Lemmenjoelta Pyhä-Luostolle – Lapin kauneus ja voima matkakumppanina

Upeiden päivien viimeiset hetket – tanssi tunturin juurella

Kun olin saapunut tämän matkan viimeiseltä päivävaellukselta takaisin lähtöpaikkaan Luoston kyläkeskukseen ja aloittanut henkisen valmistautumisen kotiinpaluuseen, puhelimeen tuli viesti  matkakumppaniltani, pojaltani, jonka kanssa olimme retkeilleet viimeisen päivän eri reittejä Luoston maastossa:  hän sähkö-fatbikella ja minä patikoiden.

Viestissä oli koordinaatit ja vahva suositus tulla paikalle. Astuin paikalliseen ravintolaan ja saman tien tuli kutsu tanssiin. Poikani oli pistänyt pystyyn paikallisten kanssa sunnuntai-iltapäivän kitara-jamit eikä siinä auttanut muu kuin pyörähdellä hetki polviin asti kuraisissa vaellushousuissa ja kankeissa vaelluskengissä tuntemattoman metstästäjän viemänä. Hauskat kohtaamiset ja spontaani yhdessä tekeminen ovat  luonnossa kulkemisen lisäksi reissujen parasta antia. Oli kiva nähdä, Onni!

Bleasure -matka glamping -sisällöin

Siitä lähtien, kun perustin yritykseni ( Mood of Finland Oy)  ja aloitin ammatillisen urani uuden vaiheen kokoaikaisena yrittäjänä vuonna 2018, ovat matkani olleet lähes poikkeuksetta työmatkoja (business), joissa on hetkittäin vapaa-ajan (leisure) viitteitä.

Korpikartano_maaruska_menesjärviEi ole tarpeen erottaa mikä on työtä ja mikä vapaa-aikaa, koska olen matkoillani oppimassa uutta ja tutustumassa mahdollisuuksiin, joita matkakohteet tarjoavat. Kehitän alatoiminimien Mood of Nature ja Rakkauden Metsä – tarjontaa ja etsin samanhenkisiä yhteistyökumppaneita.

Kotimaan kohteiden tuntemus on usein myös kriteeri tarjouspyynnöissä ja pärjätäkseni kovassa kilpailussa, tutustun mielelläni monipuolisesti Suomen ja lähialueiden matkakohteisiin.

Tämän matkan ensimmäinen kohde oli Hotelli Korpikartano Inarin Menesjärven rannalla. Hotellissa panostetaan nyt vastuullisuusosaamiseen ja koko vakituinen henkilökunta sitoutettiin mukaan yhteisiin tavoitteeisiin ja tekemiseen kahden kerran tapaamisella; ensin johdatus aiheeseen verkossa ja sitten yhdessä tekemistä paikan päällä.

Nyt työ jatkuu ja seuraan mielenkiinnolla tulevia askelia. Kiitos vieraanvaraisuudesta ja aktiviisiesta osallistumisesta! Iltasauna ja uinti pimenevässä illassa Menesjärven raikkaassa vedessä olivat juuri sitä, mitä kaipasin pitkän matkapäivän iltana 🙂

Yhä useammin valitsen luontomatkoillakin yöpymispaikaksi maksullisen majoitusyrityksen ja istun mielelläni ammattilaisen valmistaman illallisen ääreen, vaihdan päivän kokemukset rennosti ilman huolta illallisen jälkeisestä siivouksesta ja suon sen ilon mielelläni myös muulle matkaseurueelle. Opastetut vaellusretket ovat myös rentouttava vaihtoehto yksin patikoinnille.

Yhdistän siis perinteiseen luontoretkeilyyn pienen annoksen ”luksusta” ja nautin siitä hyvällä omallatunnolla (glamping). Haluan kannattaa matkailuyrityksiä ja kannustan muita tekemään samoin. Pyhä-Luostolla majoittauduimme Lapland Hotel Luostotunturin viihtyisässä mökissä, jonka majoitushintaan sisältyi aamiainen ja loppusiivous. Bonuksena saimme ihailla upeita revontulia!

