Henkilöbrändääminen

Minä olen Anu, Anu Nylund

Näin aloitin ensimmäisen transferin Las Palmasin lentokentältä Playa del Inglesiin reilusti yli kaksikymmentä vuotta sitten. Mukana ollut kokeneempi opas kysyi transferin päätteeksi, että jännittikö. Kyllä oli jännittänyt, mutta ei sitä kuulemma paljon huomannut. Hyvin meni.

Sitten opas-kollega kysyi, että miksi esittäydyin tuollaisella James Bond – tyylillä. Niin oli opaskurssilla opetettu ja toimin ohjeiden mukaan. Muutaman kerran jälkeen taisin muuttaa esittelyn lyhemmäksi.

Omaa nimeä kannattaa käyttää systemaattisesti kun brändää omaa osaamistaan ja ammatillista profiilia. Ei ainakaan kannata käyttää kenenkään toisen nimeä. Mutta ei oman nimen toistamisella vielä kovin pitkälle pääse. Brändin luominen on päämäärätietoista ja pitkäjänteistä tekemistä; oman osaamisen tunnistamista, osaamisen vahvistamista, osaamisen näkyväksi tekemistä ja osaamisen markkinointia.

Imago ja brändi

Imago on se kuva, jollaisena muut sinut näkevät ja millaisena ammattilaisena pitävät. Brändäämällä teet osaamisestasi ja ammatillisesta profiilistasi sellaisen,  millaisena haluat, että muut sinut näkevät ja tuntevat.

Nykymarkkinoinnin mukaisia brändejä on ollut jo yli sata vuotta sitten, mutta brändäys liitettiin pitkään fyysisiin tuotteisiin. Vasta 1990-luvulta lähtien on brändin käsitteistöä alettu käyttää palvelujen, organisaatioiden ja kohteen markkinoinnissa –  henkilöbrändäys käsitteenä on 2000-luvun tuote.

Tavoitteena on vakuuttaa vastapelurit, antaa lisäarvoa työnantajalle, parantaa omaa urakehitystä ja työllistymismahdollisuuksia sekä vahvistaa ammatti-identiteettiä. Tärkeää on säilyttää aitous, epäaitous ei vakuuta ketään ja se näkyy läpi, aina.

työtodistus klaus k.jpeg

Ennen SoMen:n tarjoamia mahdollisuuksia brändääminen oli esimerkiksi sitä, että teki työnsä niin hyvin, että työnantaja antoi mahdollisimman positiivisen ja henkilökohtaisen suosituksen. Työhakemuksessa ja haastattelussa pystyi nostamaan esille niitä vahvuuksia, joista halusi itsensä tunnettavan.

tyotodistus-hispania-2

Yllä olevat työtodistusten otteet ovat matkailuammattilaisuuteni alkutaipaleelta. Jälkimmäisen kirjoittanut matkatoimiston johtaja oli ottanut yhteyttä ylemmän kirjoittaneeseen hotellinjohtajaan. Välissä oli yli kymmenen ulkomailla vietettyä vuottani. Hotellinjohtaja muisti ja suositteli. Kiitos Yvonne ja Sarita!

Uuden ajan työtodistus: suositukset

Tuolloin ei ollut Facebookia tai LinkedIniä, josta olisi voinut seurailla oman alan ihmisten kuulumisia. Suomessa on pienet piirit ja se, että hotellinjohtaja muisti, on osaltaan osoitus siitä. Yhtään ovea ei kannattanut, eikä kannata sulkea vihaisena.

Olisi kyllä hienoa, jos henkilökohtaisten työtodistusten kulttuuria  vaalittaisiin edelleen; se on kaunis tapa osoittaa arvostusta. Toki tämän päivän suositukset esimerkiksi LinkedIn:ssä lämmittävät sydäntä ja tukevat brändäämistä. Minulla on LinkedIn:ssä kaksi suosittelijaa. Kiitos Johan Edelheim ja Kari Halonen.


johan

 Uusi aika ja uudet mahdollisuudet

Hyvin tehty työ on hyvä tapa brändätä itseään vieläkin, mutta sosiaalisen median kanavat tarjoavat nyt upeat mahdollisuudet oman osaamisen markkinointiin ja myyntiin paljon laajemmin – myös kansainvälisillä markkinoilla.

Olemme ottaneet henkilöbrändäämisen osaksi koulutuksia ja teen sitä itsekin. Aloitin blogin kirjoittamisen vuonna 2010 yhdessä silloisen opiskelijaryhmän kanssa. Terveisiä ensimmäiselle Helmi- opasryhmälle! Ja kiitos ihana kollegani Heidi Jakkula, joka johdatti uusien mahdollisuuksien äärelle.

