi on Forbesin tilaston mukaan maailman yksi parhaista maista maailmassa liiketoiminnalle, suomalainen koulujärjestelmä on PISA-tutkimuksissa listattu maailman parhaimpiin ja suomalaiset äidit kuuluvat maailman parhaimmin voivien joukkoon. Suomalaisiin luotetaan ja suomalaiset osaavat ratkaista ongelmia.

Rippi- tai yo-lahjaksi saamani kuusi Lopella ei ole oikein hyvissä voinneissa, mutta sinnittelee ja tuo iloa!

Tapasin muutama päivä sitten eri alojen edelläkävijöitä; yrityksiä, joissa tehdään rohkeita päätöksiä ja isojakin investointeja,  uusia avauksia palvelu- ja teknologiapalveluiden vientiin ja siinä samalla hienoa Suomi-brändäystä. Luotettavat kumppanuudet, tuotteiden ja palveluiden turvallisuus, ”luova hulluus” ja rohkeus jäivät uusista tuttavuuksista ja heidän tekemisestään päällimmäisenä mieleen!

Osaamistarpeista tärkeimmäksi edelläkävijöiden tapaamisessa nostettiin myynti! Kansainvälisillä markkinoilla yrityksen tuotteiden ja palveluiden myynnin tukena maan tunnettuus ja brändi toimivat hyvin. Edelläkävijä- tapaamisessa tärkeimmiksi myyntiä tukeviksi argumenteiksi ja eduksi kilpailijoihin verrattuna nousivat turvallisuus, puhtaus (luonnontuotteet) ja luotettavuus.

Annetaanko Suomen brändääminen ruotsalaisten tehtäväksi?

Suomalainen koomikko, toimittaja ja tuottaja Lotta Backlund päivitti tilansa ja latasi alla olevan kuvan Facebookissa 5.2.2016: ”Olen Bromman lentokentällä Tukholmassa enkä nyt halua tässä ruveta viisastelemaan ja ohjeistamaan ketään työssään mutta KOVASTI NÄYTTÄÄ HELSINGILTÄ TÄMÄ RUOTSIMAINOS”. Päivitys sai vuorokaudessa yli 6000 tykkääjää ja määrä nousee edelleen. Kommenttejakin on yli sata ja jakoja yli tuhat.

Lotta Backlund otti kuvan Bromman lentokentällä

Kuva: Lotta Backlund

Tästä kuvasta ja keskustelusta mieleeni nousi ajatus siitä, että mitä jos antaisimmekin ruotsalaisten auttaa meitä Suomi-brändin rakentamisessa? Siis ihan oikeasti – ehkä ulkopuolelta tuleva ideointi ja vahvuuksien nostaminen toisivat vakuuttavuutta brändin lanseeraukseen globaalissa maailmassa. Ruotsalaiset osaavat brändätä, eikö totta?

Saisimme varmasti mediajulkisuutta maailmanlaajuisesti ja olisimme ehkä luomassa uudenlaista brändin rakentamisen kulttuuria – uudella ja avoimella tavalla. Tai voisihan brändityöryhmän samalla koota monista kansalaisuuksista. Niistä ihmisistä, jotka ovat tehneet yhteistyötä suomalaisten kanssa ja pystyvät nostamaan esille Suomen vahvuuksia; matkailijat, yritysyhteistyökumppanit, Suomessa asuvat ulkomaalaiset ja ulkomailla asuvat suomalaiset ja ehdottomasti myös ruotsalaiset – niin ja kyllä, myös suomalaisetkin saisivat olla mukana.

Mission impossible?

Nyt lopuksi jäljelle jää jälleen kysymys siitä, että onko maabrändi tarpeen olleenkaan? Ja jos on, niin voisiko brändiä rakentaa kaikille avoimessa foorumissa niin, että sitä olisi helppo tarvittaessa päivittää. Sopiiko sama brändi kaikille toimijoille, kaikilla toimialoilla?

Gradussani (Matkailun keltainen kirja. Matkailuosaajat Suomi-kuvan lähettiläinä) tutkin muutama vuosi maabrändiraportin julkaisemisen jälkeen mm. sitä, miten brändi oli jalkautettu matkailualan asiakaspalvelijoille, miten hyvin brändi tunnettiin ja miten sitä sovellettiin työssä. Vastaus lyhyen kaavan mukaan on, että ei oltu jalkautettu, ei tunnettu eikä sovellettu tietoisesti työssä oikein ollenkaan.