Vastuullisia valintoja

Sen lisäksi, että kannatan paikallisia matkailualan yrityksiä ja noudatan luonnossa liikkumisen ohjeita, teen kotimaan matkat maata pitkin, useimmiten junalla niin lähelle kohdetta kuin mahdollista ja siitä sitten bussilla kohteeseen. Terveysturvallisuus toteutuu erinomaisesti omassa junan makuuhytissä matkatessa.

IMG_4841

Jos matkaan moneen paikkaan tiukalla aikataululla ja julkisilla huonosti saavutettavin reitein otan oman auton mukaan junaan tai vuokraan auton. Omaan autoon tankkaan MyNeste – biodieseliä.

lappi_reitti

Tällä 4 päivän matkalla (paikan päällä to-su) kuljimme menopaluumatkat autojunalla Rovaniemelle, josta ajoimme Inariin ja sieltä edelleen Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Sopivan reitin ja kulkuneuvon valinnassa auttaa Perille.fi – sovellus, jossa voit vertailla hintojen lisäksi myös päästöjä!

Lemmenjoen Kansallispuisto

Hotelli Korpikartanosta on vain parinkymmenen minuutin ajomatka Njurkulahteen, josta Lemmenjoen kansallispuiston reitit lähtevät.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli kulkea Lemmenjoen Kultareitti, mutta venekuljetusta ei alueen yrittäjät voineeet enää syyskuun lopussa varmuudella luvata, joten nyt varaamamme aikataulu oli aavistuksen liian tiukka koko reitin jalan kulkemiselle (Njurkulahti – Kultahamina – Morgamoja – Ravadasjärvi -Njurkulahti).

Valitsimme siis päivävaellusreitiksi Joenkielisen kierroksen (18km). Reitti on todella kaunis ja maisemat monipuoliset. Toki sään suosiessa muutaman kerran surkuttelimme ääneen sitä, ettei yliyön retki toteutunut; useampi päivä ja yö maastossa kun mahdollistavat erityisen vahvan yhteyden saamisen ympäröivään luontoon. Mutta kaikelle on aikansa ja paikkansa; toisella kertaa, kun aikataulu on joustavampi, voidaan tehdä toisin.

Tällä reitillä pääsimme retkitunnelmiin kokkaamalla lounaan Joenkielisen (536m) huiputuksen jälkeen. Huipulla oli melkoinen tuuli, mutta tämä kaunis tunturilammen ympäristö oli täydellinen lounaspaikka.

Reitin päätyttyä lohduttauduin myös sillä, että jos olisimme päätyneet kulkemaan pidemmän reitin, emme olisi myöskään käyttäneet samalla tavalla alueen palveluita, joten kolikolla on aina kaksi puolta.

Päivävaelluksen jälkeen siirryimme Pyhä-Luoston kansallispuistoon yhden pysähdyksen taktiikalla; kävimme syömässä paikallisin aineksin valmistetut poro- ja lohi -pizzat Saariselän Pirkon Pirtissä, jossa olemme syöneet myös varsinaisia gourmet-illallisia alueella reissatessa. Luostolla illastimme  lauantaina Vaisko-ravintolassa ja söimme myöhäisen sunnuntailounaan ravintola Punaketussa – hyviä kokemuksia molemmat. Alla Pirkon Pirtin jälkiruoka revontuli-kastikkeella.

Pyhä-Luosto Kansallispuisto: Pyhä

Aloitimme Pyhätuntunturiin tutustumisen sääolosuhteet huomioiden melko haastavalla Noitatunturin päivävaellusreitillä (16km).

Luontokeskus Naavassa kerrottiin hyvin reitin haasteet ja osasimme suhtautua kulkemiseen riittävällä varovaisuudella.

Haastavaksi reitin teki sade ja veden liukastamat juurakot ja kivet sekä melko vaikeakulkuinen rakka Noitatunturille kavuttaessa.

Sade kulki seuranamme ja lounastaukoa pidettiin ison kuusen alla.

Sumu peitti alleen näkymät tunturin huipulta (540m), mutta tunnelma oli voimakas, niin kuin Lapissa usein on. Noitatunturi on vanha saamelaisten palvontapaikka eli seita ja tätä taustaa pohdinkin sumuista tunturin rinnettä ylös kulkiessani.