19_mopastut-taputus-ja-ruusut-iloiset-naiset

Ensimmäisen kokeilun jälkeen blogi on ollut työvälineenä kaikilla ryhmillä. Kouluttajien blogit ovat oppimateriaaleja ja opiskelijat oppivat blogeja kirjoittamalla ja toinen toistensa blogeja lukemalla. Kiitos hienot kollegat Maarit Havukainen, Karla Ruutu ja Ulla-Maija Rouhiainen, jotka olette ennakkoluulottomasti mukana kokeiluissa.

Tekijänsä näköinen blogi – henkilöbrändäämistä parhaimmillaan

Koulutusten ajan blogit ovat oppimispäiväkirjoja, joita vähitellen täydennetään oman osaamisen markkinoinnin alustaksi. Blogin sisällöstä rakentuu ammatti-identiteettiä tukeva tarina ja siitä edelleen halutunlainen kuva omasta ammattilais-profiilista eli henkilöbrändi.

Tämän vuoden  uutuus koulutuksissa on ollut ristiin kirjoitettavat wikipedia- esittelyt! Hieno oivallus Henri-opiskelija ja Ullis-ope!

Monet matkailualan ammattilaiset tekevät työtä freelance-yrittäjinä ja työllistymismahdollisuuksia parantaa se, että löytää oman erikoisosaamisensa ja tapansa erottua muista ja osaa markkinoida sen oikealla tavalla, oikeita markkinointikanavia käyttäen.

 

cropped-oslo-oopperan-piha-anu1.jpg

 

Minä olen brändännyt itseni vastuullisena matkailun ammattilaisena ja uudenlaisen matkailukoulutuksen transmodernina kehittäjänä. Olen panostanut vahvasti teorian ja käytännön vuoropuheluun. Vien ideoita käytäntöön enkä jää pitkään pohtimaan ja puhumaan – jos tehdään, niin tehdään. Olen myös Rakkauden lähettiläs:
Rakkauden metsä

Blogi on väline ja alusta, joka pitää jakaa aktiivisesti. Blogin linkki on helppo lähettää potentiaalisille työnantajille ja sitä voi jakaa sosiaalisen median kanavissa. Blogi on tekijänsä näköinen ja antaa lähes rajattomat mahdollisuudet tehdä siitä visuaalisesti ja verbaalistii kiinnostavan brändityökalun.

SoMe-viestintä on vuorovaikutusta

Brändistä pitää viestiä. Blogikirjoitusten jakaminen sosiaalisen median kanavia apuna käyttäen on täysin ilmaista ja melko tehokasta.

Blogitekstien jako on tehokasta silloin, kun aihe liittyy muutenkin keskustelua ja kommentointia aiheuttaneeseen teemaan. Lyhyissä SoMe-päivityksissä voi käyttää median otsikointi-taktiikkaa; herättää lukijan mielenkiinto jollakin oivaltavalla iskulauseella, joka houkuttelee lukijan avaamana blogitekstin.

SoMe:ssa ei kannata kuitenkaan keskittyä vain omien tekemisten ja tekstien jakoon, vaan olla aktiivinen vuorovaikuttaja. Tykkää ja jaa muiden juttuja, kommentoi, kannusta – ja tyylistäsi riippuen kritisoi. SoMe-vuorovaikutuksen tyylikin vahvistaa brändiäsi, joten ole harkitseva viestijä.

Jos vaikkapa joku tykkää kuvastasi Instagramissa, käy tykkäämässä vastavuoroisesti jokaisen tykkääjän kuvaa ( jos tykkäät niistä oikeasti). Näin saat vakituisia seuraajia omaan profiiliin.  SoMe-maailmassa toimii reilun pelin säännöt  – älä esitä toisen ideoita ominasi, kerro keneltä olet saanut idean tai lainanut tekstin, jos luet toisen välittämän mielenkiintoisen linkin, laita se eteenpäin jaa- toiminnolla ja kiitä alkuperäistä SoMettajaa.

Hävettääkö tai ärsyttääkö

Minä olen kotoisin Hämeestä, ja siellä jos jossain on tapana olla ihan hissukseen – olla tekemättä numeroa mistään – ja kaikkein vähiten itsestään. Kiitos hämäläis-perheelleni siitä, että olen saanut olla se, mikä olen.