Kun minä kysyn espanjalaisilta ystäviltä ja kollegoilta, että miten Suomi erottautuu muista maista ja kilpailijoista matkailullisesti, sanovat he useimmiten, että erottava tekijä on suomalaisuus – erilaiset ihmiset, positiivinen outous ja aitous. Ja kyllä usein mainitaan myös luonnon puhtaus, yhteys luontoon, sauna ja ”kaurismäkiläisyys”. Suomeen on kuulemma helppo tulla, koska täällä voi luottaa siihen, että kaikki sujuu ja ongelmatkin ratkaistaan.

Näissä tunnelmissa ja näihin aatoksiin on hyvä lopettaa. Ja jättää vastuu brändin tarpeen pohdinnasta lukijalle. Oikeasti ajatuksena oli kirjoittaa koulutusviennistä, mutta en päässyt sinne asti; se on sitten seuraavan kirjoituksen aihe.

Iloista laskiaissunnuntaita!
Meillä sataa vettä, mutta laskiaispullien syöntiähän se ei estä!

Dani16v laskiaispullat

Design

Matkailualan opettajan / projektipäällikön työssäni vuosi on alkanut vauhdikkaasti! Olen kirjoittanut Design-sanan tämän vuoden ensimmäisten 12 päivän aikana ainkin 50 kertaa.  Ja opas-sanan vielä useammin. Suunitteilla on koulutus oppaille jotka vastaanottavat matkailijoita Maailman muotoilupääkaupungissa Helsingissä vuonna 2012.  Ja sitä ennen ja sen jälkeenkin. Lue lisää World Design Capital Helsinki 2012

Elämä on ollut siis nyt yhtä opasta ja Designia, mutta toistaiseksi vain sanoina paperilla ja  muutamina kohtaamisina koulun neukkareissa. Kiva sanayhdistelmä, uteliaisuus ja mielenkiinto ovat  heränneet. Viimeistään kesäkuussa minunkin pitäisi jo osata määritellä mitä tekemistä on Designilla opastoiminnan kanssa.  Jaksatteko odottaa? Pienellä lämmittelyllä  voidaan jo aloittaa.

Luovuus  ja Design sopivat sanaparina ja tekemisenä hyvin yhteen.  Luovuus voi tarkoittaa ainakin sitä,  että ollaan avoimia uusille ja erilaisille vaihtoehdoille, kokeillaan uusia ratkaisuja ongelmia ratkaistaessa, tuotetta tai palvelua  suunniteltaessa. Minä pyrin olemaan luova  pullaa leipoessa ja  koulutuksia suunnitellessa.

Ei tyydytä tekemään  niin kuin ennenkin on tehty,  vaan uudella tavalla rohkeasti kokeillen. Tony Dunderfelt kertoi esimerkin luovuudesta; jos  tehtävänä olisi suunnittella uusi palosammutin, kovin luova ratkaisu ei olisi se, että vaihdetaan väri punaisesta vihreään. Luovuutta olisi se, että koko tuote muotoiltaisiin uudestaan ja siitä tehtäisiin entistäkin parempi käyttää ja ehkä hauskempi ja kivempi katsoa! Tonyn ajatuksia voit lukea lisää Tony Dunderfelt – nettisivuilta.

Viime kuukausien kohtaamissa kerroin myös kohdanneeni Stefan Lindforsin,  joka on  ihan varmasti luova muotoilija!  Muistatteko millaisen vesipullon Stefan on muotoillut tai millainen oli hänen ensimmäinen tunnetuksi tullut lamppunsa! Käykääpä vilkaisemassa Lindforsin nettisivuja  tästä. Oli ilo keskustella Stefanin kanssa matkailusta ja muotoilusta  ja vähän palvelumuotoilustakin.

Minä olen erikoistunut Pulla-Designiin. Laura Esquivelin kirjan  ”Como agua para chocolate”  (suom. ”Pöytään ja vuoteeseen”.. joihin kirjan tarinankin mukaan muuten  kutsutaan vain kerran) luettuani pullanleivonta sai ihan uuden merkityksen. Kirja oli upea lukukokemus, hieno kuvaus Latinalaisen Amerikan kulttuurista – suosittelen!

Kirjan lukemisen jälkeen paneuduin entistä iloisemmalla mielellä pullataikinan vaivaamiseen ajatuksella ja kiireettä. Pullataikinaa nyrkillä vaivatessani ajattelen vain hyviä asioita, useimmiten niitä ihmisiä joille olen pullaa leipomassa. Ehkä joskus pullaani syövät vuodattavat ah.. niin sydäntäsärkeviä kyyneliä kun pullaa vaivatessa olen sittenkin käynyt läpi elämän herkimpiä tarinoita ( vrt. Laura Esquivelin kirja sitten kun sen luet).