Pyhä-Luosto Kansallispuisto: Luosto

Viimeinen retkipäivä alkoi sumuisissa tunnelmissa Luostolla, mutta upea auringonpaiste tuli toisinaan valaisemaan ruskan värittämää maisemaa.

Minä kävelin Ukko-Luoston huipun (514m) ja Luoston vaellusluontopolun variaatiota, yhteensä 18km monipuolisissa maastoissa, jossa oli ihana pysähdellä ihailemaan kaunista ruskaa, kuukkeleiden lentonäytöksiä, syödä eväitä nuotiopaikalla ja kavuta toisinaan melko haastaviakin reittejä kohti tunturin huippua.

Yllä oleva kuva herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Se on polku Luoston  Ukko-Tunturille  hieman pidemmän reitin kautta kuljettaessa. Maa on kulunut, polku leventynyt ja huoli luonnon kestävyydestä on aiheellinen. Mutta ei hätää, sekä Luostolla että Pyhätunturilla on todella hienosti lähdetty ratkaisemaan kulkijoiden luonnolle aiheuttamia haittoja: suosituimmat lyhyet reitit on päällysetty soralla ja monissa paikoin voi kulkea rakennettuja portaita pitkin.

Ukko-Luostolle johtavat portaat olivat jo käytössä ja Pyhällä Isokurun Uhriharjun portaat valmistuivat heti käyntimme jälkeen. Nyt emme Isokurulla käyneet ja Pyhä-Luosto retkeilyreitti (30km/ suunta) ja moni muu reitti jäivät kulkematta,  joten monta syytä on palata takaisin tällekin alueelle.

Muistetaan kulkea näitä merkittyjä ja rakennettujakin reittejä pitkin sen sijaan, että pidämme oikeutenamme jättää jälkemme omia polkuja kulkien. Muista lukea ajankohtaiset tiedot retkialueelta  ja kertaa tarvittaessa  luonnossa liikumisen oikeudet ja velvoitteet osoitteessa Luontoon.fi .

Hyviä retkiä & onnellisia kokemuksia

Luonto on voimaannuttava ja rauhoittava paikka – missä ikinä kuljemmekaan. Lapin luonnossa on omanlaisensa vahva voima ja karuus, jota emme eteläisessä Suomessa koe. En silti osaa tai halua arvottaa luontoa, vaan kohdata luonnon luontona ja sen ominaispiirteet eri alueilla sellaisina kuin ne eteen tulevat. Luonto ei ole koskaan pettänyt.

Poroja kohtasimme sekä luonnossa että tien päällä, joten muistathan ajella varovasti ja huomioida luontomme ihmeet myös urbaanissa ympäristössä.

Hyviä matkoja, kauniita kokemuksia! Liikutaan luontoa ja toisiamme arvostaen ja kunnioittaen, eri vuodenajoista nauttien ja jälkiä jättämättä!

En ole tehnyt kaupallista yhteistyötä kirjoituksessa mainittujen yritysten kanssa. Hotelli Korpikartanon vastuullisen liiketoiminnan valmennuksen olen tehnyt toimeksiantona.

Kiitos, että seuraat blogiani.

IMG_6474

Anu
http://www.moodofffinland.fi
IG @mood_of_finland

Viisikon saaristoretki 22.-24.6.2020

Saaristossa voi jäädä vahingossa rannalle ruikuttamaan

Lähdin saaristokierrokselle jo opiskeluaikoina tutuksi tulleen ”Viisikko” -ystävä Evan kanssa. Kummankaan varsinainen vahvuus vapaalla ei ole pitkän ajan suunnitelmien tekeminen. Nyt pyöräretki pyöri kevyesti alustavana suunnitelmana puheissamme joitakin viikkoja, mutta varsinaisen suunnittelun aloitimme vasta matkaa edeltävällä viikolla – vähän liian myöhään, mutta onneksi riittävän ajoissa.

Majoituksissa ei ollut enää juurikaan vaihtoehtoja ja  pyörien vuokraus olisi sujunut jouhevammin, jos olisimme toimineet ajoissa, mutta lopulta kaikki kuitenkn järjestyi!