Jos en tee osaamistani näkyväksi, ei sitä kukaan muukaan tee. Brändin taustalla on oma ammatillisen kehittymisen tarinani maustettuna mielenkiintoisilla mutkilla ja huipuilla henkilökohtaisesta elämästä. Blogini CV-sivustot ja blogikirjoitukset  johdattavat näihin tarinoihin.

in-english-branding

Jos haluaa luoda jotain ihan uutta, idean eteenpäin viemiseen tarvitsee useimmiten muiden apua ja tukea. Tuen saaminen on helpompaa, jos on onnistunut tekemään itsestään uskottavan ja uskottavuus taas on henkilöbrändäämisen tulosta. Ei kannata siis mennä häpeän taakse ja miettiä, mitä muut ajattelevat, vaan tehdä se, mikä hyvältä tuntuu.

Jos muiden oman osaamisen tarinat ärsyttävät, älä lue niitä tai kysy itseltäsi, millaisen tarinan voisit itsestäsi kirjoittaa,  millaisen brändin itsestäsi luoda ja keskity enemmän itseesi – älä muihin.

Brändilupauksesta on pidettävä kiinni

Samaan tapaan kuin tuote- tai palvelubrändäyksessä, niin myös henkilöbrändäyksessä on tärkeää vastata brändin antamiin lupauksiin – tai ylittää ne. Uudistuminen on tärkeää samoin kuin uusien markkinointikanavien hyödyntäminen ja puheen ja kirjoituksen lisäksi tehdä asioita.

eero-aarnio-anu-katse

Erittäin tärkeää on muistaa kohtaamiset oikeassa elämässä – kasvotusten – ja välittää itsestään luonnollinen ja aito kuva.

Minä kirkastan riittävään usein ajatukseni siitä, millainen haluamani ammatillinen kuva itsestäni on ja kenelle se tuottaa lisäarvoa. Saanko itse lisäarvoa tekemästäni työstä. Teen henkilökohtaisen oman osaamisen kehittämissuunnitelman joka vuosi, opiskelen aktiivisesti uusia sisältöjä ja hankkiudun uusien, eri aloilla toimivien ihmisten pariin. Ja sitten kerron tämä kaiken muille – vahvistan siis valitsemaani brändiä.

Seuraavaksi perustan yrityksen yhdessä opiskelijoiden kanssa osana YritysLab Finland – hanketta.  Työpaikkani strategiassa ja siitä johdetussa toimintasuunnitelmassa lukee, että meillä kannustetaan yrittäjyyteen oman työn ohessa. Haluan kehittyä ja ottaa vastaan uuden haasteen ja olla uskottava yrittäjyys-hankkeen vetäjä.

Haluan olla uuden ajan yrittäjä ja testata millä tavalla yrittäjästä voi tulla onnistuja.  Lähden alkuun matalan kynnyksen kokeilun periaatteella – ja voin vaikka onnistuakin.

Kiitos kiinnostuksestasi!

repo-tekstit-2

Olen kiitollinen vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa ja oikeassa elämässä.
Voit lukea lisää taustoistani ja klikata itsesi suoraan SoMe-tileihini: Anu Nylund

 

matkatieto-lava-anu

Matka2017 – messuilla ”Brändäämällä mainetta ja mammonaa” – seminaari. Kolme tarinaa brändäämisestä: minä esittelin henkilö-brändäämisen, Eeva Kovanen perheyritys Kovanen Oy:n ja Pekka Vihma Suomen yhden tunnetuimman matkailubrändin Vanajanlinna Groupin brändäämisen tarinan.

 

 

 

Matkailu on tarinnankerrontaa ja brändäystä. Ja niin on matkailukoulutuskin. (Fin + Eng)

Terveisiä Brysselistä

Olin pikaisella visiitillä Brysselissä ( lokakuu 2015). Sain hienon mahdollisuuden pitää lyhyen puheenvuoron Suomen matkailukoulutuksesta EU-komission matkailukonferenssissa josta voit lukea lisää avaamalla linkin: ” EU Tourism Education & Training offer”. 

Konferenssissa julkaistiin 28 EU-maassa tehdyn, matkailukoulutusta selvittäneen tutkimuksen tuloksia. Haasteet näyttävät olevan kaikkialla samansuuntaisia; elinkeinoelämän ja koulujen yhteistyötä tulee tehostaa ja joustavampia malleja kouluttaa ottaa käyttöön. Suomi näyttäytyi osaltaan edelläkävijänä, mutta etenkin digitalisoitumisen osalta meillä on kirittävää. Tutkimuksesta on tällä hetkellä tarjolla lyhyt yhteenveto: Key Findings Tourism Education

You can read this article in English:  Tourism Educaction is about storytelling and branding

Konferenssi järjestettiin Square- keskuksessa. Oli hienoa tavata kollegoja ympäri Eurooppaa kuten Stanislav Prahasta, Davina Leedsistä ja Lluis Gironasta!

