Rakkauden metsä

 Rakkaudenmetsä on totta – Helsinkiin avataan Rakkaudenmetsä!

Nyt on lokakuu 2017 ja on kulunut noin puolitoista vuotta siitä, kun juoksin metsässä ja kirjoitin ensimmäisen blogikirjoituksen Rakkaudenmetsästä.

Rakkauden puutarha avattiin Espoon Suurpellon alueelle toukokuussa 2017 Mari Anthonin aloitteesta. Rakkauden puutarhaan alueen asukkaat saivat istuttaa oman nimikkopuunsa.

Syyskuun viimeisinä päivinä 2017 Helsingin valtuusto vahvisti kaupunginhallituksen tekemän päätöksen Rakkaudenmetsän perustamisesta Helsinkiin! Paikaksi on valikoitunut Vuosaaren urheilupuiston alue ja puiden istutus aloitetaan keväällä 2018.

Kiitos kaikille teille, jotka olette osoittaneet kiinnostusta Rakkaudenmetsä -ideaa kohtaan. Olen saanut hienoja  viestejä ja kannustusta aiheeseen liittyen.

Erityiskiitos Vihreiden kaupunginvaltuutettu  Leo Straniukselle ja Haltia luontokeskuksen johtajalle Tom Selänniemelle, jotka ovat uskoneet ideaan alusta asti. Leo Stranius teki valtuustoaloitteen kesäkuussa 2016 ja Vihreiden Espoon kaupunginvaltuutettu Mari Anthoni  jätti valtuustoaloitteen elokuussa 2016.

Ensimmäisessä tapaamisessa syksyllä 2016 paikalla olivat Marin, Tomin ja Leon lisäksi Visit Finlandin Finrelax-hankkeen projektipäällikkö Kiti Häkkinen ja paikalla oli myös Jukola7 – yrityksen toimitusjohtaja, Aalto yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri ja muotoilija Lauri Aaltio, joka esitteli MyFore.st – sovelluksen, jolla rakkauden metsä saadaan markkinoitua ja kaupallistettua hyvinkin nopeasti.

Rakkauden metsä on nyt valmis siirtymään seuraavalle tasolle.

Nyt kun kaksi kohdetta on vahvistunut, on hyvä hetki siirtyä seuraavalle tasolle ja etsiä keinot, joilla saamme Rakkaudenmetsästä matkailukonseptin. Puiden merkitseminen digitaalisella ”lukolla”, tarinat lukkojen takana ja mahdollisuus seurata puiden kasvua ja metsän elämää netin välityksellä ovat lyhykäisyydessään ne toiminnot, jota tulee digitalisoida. Jos haluat olla mukana maailman ensimmäisen Rakkaudenmetsän lanseerauksessa, olethan yhteydessä.

Olemme saaneet kiitettävästi huomiota kotimaisessa mediassa. Radio Suomen toimittaja Tiina von Martens teki aiheesta kivan radio- ja nettijutun kesällä 2016, Olli Ihamäki teki haastattelun syyskuussa 2016 Metsäradioon ja Helsingin kaupungihallituksen päätöksen jälkeen syyskuussa 2017 iloittiin Yle Helsingin kanavilla Sannika Michelssonin kanssa. Helsingin Sanomat, Metro-lehti ja paikallislehdet ovat kirjoittaneet aiheesta kiitettävän usein.

Rakkaudenmetsä on ainutlaatuinen, Suomen matkailun brändiä tukeva konsepti ja ylittää varmasti uutiskynnyksen sinä päivänä, kun seuraava taso on saavutettu ja matkailijatkin saavat oman rakkauden puun Suomesta.

Tule tykkäämään FB-sivustoa Rakkauden metsä – Love Forest Finland ja seuraa missä mennään.  Tehdään Rakkauden metsästä koko Suomen yhteinen matkailuhanke! Tervetuloa mukaan.

Lue alkuperäinen juttu alta, ole hyvä! Tästä kaikki alkoi….

Rakkauden lukot? So last season

maisema herajärvi

Maailman metsäpäivä ja oivallus

Suomessa on käyty alkuvuonna 2016  yhteiskunnallista keskustelua metsien suojelusta ja metsähallituslaista. Metsien monimuotoisuuden suojeleminen on päivän puheenaiheena. Metsien ja luonnon terveysvaikutukset on tunnustettu saatujen tutkimusten perusteella ja luonto on Suomen tärkein matkailullinen vetovoimatekijä.