Vuokrasimme 21-vaihteiset hybridipyörät Visit Naantalin kautta ja saimme pyhien vuoksi vahvistukset ja hyvää neuvontaa suoraan vuokrauksista vastaavan Carfieldin edustajalta. Hinnat ja varustelut ovat niin hyvät, että oman pyörän kuljettaminen ei ollut todellakaan tarpeen. Ongelmaksi oli koitua Visit Naantalin toimiston klo 18 sulkemisaika palautuspäivänä, mutta lopulta tämäkin ongelma ratkaisiin ja pyörät sai jättää myöhemmin illalla kohteeseen.

IMG_3738

Yhteyslautoilla ja losseilla oli todella ystävällistä henkilökuntaa! Näistä kohtaamisista jäi aina hyvä mieli!

Olen liikkunut saaristossa ja ymmärrän ex-tempore -matkailijan haasteet; lossit ja lautat rytmittävät kulkemista antaen lupauksen ruuhka-Suomea leppoisammasta liikkumisesta, mutta eivät sitten toisaalta odota myöhään satamaan saapuvia pyöräilijöitä.

Ihan ilman ennakkosuunnittelua ei matkaan siis kannata lähteä etenkään, jos aikaa on rajallisesti, niin kuin meillä oli – maanantaiaamusta keskiviikkoiltaan. Reitti kannattaa suunnitella ennen lähtöä ja tarkistaa lauttojen aikataulut, jotta tien päällä ei tarvitse enää stressailla!

Kapinallinen reittivalinta

Saariston rengastie on hyvin brändätty ja tuoteistettu reitti pyöräilijöille. Niin hyvin, että minäkin olin jäädä valmiiksi tarjottujen, Saariston rengastien ja Pienen rengastien ”vangiksi”.  Pieni rengastie oli kuitenkin vähän liian lyhyt ja tuttu (120km) ja Saariston rengastie (220km)  vähän liian pitkä meidän käytössä olleeseen vajaan kolmen päivän ohjelmaan. Oma reitti, jota voisi kutsua Viisikon saaristoretkeksi, oli kuitenkin helppo tehdä valmiita reittikuvauksia hyväksi käyttäen.

Reittimme: 1. päivä: Naantali – Rymättylä – Hanka – Nauvo – Korppoo, noin 55km 2. päivä: Korppoo – Houstkari – Iniö, noin 40km 3. päivä: Iniö- Kustavi – Taivassalo – Hakkenpää – Velkua (Teersalo)- Merimasku – Naantali, noin 65km Yhteensä noin 160km pyöräilyä.

Suosittelen vierailua Visit Parainen -sivulla ja sieltä edelleen Outdoor Active – sivustoille siirymistä. Reittikuvaukset ovat oikein hyvät ja reitti niin hyvin merkitty, että edes me emme varsinaisesti eksyneet (muutama harhaanajo huomion herpaantuessa..).

Jos aikaa olisi ollut hieman enemmän, tarkoitukselliset reitiltä poistumiset (tai lautalta myöhästymiset) olisivat olleet pelkkää plussaa. Ihan alkuun olisimme jääneet Rymättylään testailemaan Herrankukkaron keittiön antimia ja saunomaan savusaunaan.

Seuraava houkutus oli Seilin saari, jossa olisimme yöpyneet mielellämme, mutta nyt aikataulu ei sitä sallinut, emmekä ehtineet viettää saarella edes pientä tutustumiskierrosta, koska ehdimme vasta viimeiseen Hankasta Nauvoon lähtevään yhteysalukseen. Yhteysalus Östern onkin ensimmäinen tarkan suunnittelun kohde;  vuoroja kun on vain kolme päivässä ja viimeinen alus lähtee klo 16.55.

Toinen aikataulun osalta kriittinen kohta on Houtskarin Mossalasta Iniön Daleniin menevän lautan aikataulu – viimeinen alus lähtee klo 16.15 ja tätä ennen matkalla on kaksi lossia (maksullinen lautta).

Yhteysalus, jolla polkupyöräilijät ja jalkankukijat voivat kulkea Hakkenpäästä Velkuaan.