Manneken-Pis ja Bad, bad boy

Lyhyen vierailuni aikana ehdin tavata Brysselin kuuluisimman pikku-miehen nimeltään Manneken-Pis josta kerrotaan seuraavaa: ”Manneken-Pis on Brysselin vanhin asukas. Se symboloi kaupungin henkistä vapautta – röyhkeän illkuvalla ja riehakkaalla tavalla”

Bru Manneken pis lähi

Manneken-Pis. Noin 60 cm korkea ja lähes 400 vuotta vanha. (Nykyinen patsas on kopio ihan alkuperäisestä).

 Manneken-Pis – patsaan historia ulottuu vuoteen 1619 ja sen syntyyn liittyy monta tarinaa. Monesti sitä on varmasti myös  käytetty matkailun tarinnallistamisen taustalla ja onhan se selvästi osa Brysselin matkailubrändiäkin.

Minä näin kaupungilla Manneken-Pis näköisteoksia muovista, pahvistaja tietysti suklaasta! Matkailijat haluavat ottaa kuvan Manneken-Pis:tä joko sen vuoksi, että se kuuluu kaupungin ”must”-kohteisiin tai koska haluavat liittää tuon pikku-miehen osaksi omaa matkakertomustaan.

Manneken-Pis sai minut muistamaan Tommi Toijan ”Bad, bad boy” – patsaan. Se on melkein 400 vuotta nuorempi kuin belgialainen kaverinsa ja huomattavasti isompi! Tarinoiden lähteinä nämä molemmat pojat ovat ihan mainioita!

Kaikkien helsinkiläisten mieleen ei Tommi Toijan patsaas ole ollut, opaskollegoiden mielipiteetkin se on jakanut, mutta on sillä ihailijansakin. Bad, bad boy siirrettiin Helsingin paraatipaikalta kauppatorin laidalta ja Presidentinlinnan kupeesta Helsingin uuden kaupunginosan, Jätkäasaaren maamerkiksi. Siirto oli perusteltu ja kun luin belgialaisen kirjallisuudentutkijan Lieven Ameelin ajatuksia tarinoiden vaikutuksesta kaupunkisuunnitteluun, ymmärrän oikein hyvin Bad, bad boyn siirron Jätkäasaareen, ”hyvä jätkä”- kaupunginosaan.  Lue lisää aiheesta tästä: Lieven Ameel – tarinat

Bad bad boy

Bad, bad boy. 8,5m korkea ja vasta muutaman vuoden vanha (v.2013)

Kaupungin keskustassa Bad, bad boy houkutteli kertomaan tarinaa Helsingistä vastakohtaisuuksien ja historiasta kumpuavien vaikutetteiden kaupunkina. Pissaavan jättipatsaan takana pilkottaa Venäjän autonomisella ajalla rakennettu, Aleksei Gornastajevin suunnittelema ortodoksikatedraali Uspenski vuodelta 1868. Sen edessä on oman aikansa edelläkävijän, arkkitehti Alvar Aallon Enso- Gutzeitille (nyk. Stora Enso) suunnittelema pääkonttori vuodelta 1962. Sokeripalaksikin kutsuttu rakennus symboloi modernia, omilla jaloillaan seisovaa itsenäistä Suomea, mutta on saanut myös kritiikkiä osakseen.

Sitten tullaan 2000-luvulle; jos Manneken-Pis kuvastaa Brysselin henkistä avoimuutta, niin samaa voisi sanoa Bad, bad boyn kuvastavan Helsingistä ja Suomesta. Suomen presidentti ei vastustanut patsaan sijoittamista presidentinlinnan viereen ja monet matkailijat kuvasivat patsasta hymyssä suin.

Edelläkävijöitä, rohkeita rajojen rikkojia ja uuden kokeilijoita tarvitaan, jotta tarinoita syntyy. Brändäyksessä pitää erottautua ja tarjota tarttumaapintaa, joskus vähän rosoistakin mieluummin kuin liian sileää.

Matkailukoulutus on tarinnankerrontaa ja brändäystä

Bru slide

Brysselin konferenssissa pitämässäni puheenvuorossa esittelin Suomen näyttötutkintomallin ja henkilökohtaistamisen. Kerroin kolmikanta-arvioinneista, Yritys & InnovaatioLab:stä, SuoMat-akatemiasta ja online-koulutuksista.

Mutta suurin oivallus tapahtui vain hetki ennen omaa puheenvuoroani: tajusin, että onnistuessaan koulutus antaa pohjan ammatillisen tarinan luomiselle ja työkalut oman osaamisen brändäykseen. Jos oppii brändäämään itsensä, oppii brändäämään myös tuotteita, palveluita ja yrityksiä – eikö?

Lue lisää täältä: EU Tourism Skills Anu Nylund