21.03.2016 oli Maailman metsäpäivä ja seurasin keskustelua sosiaalisessa mediassa. Minä sain päivän aikana idean, jonka haluan viedä käytäntöön ja otan hyviä vinkkejä oikeista yhteyshenkilöistä vastaan.

Olen jo viestinyt ideasta Visit Finlandin Matkailujohtajalle Paavo Virkkuselle ja Media- ja yhteiskuntasuhteiden johtajalle Jari Ahjoharjulle. Odotan vahvistusta tapaamisesta, jossa keskustelemme Joulupukista ja ilmastonmuutoksesta ja toivottavasti myös uudesta ideasta.

Aion olla lähipäivinä yhteydessä Ville Niinistöön ja Anni Sinnemäkeen. Listalla on myös Suomen luonnonsuojeluliiton Leo Stranius. Kerroin ideasta  Reilun matkailun yhdistyksen vuosikokouksessa ja Vanajalinna Groupin toimitusjohtaja Pekka Vihmakin sai viestini.

Idea on kiinnostanut kaikkia, joille olen siitä kertonut. Kukaan ei ole ainakaan suoraan sanonut EI. Vahvan KYLLÄ sanoi Haltia luontokeskuksen johtaja Tom Selänniemi, joka on lanseerannut ajatuksen Helsingin brändäämisestä maailman Luontopääkaupunkina.

Jos ei olla nopeita, voi olla, että ruotsalaiset vievät hyvän idean!

Metsä

Rakkauden metsä – tätä päivää!

Ehdotan, että Suomeen perustetaan Rakkauden metsä tai metsiä. Ne ovat vaihtoehto rakkauden lukoille ja silloille. Tiedättehän tavan, jossa rakastavaiset käyvät sulkemassa lukon sillan kaiteeseen ja heittävät avaimen veteen todistaakseen ikuista rakkauttaan. Kuuluisimmat sillat ovat Pariisissa, Venetsiassa ja New Yorkissa eikä ongelmilta ole vältytty – lukkojen paino on aiheuttanut siltojen romahtamista eikä tapa ole ihan varauksetta ympäristölle hyväksi.

Ehdotankin siis, että Helsingin lähistöltä, vaikkapa Keskuspuistosta, varataan metsäalue, johon rakastavaiset voivat istuttaa oman puun ikuisen rakkauden symboliksi. Tai ehkä pari voisi saada nimikkopuun jo olemassa olevasta metsästä.

Tai miksei joku hotelli voisi profiloitua rakkauden metsän hotelliksi ja tarjota koko paketin kansainvälisille vieraille?

Jatkona tarjotaan mahdollisuutta ostaa palvelu, jossa hoitaja tai kummi lähettää kuvia puusta esim. vuoden välein. Suunnittelussa tarvitaan ammattilaisia jotta metsän istutus hoidetaan vastuullisesti ja harkiten, luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen.

”Repeaterit”!

Todennäköistä on, että pari käy katsomassa puutaan ainakin tärkeinä suhteensa vuosipäivinä ja haluavat ehkä tuoda jälkikasvunsakin puun luokse kylään. Voihan käydä niinkin, että joku haluaa kaataa puunsa rakkauden loppuessa, joten pelisäännöistä pitää sopia. Rakkauden metsästä tulisi varmasti vetovoimainen kohde ja me saisimme matkailulle tärkeitä ”repeatereita” Suomeen.

Anu j a kuusi

Minulla on kuvassa näkyvä oma kuusi. Se ei ole kovin vahva, mutta minulle  rakas ja tärkeä. Se symboloi minulle aikaa, jolloin siirryin lapsuudesta nuoren naisen polulle, sain sen rippilahjaksi ja se istutettiin lapsuuden kodin pihalle.