Hakkenpää -Teersalo (Velkua) lautalla kuljetetaan vain polkupyöräilijöitä ja jalankulkijoita (ja matkan varrella olevan saaren asukkaiden autoja)

Kolmas kriittinen kohta oli yhteys viimeisenä päivänä Hakkenpäästä (Taivassalo)  Teersaloon (Velkua). Yhteysalus kulkee vain kaksi kertaa päivässä (klo 09.00 ja klo 16.00). Jos tuosta vuorosta myöhästyy, pääsee Naantaliin myös hieman pidemmän kaavan kautta tietä pitkin, jolloin matkaa tulee noin 14km lisää (näkyy kartassa sinisellä).

Hakkenpäässä on vierasvenesatama, uimaranta ja ravintola Saluuna, jossa oli hyvä pizza- ja salaattitarjonta ja ihan yllättävä viinivalikoima (jota emme tosin jääneet testailemaan). Uimaranta on lauttasataman kupeessa, ravintolan ohi ajettaessa.

Maksullisia aluksia oli kaksi; Hankasta Nauvoon ja Houtskarin Mossalasta Iniön Daleniin kulkevat lautat –  molemmat maksoivat 10€/hlö & pyörä.

Pyöräilijän elinehto: hyvä ruoka, kunnon yöunet ja hyvä sauna!

Muutama muutos reitin rytmitykseen olisi jälkiviisaana ehkä kannattanut tehdä: Korppoon majoituskapasiteetti oli niin täynnä, että Nauvo olisi saattanut olla parempi vaihtoehto ensimmäisenä yöpymispaikkana.Tosin kortilla olivat majapaikat myös Nauvossa, joten pääasia oli, että pääsimme pitkän päivän päätteeksi nukkumaan.

Omakohtaisina aikaisempiin kokemuksiin perustuen voin lämpimästi Nauvossa suositella Västergård Bed&Breakfast ( vierailusta tosin monta vuotta), Hotel Stallbacken, jonka miljöö vastaa saaristolaismaiseman odotuksia  ja ravintolassa tarjolla lähiruokaa. Jos reissun aikana kaipaa myös sosiaalista elämää ympärille,  ja laadukasta ravintolapalvelua, niin Hotel Strandbo heti satamaan saavuttaessa on hyvä valinta (terveiset Evan Kim-kaverille!)

Rödä huset on vaatimaton ja edullinen majatalo Korppoossa. Ennen majoittumista pysähdyimme syömään Korppoon sataman Ravintola Buffaloon, joka tunnetaan kuulemma Ribseistä, mutta löytyi sieltä onneksi ruokaa myös kasvissyöjälle. Aamiaista söimme kyläkeskuksen kahvilassa. Korppoossa on idyllisiä vaihtoehtoja, mutta olivat täynnä meidän vierailun aikaan.

Unelmien majoitus- ja pysähdyspaikka olisi ollut seuraavan päivän reitiltä hieman sivuun jäänyt Hyppeis Värdshus Houtskarissa, josta olen kuullut niin paljon hyvää ja tutustunut paikan emäntään Outiin töiden kautta. Sen majoituskapasiteetti oli kuitenkin täynnä elokuun puoleenväliin, kun etsin majoitusvaihtoehtoja. Seuraavalla kerralla siis!

Kesän helteillä uimapaikkoja löytyy kyllä reitin varrelta, mutta kivoimmat paikat ovat ehkä hieman sivussa varsinaiselta pyöräreitiltä ja kannattaa kysellä vinkkejä paikallisilta. Houtskarissa teimme lenkin Näsbyn uimarannalle. Eväitä saa ostettua sympaattisista kyläkaupoista, mutta klo 18 jälkeen lähes kaikki paikat ovat jo kiinni. Ravintolatkin sulkeutuvat aika aikaisin, joten kannattaa tarkistaa aikataulut etukäteen.

Toisen pyöräilypäivän majoituskohteena oli Iniö ja kun saavuimme sinne, haasteeksi sielläkin muodostui ruokapaikan löytyminen; kuuden jälkeen illalla ravintoloista avoinna oli ainoastaan Thai-ruokaa tarjoileva Bruddalsviken – joka sijaitsee hieman ”keskustan” ulkopuolella olevan vierasvenesataman (Björklund Båtslip) rannassa. Ravintola oli paikallisten suositu ja  kasvisruokailijallekin löytyi luonnollisesti vaihtoehtoja.