Pulla-poika ojentaa ruusut! Un ”chico de bollo” con rosas. Kuva:Epe

Pullan Design on sitten se vaihe kun suunnittelen pullalle muodon. Huomioitavaa on, että en ole kärsivällinen tarkkojen linjojen ihminen tässäkään lajissa. Jos olisin kuvataiteilija, maalaisin kai ainoastaan isolla siveltimellä suuria linjoja, abtrakteja maalauksia. Niin se menee vähän kaikessa muussakin mitä teen. Joskus uunista ulos tuleekin ihan erinäköistä muotoilua kuin sinne laitettaessa! Eipä haittaa.

Hyvän mielen voodoo-tyttöpulla Ullikselle. Un bollo de forma de una niña – para dar buena suerte. Kuva Heidi J

Ensimmäinen Design-pulla taisi olla Joulukuusi-pulla perinteisiin Santa Anun ja Sant Danielin glögijuhliin aika monta vuotta sitten. Hyvän mielen voodoo-pullan lanseerasin  Ullis-kollegan puutarhajuhlissa. Hyvän mielen voodoo-pullasta jokainen  paikalla olija ottaa palan,  ja toivoo sitten jotakin hyvää itselleen tai läheisilleen. Taika toimii!

E-18 pulla siskon pojalle Eerolle. Cumple de 18 años de mi sobrino. Foto:Epe

Sittemmin olen leiponut pullaa eri teemoilla; siskon pojalle Eerolle leivoin E-18 pullan ja ylioppilaslakkipullan. Danielille olen leiponut synttäreille  10-pullan ja kitara-pullan.

Käsilaukku-pulla kummityttö-Veeralle. Un bolso de diseño! Foto:Epe

Siskon Veera-tytölle vein  17-vuotis-synttärinä käsilaukun mallisen pullan  virallisen käsilaukku-iän saavuttamisen kunniaksi!  Käsilaukun mukana juhlatoimituksena oli myös kananmuna-allergiselle  Okku-serkulle oma munaton pulla – uuniin laitettaessa Mikki Hiiren mutoinen, ulos tullessa jotain ihan muuta – perheen piirissä ehkä legendaarisin pulla-tarina!

Juhlamekko-pulla, inspiraatio Veeran ihana mekko ja Velazquezin Las Meninas

Vanhojen päivän tansseihin vuokrattu Veera-neidin upea puku ja Velázquezin maalaus ”Las Meninas” insiroivat uusimman design-pullan, ”mekko-pullan”  leivontaan.

Suomi-pulla! Finlandia! Foto: Heidi J

Ulliksen (Ulla-Maija Rouhiainen)  Matkailuyrittäjän Maamme-kirjan (Edita 2006)  ja aiheesta johdetun, Ulliksen ja Heidin Suomi matkailumaana -verkkokurssin  valmistumisen kunniaksi vein töihin Suomen kartan mallisen pullan. Se vähän tummeni liikaa paistovaiheessa,  koska pihaamme  ajoi  tätä pullaa leipoessa  Norjan Lofooteilta koko Suomen halki etelä-Suomeen yhtä kyytiä ajanut espanjalainen kollega ja ystävä Javi.  Aika kiva sattuma ja kyllä, Javi  tunnisti pullan muodon ja osasi nimetä kaupunkeja matkan varrelta.

Sauna-pulla! Sauna finlandesa de masa de bollo!

Samaisen Ulliksen Sauna-kirjan ( Satu meni Saunaan, Haaga-Helian julkaisu 2008) kunniaksi söimme Sauna-pullaa! Äidille ja muille sukulaisille  olen vienyt kukka-pullan. Serkun Emma-tyttö ja Max-poika ovat saaneet tonttu-pullat tai perinteisesti pulla-tytön tai -pojan. Tämän Designin opin kyllä Mummilta, joka teki pullapojista ja -tytöistä paljon rohkeampia kuin minä!

Pulla-oppaat ja Aurinko ja pieni city-kani!

Opaskesän kunniaksi ja Leena-kollegan tupareihin tein viemisiksi Pulla-opaskokoelman, auringon ja mukana taisi loikkia city-kanikin. Jotkut tunnistavat pulla-miehen & kävelykepin ja tietävät tarinan.

Loppiaisena vietimme Los Reyes Magos -juhlaa suomalais-espanjalaiseen tyyliin. Tarjolla oli suomalainen Design-versio espanjassa tarjottavasta El Roscon – pullasta. Tämän pullan sisällä oli asiaan kuuluva yllätys, tosin ei pikku-nukkea tai muuta esinettä, vaan mehevä sokeroitu  kirsikka joka tänä vuona osui Sari-kollegan kohdalle ja tarkoitti hänelle extra-toivetta ja illan kuningatteren titteliä!

