Terveisiä Brysselistä
Olin pikaisella visiitillä Brysselissä ( lokakuu 2015). Sain hienon mahdollisuuden pitää lyhyen puheenvuoron Suomen matkailukoulutuksesta EU-komission matkailukonferenssissa josta voit lukea lisää avaamalla linkin: ” EU Tourism Education & Training offer”.
Konferenssissa julkaistiin 28 EU-maassa tehdyn, matkailukoulutusta selvittäneen tutkimuksen tuloksia. Haasteet näyttävät olevan kaikkialla samansuuntaisia; elinkeinoelämän ja koulujen yhteistyötä tulee tehostaa ja joustavampia malleja kouluttaa ottaa käyttöön. Suomi näyttäytyi osaltaan edelläkävijänä, mutta etenkin digitalisoitumisen osalta meillä on kirittävää. Tutkimuksesta on tällä hetkellä tarjolla lyhyt yhteenveto: Key Findings Tourism Education
You can read this article in English: Tourism Educaction is about storytelling and branding

Konferenssi järjestettiin Square- keskuksessa. Oli hienoa tavata kollegoja ympäri Eurooppaa kuten Stanislav Prahasta, Davina Leedsistä ja Lluis Gironasta!
Manneken-Pis ja Bad, bad boy
Lyhyen vierailuni aikana ehdin tavata Brysselin kuuluisimman pikku-miehen nimeltään Manneken-Pis josta kerrotaan seuraavaa: ”Manneken-Pis on Brysselin vanhin asukas. Se symboloi kaupungin henkistä vapautta – röyhkeän illkuvalla ja riehakkaalla tavalla”

Manneken-Pis. Noin 60 cm korkea ja lähes 400 vuotta vanha. (Nykyinen patsas on kopio ihan alkuperäisestä).
Manneken-Pis – patsaan historia ulottuu vuoteen 1619 ja sen syntyyn liittyy monta tarinaa. Monesti sitä on varmasti myös käytetty matkailun tarinnallistamisen taustalla ja onhan se selvästi osa Brysselin matkailubrändiäkin.
Minä näin kaupungilla Manneken-Pis näköisteoksia muovista, pahvistaja tietysti suklaasta! Matkailijat haluavat ottaa kuvan Manneken-Pis:tä joko sen vuoksi, että se kuuluu kaupungin ”must”-kohteisiin tai koska haluavat liittää tuon pikku-miehen osaksi omaa matkakertomustaan.
Manneken-Pis sai minut muistamaan Tommi Toijan ”Bad, bad boy” – patsaan. Se on melkein 400 vuotta nuorempi kuin belgialainen kaverinsa ja huomattavasti isompi! Tarinoiden lähteinä nämä molemmat pojat ovat ihan mainioita!
Kaikkien helsinkiläisten mieleen ei Tommi Toijan patsaas ole ollut, opaskollegoiden mielipiteetkin se on jakanut, mutta on sillä ihailijansakin. Bad, bad boy siirrettiin Helsingin paraatipaikalta kauppatorin laidalta ja Presidentinlinnan kupeesta Helsingin uuden kaupunginosan, Jätkäasaaren maamerkiksi. Siirto oli perusteltu ja kun luin belgialaisen kirjallisuudentutkijan Lieven Ameelin ajatuksia tarinoiden vaikutuksesta kaupunkisuunnitteluun, ymmärrän oikein hyvin Bad, bad boyn siirron Jätkäasaareen, ”hyvä jätkä”- kaupunginosaan. Lue lisää aiheesta tästä: Lieven Ameel – tarinat
Kaupungin keskustassa Bad, bad boy houkutteli kertomaan tarinaa Helsingistä vastakohtaisuuksien ja historiasta kumpuavien vaikutetteiden kaupunkina. Pissaavan jättipatsaan takana pilkottaa Venäjän autonomisella ajalla rakennettu, Aleksei Gornastajevin suunnittelema ortodoksikatedraali Uspenski vuodelta 1868. Sen edessä on oman aikansa edelläkävijän, arkkitehti Alvar Aallon Enso- Gutzeitille (nyk. Stora Enso) suunnittelema pääkonttori vuodelta 1962. Sokeripalaksikin kutsuttu rakennus symboloi modernia, omilla jaloillaan seisovaa itsenäistä Suomea, mutta on saanut myös kritiikkiä osakseen.
Sitten tullaan 2000-luvulle; jos Manneken-Pis kuvastaa Brysselin henkistä avoimuutta, niin samaa voisi sanoa Bad, bad boyn kuvastavan Helsingistä ja Suomesta. Suomen presidentti ei vastustanut patsaan sijoittamista presidentinlinnan viereen ja monet matkailijat kuvasivat patsasta hymyssä suin.
Edelläkävijöitä, rohkeita rajojen rikkojia ja uuden kokeilijoita tarvitaan, jotta tarinoita syntyy. Brändäyksessä pitää erottautua ja tarjota tarttumaapintaa, joskus vähän rosoistakin mieluummin kuin liian sileää.
Matkailukoulutus on tarinnankerrontaa ja brändäystä
Brysselin konferenssissa pitämässäni puheenvuorossa esittelin Suomen näyttötutkintomallin ja henkilökohtaistamisen. Kerroin kolmikanta-arvioinneista, Yritys & InnovaatioLab:stä, SuoMat-akatemiasta ja online-koulutuksista.
Mutta suurin oivallus tapahtui vain hetki ennen omaa puheenvuoroani: tajusin, että onnistuessaan koulutus antaa pohjan ammatillisen tarinan luomiselle ja työkalut oman osaamisen brändäykseen. Jos oppii brändäämään itsensä, oppii brändäämään myös tuotteita, palveluita ja yrityksiä – eikö?
Lue lisää täältä: EU Tourism Skills Anu Nylund