In English/ Insta @mood_of_finland International Day of Forests! ‪#‎Internationaldayofforest‬ ‪#‎maailmanmetsäpäivä‬ ‪#‎wwf‬ ‪#‎wwfSuomi‬‪ #‎loveforest‬ ‪#‎visitfinland‬ ‪#‎Metsähallitus‬ ‪#‎visithelsinki‬ ‪#‎rakkaus‬ ‪#‎metsä #rakkaudenmetsä #rakkaudenmetsa

 

 

 

En Finlandia la armonía se encuentra en bosque o en una isla (Esp)

Armonía
Armonía fue la palabra única que escribió un profesional del turismo chino que ha vivido muchos años en Finlandia, cuando le pedían explicar la atracción turistica especialmente finlandesa, atracción que distingue Finlandia de los otros países nórdicas.

Finlandia es el país de la música suave del agua cuando agaricia las piedras de los frios lagos.

Finlandia es el país de la música suave del agua cuando agaricia las piedras de los frios lagos.

 

 Armonía que viene de la historia y tiene su influencia en la cultura

Armonía es buena palabra para describir Finlandia! Armonía es equilibrio entre dos o más cosas y la atracción túristica finlandesa ha sido definido utilizando palabras de contrastes; frio y calor ( invierno y Sauna), luz y oscuridad ( sol de medianoche y penumbra), este y oeste ( la historia con los suecos y con los rusos y la influencia de ellos) urbano y salvaje (vida urbana – vida de campo), autentico y moderno ( cultura y tradiciones populares – diseño y vanguardia).

 

Harmonia luonnon ja ihmisen välillä näkyy suomalaisessa arkkitehtuurissa.  Temppeliaukion kirkko. Armonía con la naturaleza se ve tambien en la arquitectura finlandesa: La iglesia de la roca en Helsinki

Armonía con la naturaleza se ve tambien en la arquitectura finlandesa: La iglesia de la roca en Helsinki

 

Armonía se puede entender como una manera de encontrar equilibrio entre los contrastes y poder vivir una vida buena con ellos, verdad que si? Creo que armonía más característica finlandesa es la armonía entre la naturaleza y un ser humano. Vivir cerca de la naturaleza, respetarlo y saber estar en una manera casi salvaje será algo típicamente finlandesa. Refiero a los costumbres y tradiciones que seguimos respetando; un finlandés por ejemplo  no puede vivir sin Sauna. Ir a la Sauna no es un deporte para nosotros sino un ritual para relajarnos, para olvidar todo el estrés que nos rodea, un ritual para volver a nuestras raíces.

Tompan sauna

Sauna. Sauna que se calienta con leña – despacio. Sauna que ofrece su suave calor para tranquilizarnos sin prisas. De Sauna salimos a nadar desnudos a aguas naturales y entramos otra vez al calor…

 

Un finlandés tampoco puede vivir sin tener la posibilidad de nadar en aguas naturales de los miles de lagos, ríos o mar. También seguimos lavando las alfombras como las lavaban nuestras bisabuelas; en aguas naturales con jabón ecológico y las dejamos a secar al aire libre – confiando que el suave viento y el sol nos ayuda. Pesca de invierno es una forma de meditación para un finlandés; uno se queda sentado horas  en una silla en medio de un lago congelado y  pesca por un agujero de hielo (avanto) acompañado del silencio.

Pesca de invierno. Queremos enseñar a los niños tradiciones antiguas y la manera de conseguir armonía con la naturaleza.

Pesca de invierno. Llevamos los niños a la naturaleza y enseñamos a los niños tradiciones antiguas para que aprendan encontrar la armonía con la naturaleza y respetarla.

Armonía con la naturaleza

En cuanto hablamos de armonía entramos también al tema humano; los seres humanos quieren encontrar la armonía espiritual. Los finlandeses  muchas veces a la hora de busca de armonía espiritual quieren tener la posibilidad de escapar solo a un bosque para gozar el silencio y la tranquilidad. Para muchos, especialmente para los hombres bosque es el único sitio donde muestran sus sentimientos; en frente de otra gente no suelen levantar la voz ni lloran. Pero cuando saben que ya estan en los brazos seguros y escondidos de un bosque, atreven soltar sus sentimientos más profundos e intimos. Así ha sido en la historia de Finlandia y así seguirá  siendo – aunque es cierto que la evolución cultural va cambiando el  carácter finlandés a ser cada vez más abierto – poco a poco. Y no nos viene nada mal.