Kruunupulla – El Roscon Finlandes – una corona de los Reyes Magos! Foto: Heidi J

Minä opin pullanleivonnan nuorena tyttönä kesätöissä Marsalkka Mannerheimin metsästysmajalla; majan opastamisen ja saunan lämmittämisen lisäksi töihini kuuluivat myös pihan ja majan siivoustyöt ja kahvilassa työskentely. Ihana lisä loisto-työkavereiden Minnin, Krissen ja Eevan lisäksi oli oppia leipomaan Marskin pullaa Hilkka-rouvan opissa,  ja arvatkaapa  mikä vaihe  oli kaikkein tärkein?  Kyllä, pullataikinaa vaivattiin hiljaisuuden vallitessa, omissa ajatuksissa. Hiljaisuuden rikkoi korkeintaan Hilkka-rouvan  ohje – älä vaan revi taikinaa, pidä käsi nyrkissä – jaksathan vielä hetken. Siihen tunnelmaan, pysähtyneeseen hämäläiseen järvimaisemaan, olisi hyvin voinut kuvitella Mamá Elenan ja Titan mukaan Laura Esquivelin kirjasta!

Hola España! Si os parece interesante conocer el tema del año: Design = Diseño, os cuento más cosas. Pero en resumen os cuento: Helsinki ha sido nombrado como Capital Mundial de Diseño 2012. Si quieren saber más de éste tema, se encuentra más información en las paginas web: Helsinki WDC.

Esperamos recibir más turistas por el nombramento y esperamos que Helsinki se vaya conociendo entre turistas internacionales como una ciudad interesante por el diseño caracteristica finlandesa. Y no se trata de diseño de lujo, sino todo lo que nos rodea en la vida de cada día. Tal vez reconoceis algunas marcas finlandesas: Arabia, Iitala, Nokia, Martela, Marimekko, Ivana Helsinki y diseñadores como Alvar Aalto, Harri Koskinen, Eero Aarnio, Heljä Liukko-Sundström….Hay mucho para conocer! Aquí os presento un diseñador finlandés, mundialmente reconocido por su diseño muy interesante y creativo: Stefan Lindfors

En mi trabajo como profesora de turismo me han propuesto hacer un plan de curso de diseño para guias oficiales de Helsinki.  Estoy en ello y en los 12 primeras dias de éste año calculo que he escrito la palabra Design como minimo 50 veces y la palabra Guía aún más veces. Ya os contaré como me va éste proyecto. 

Yo intento ser una persona creativa en la vida; no suelo quedarme ni con la primera  ni con la más normal solución cuando se presentan problemas  para solucionar o nuevos trabjos para hacer delante de mi. Tampoco me gusta copiar soluciones  o trabajos de los demas.

En una cosa creo ser una persona bastante creativa, diseñadora; en  hacer bollos en formas imaginarias. En vez de hacer bollos redondos o en forma de pan, prefiero hacer bollos en formas caracteristicas y aptos para la ocación.

Cuando mis compañeras habian terminado un proyecto de hacer un curso de e-learning ” Atracción turística de Finlandia” hize un bollo en forma de Finlandia. Tiene color un poco más oscuro ya que justamente a la hora de hacer éste bollo entraba a mi casa mi buen amigo Javi. El había conducido desde Lofoten de Noruega hasta mi casa en el sur de Finlandia,  atravesando todo Finlandia con solo un par de paradas en camino, en total más de 1000 kilometros! Fue una coincidencia divertida – y sí, Javi reconocía la forma de mi bollo como plano de Finlandia y me ayudaba marcar las ciudades en ello con unas cerezas secas. Pero bueno – charlando con Javi el bollo se quedó en horno un rato más de lo necesario.

Para mi sobrina le hize un bollo en forma de un bolso cuando ella tenía su 17. cumpleaños. De eso se tratan las fotos arriba. Tambien ”Las Meninas” de Velazquez  han sido fuente de inspiración en la cocina.

En la cocina una de las inspiraciónes ha sido el libro  ”Como agua para chocolate” de Laura Esquival.  Me encantó el libro y el ambiente en  que se podía emocianar. Ahora hago la masa de bollo con mucho cariño, sin prisas!  Tal vez se puede trasmitir sentimientos a las otras personas por la comida que hacemos? Los bollos a veces tiene un poco de magia, si tomas un bollo y comiendolo haces un deseo- igual se va a cumplir! Por lo menos si crees en ello! Bienvenidos a disfrutar el bollo (pulla en finés) de diseño!   

p.d. el doble ll se pronuncia en finés como una l dos veces

p.d.d. como podran observar en las fotos, yo no soy muy detallista ni una persona con mucha paciencia en nada que hago – soy una de estas personas que si fuera una pintora de arte, probablemente solo utilizara broches grandes y pintara cuadros de arte abstracto.