 

Metsä. Kuva Tomi J

Un bosque finlandes para ”perderse”. Foto: Tomi J

Pero tampoco hay nada malo al estar solo de vez en cuando a la busca de armonía. En Finlandia tenemos una novelista y artista a quien respeto mucho. Ella es Tove Jansson, la madre de los Muumin trollies. Sus libros son estupendos porque tienen muchos niveles de filosofía y están llenas de metáforas; por lo tanto los podemos  leer a todas las edades.

 

Muuumin Trollies son muy humanos y muy queridos en Finlandia

Muuumin Trollies son muy humanos y muy queridos en Finlandia

Yo he vuelto a leer uno de sus libros: ”Papa Moomin y la mar” que tiene una filosofía tan bonita! La familia Muumin va a una isla a la busca de armonía interior; el hijo Muumin a su edad de adolescencia, el padre Muumin con problemas de mediana edad y la madre Muumin en su momento en la vida cuando una ya se sienta menos necesitada por la familia. Están en una isla desconocida, sin puentes y vallas,  rodeados por el mar que a veces da miedo, a veces da tranquilidad. El mensaje principal del libro es que lo más importante en bienestar de una persona es encontrar la armonía entre su propio ”naturaleza”  y con la naturaleza que nos rodea. En el libro naturaleza es un carácter y su manera de describir la naturaleza despierta sentimientos especiales; la naturaleza escapa, tiene miedo y se calma como una persona. Espero que puedan leer el libro un día para poder entender de que hablo!

KALEVALA nos enseña vivir en armonía con la naturaleza 

Hace un poco más de un año leí un artículo de una señora de Ginebra, Juliette Monning Horning, que entonces tenía 100 años. No le habían entrevistado por su alta edad sino porque tenía un interés especial a la epopeya finlandesa, Kalevala. Ella había leído el libro primera vez ya hace 80 años con sus 20 años de edad y desde entonces lo ha estado leyendo muchas veces más – y no solo en inglés sino en cinco diferentes idiomas. Ella explicaba su amor por Kalevala como siguiente: ” Me encanta porque los seres humanos en Kalevala viven en una armonía total con la naturaleza. Eso me importa  mucho ya que la naturaleza es muy importante para mí. Hay humanismo y alabanza de aprendizaje y está lleno de alegría de la vida. Kalevala es una obra única a nivel global en la historia de poesía” (HS 28.3.2013)

 

samo13 lampimaisema

 

Leyendo el artículo pensaba mucho en mi abuela. Ella, tanto como la señora de Ginebra, tenía sabiduría de la vida que yo respeto mucho. Ella me ha enseñado mucho de la vida y aunque ella ya no está conmigo, sigo pensando en ella muy a menudo y recuerdo los consejos que me ha dado, tambíen para encontrar armonía espiritual. Mi abuela me regaló Kalevala cuando acabé los estudios en instituto y cumplía 18 años. Y no solamente Kalevala sino tambíen un vestido tradicional de Finlandia hecho por ella. No sabía valorar los regalos hasta unos años más tarde. Hoy sí que le doy las gracías tanto por los regalos como por su cariño – y las dí ya cuando ella todavía estaba conmigo. Para la armonía espiritual es importante decir lo que hay que decir en su momento – sin olvidar las palabras bonitas.

Mummi ja harmonia

Mi abuela y la armonía de los colores.

Mi abuela tambíen me ha enseñado  de la armonía más concreto; armonía de los colores y de la belleza; mi abuela siempre iba muy elegante y arreglado – hasta sus últimos días en la vida tenía una armonía en los colores que llevaba en su vestimento y maquillaje – labios y uñas pintados  en mismo tono, conjugando perfectamente con los colores de su ropa y bisutería. Y no era una mujer que daba mucha importancia a lo inferior y material- justo lo contrario. Pero me decía que eso de  ir arreglada y bien vestida era una cortesía para la gente que nos rodeaba. Tambíen me decía que la belleza no dependía de la riqueza sino de la luz interior y la armonía que sale de la persona.

Una de las canciónes favoritas de mi abuela era ” Gracias a la vida … que me ha dado  tanto.. la ruta del alma del que estoy amando”. Amar la vida sera lo más importante al encontrar armonía en todo. Yo amo la vida  – y siempre vuelvo a los viejos sitios donde he amado la vida.

Gracias y hasta la proxima! Kiitos ja näkemiin!

Harmonia löytyy metsästä tai saaresta. Armonía se encuentra en bosque o en una isla.

Harmonia. Armonía

Kiinalainen matkailualan ammattilainen, joka on asunut pitkään Suomessa kirjoitti paperille yhden sanan, kun häntä pyydettiin kertomaan, mikä on sellainen Suomen vetovoimatekijä, jolla voimme voi erottua muista Pohjoismaista. Sana oli harmonia.
Armonía fue la  palabra  única que escribí  un profesional de turismo chino que ha vivido muchos años en Finlandia, cuando le pedian explicar la atracción turistica especialmente finlandesa, atracción que distingue Finlandia de los otros paises nordicas. Puedes leer más en español aqui: Armonía

Saimaa maisema hyva

Suomi on hentoa musiikkia, joka syntyy kylmän järviveden hyväillessä rantakiviä. Finlandia es el país de la música suave del agua cuando agaricia las piedras de los frios lagos.

 

Harmoniassa luonnon kanssa.  

Harmonia oli hyvä oivallus ja hyvin perusteltu. Suomea markkinoidaan usein vastakohtapareja vetovoimatekijöinä käyttäen; kylmä ja kuuma ( talvi ja sauna), valo ja pimeys ( keskiyön aurinko ja kaamos), itä ja länsi (Ruotsin vallan aika ja autonominen Venäjän vallan aika), urbaani ja erämaa, alkukantainen ja moderni. Harmonia voi siis tarkoittaa sopusointua näiden vastakohtaisuuksien välillä, mutta vahvimmillaan harmonia kuitenkin näyttäytyy suomalaisen tavassa elää sopusoinnussa luonnon kanssa.

 

Harmonia luonnon ja ihmisen välillä näkyy suomalaisessa arkkitehtuurissa. (Temppeliaukion kirkko, Helsinki). Armonía con la naturaleza se ve tambien en la arquitectura finlandesa: La iglesia de la roca en Helsinki

 

Löydätkö sinä harmonian saaresta vai metsästä?

Ihminen haluaa saavuttaa sisäisen rauhan; harmonian sisäisen ja ulkoisen maailman välillä. Minä pohdin viimeksi harmoniaa lukiessani muutama viikko sitten uudestaan Tove Janssonin ”Muumipappa ja meri” – kirjaa. Kirja kuvaa Muumiperheen jäsenten sisäistä kasvua turvallisen ja tutun Muumilaakson ulkopuolella, tuntemattomalla Majakkasaarella. Luonto on ikään kuin yksi kirjan henkilö ja luontokuvaukset ovat todella upeita tuossa kirjassa; luonto pakenee, pelkää ja sitten rauhoittuu.

Muumperhe kipuilee ja kehittyy kukin tavallaan sisäisen kasvun matkalla.  Kirjan opetuksena voidaan pitää sitä, että ihmisen hyvinvointi perustuu harmoniaan sekä oman luontonsa että ympäröivän luonnon välillä. Kauniita ovat myös kuvaukset mielenmaisemista! Löysin   mielenkiintoisen Pro gradu- tutkimuksen joka on tehty ”Muumipappa ja meri” – kirjaa tutkimusaineistona käyttäen, suosittelen siihen tututustumista: Hanna Kirjavainen: Matka Muumiperheen mielenmaisemiin.

 

samo13 lampimaisema

 

Suomalainen menee tyypillisesti metsään rauhoittumaan ja etsimään sisäistä harmoniaa. Suomalainen haluaa kokea rauhaa ja hiljaisuutta metsässä – äärettömän isossa metsässä, jota ei rajoita mikään ja minne voi halutessaan eksyä. Muumiperhe lähti etsimään itseään saareen, missä  ei ole  aitoja tai siltoja, mutta sitä ympäröi meri ja eristää sen muusta maailmasta. Meri on  toisinaan rauhallinen, toisinaan myrskyisä, meri päättää, koska sitä on hyvä lähestyä, koska on parempi pysytellä saaren keskiosissa. Saarelta ei pääse pois jollei lopulta rakenna siltoja itseensä ja sitten muiden kanssa. Metsässä taas voi samota vaikka läpi koko elämän ihan yksikseen; metsä on vakaa, mutta siellä voi vajota suohon tai hukkua lampeen eikä kukaan kuule huutoa, jos ei anna kenenkään kulkea samoja polkuja tai jätä itsestään jälkiä. Metsästä voi palata takaisin yksinkin tai sinne voi jäädä vaikka koko elämän pituiselle matkalle.

Metsä. Kuva Tomi J

Metsä. Kuva Tomi J

Hyvinvointia luonnosta

Suomessa ymmärretään luonnon ja ihmisen välisen harmonian päälle ja meille on luonnollista hakea hyvinvointia luonnosta.; se on tervehenkistä suomalaisuutta! Lasten kasvatuksessa on onneksi tajuttu luontoyhteyden ylläpitämisen merkitys, ainakin joiltakin osin. Oma lapseni sai perhepäivähoidossa temmeltää isossa puutarhassa ja vapaa-aikana olemme tehneet retkiä metsiin ja maaseudulle, merelle ja saariinkin.

Siskoni Erja on tenhyt kandityönsä Helsingin yliopistoon Green care – toimintamallin soveltamisesta varhaiskasvatuksessa; pelkkä otsikko kertoo paljon ” Metsä rauhoittaa vilkkaat lapset ja aktivoi arkoja. Lue lisää tästä. Samalla lähetän rakkaat synttärionnittelut siskolleni!

Hienoa olisi, jos metsä ja luonto tulisivat taas osaksi myös aikuisten työarkea; taidankin suunnitella entistä useampien palaverien pitämistä luonnossa ja aikuisopiskelijoiden viemistä entistä useammin oppimaan luentosalin sijaan ulos – vaikka sitten urbaaneihin luontokohteisiin.

Kalevalan oppeja humanismista ja harmoniasta luonnon kanssa

Reilu vuosi sitten Helsingin sanomissa kirjoitettiin silloin 100-vuotiaasta geneveläisestä Juliette Monning Horningista, joka oli lukenut Kalevalan ensimmäisen kerran alle kaksikymppinsenä, siis yli 80 vuotta sitten! Sittemmin hän oli lukenut Kalevalan viidella eri kielellä. Hän oli täydellisen ihastunut Kalevalaan ja perusteli ihastustaan seuraavasti: ”Ihminen elää Kalevalassa täydellisessä harmoniassa luonnon kanssa, mikä on minulle luontoihmisenä erityisen tärkeää. Kirjassa on suurta humanismia sekä oppimisen ylistystä ja se on täynnä elämäniloa. Kalevala on uniikki teos runouden historiassa maailmanlaajuisestikin”!  HS 28.2.2013

 

 

Mummi ja harmonia

Mummista huokui harmoniaa

Lehtikirjoitus toi mieleen Mummin; molemmista naisista huokui harmoniaa ja elämänviisauta. Minä sain Mummiltani Kalevalan ylioppilaslahjaksi. Enkä pelkästään Kalevalaa, vaan myös Mummin itsensä tekemän kansallispuvun. Kesti monta vuotta, ennen kuin tajusin lahjan arvokkuuden. Mummin elämänviisautta olen ihaillut aina, ja vaikka Mummi ei enää ole täällä kanssamme, on hän mielessäni lähes päivittäin. Mummi opetti harmoniaa myös arjen pienissä asioissa; oli ihanaa mennä Mummilaan – rauhoittavin värein sisustettuun taiteilijan, loistavan kokin ja vahvan naisen kotiin. Ihailtavaa oli myös Mummin huoliteltu olemus; loppuun asti saman sävyinen huulipuna ja kynsilakka – harmoniassa vaatetuksen ja korujen kanssa!

Päätan kirjoitukseni suomalaista itsetuntoa nostattavaan ajatuksen, jonka poimin geneveläisen 100-vuotiaan ”Kalevala-fanin” haastattelusta: ”Jokaisen nuoren – ei vain Suomessa vaan kaikkialla – tulisi tuntea ainakin osia Kalevalasta. Monet ovat hieman eksyksissä nykypäivän elämänmenon kanssa. Kalevalasta he voivat löytää eväitä onnellisuuteen ja rauhaan. Kalevala on nuorten kirja, siitä saa energiaa, sisua.” (HS 28.2.2013). Pitänee lukea taas Kalevalaakin, vaikka juuri nyt kesän kynnyksellä Tove Janssonin tuotanto houkuttelee kyllä enemmän.