Yllätyimme matkan aikana siitä, että paikallista ”saaristolaispöytää”, kalaa tai muuta varsinaisesti paikallista ravintolatarjontaa ei osunut matkamme varrelle ollenkaan; Buffalo, Thai ja Saluuna eivät johdattaneet saaristolaiskeittiön äärelle, mutta saimme kyllä maittavaa ruokaa joka päivä!

Sympaattinen pysähdyspaikka Iniössä on Gamla Banken, mutta ruokaa sieltä ei valitettavasti saa.

Iniössä majoittauduimme vanhaan kunnantaloon perustettuun, melko boheemiin majatalo Villa Högbyhyn. Varatessa jo kerrottiin, että majoittaudumme varamajoitushuoneen – josta maksoimme kuitenkin ihan kelpo hinnan (146€/yö). Alan ammattilaisena ymmärrän hinnoittelulogiikan, en valitse majoituksia hinta edellä ja kannatan mielelläni paikallisia majoitus- ja ravintolayrityksiä.

Korona-aikaan huomasin kiinnittäväni erityistä huomiota hygienia-turvallisuuteen etenkin yhteiskäytössä olevien wc- ja suihkutilojen osalta. Pihojen ja saniteettitilojen osalta pientä parannettavaa osittain oli havaittavissa matkan aikana. Ehkä kauden aloitus oli kuitenkin yllätys pitkän odottelun jälkeen.

Matkamme alkajaisiksi Naantalissa Kahvila-ravintola Amandiksen maailman parhaaksi mainostettu vohveli savulohitäytteellä lunasti lupauksensa!!

Iniössä positiivisena ajanvietteenä oli Norrbyn vierasvenesataman siisti sauna, kiva tunnelma ja hyvä mahdollisuus uida! Sauna oli avoinna klo 18-22 ja maksoi 5 euroa, joka maksettiin sauna-isännälle paikan päällä.

Summa summarum – oliko meillä hieno matka?

Kyllä meillä oli! Ehdottomasti! Pysyimme aikataulussa, kohtasimme kivoja ihmisiä ja vietimme hauskaa ystävä-laatuaikaa! Sää oli ihan mahtava koko matkan ajan – päivälämpötilat olivat reilusti yli kaksikymmentä astetta ja illat mielyttävän lämpimiä. Sateella ja tuulella pyöräily olisi ollut tietenkin paljon raskaampaa ja muisto voisi olla toisenlainen.

Tämä ei ole Niinmun Designin mainoskuva, mutta yksi parhaista tunnelmakuvista matkan varrella. Pyöräilimme Iniön yhteissaunaan ja palasimme takaisin kun kello oli jo yli kymmenen.

Pyöräreitti on paikoitellen aika mäkistä, etenkin Naantalin ja Rymättylän välillä ja taas Merimaskusta Naantaliin pyöräiltessä. Rankin ylämäkiajo taisi olla ihan itseaiheutettu; kävimme Korppoon korkeimmalla paikalla Niinmun Design –  liikkeessä. Vierailu oli polkemisen arvoinen; yrityksessä on panostettu hienosti vastuullisuuteen ja erityisen positiivinen yllätys oli löytää Suomessa tehtyjä vaatteita.

Pyöräreitti ei kulje kovinkaan paljon varsinaisesti merellisessä maisemassa, niin kuin ehkä voisi olettaa. Lossi- ja lauttamatkat tuovat kuitenkin kivaa vaihtelua ja toisinaan myös kaivattua lepoa ja kuvaustaukoja päivän ohjelmaan.

Iniön Jumon saarella asuu meidän opiskelukaveri ”Myrskyluodon Pekka” Päästiin siis ihan ”live like a local” elämyksenkin äärelle 🙂

Sammutuskalustoon kuuluva vene Iniön saaren vierasvenesatamassa

Nämä maisemat, nämä tunnelmat ovat parhaita matkamuistoja.

En ole tehnyt kaupallista yhteistyötä tässä blogissa mainittujen yritysten kanssa. Matkaillessa teen huomioita vastuullisen matkailun ammattilaisen näkökulmasta.

KIITOS Eva ”Ossi”  Viisikko – ystäväni ihan parhaasta retkiseurasta!
KIITOS Sinulle lukijani blogin seuraamisesta!
Anu

Kompensointi ei ole ratkaisu ilman päästöjen vähentämistä

Tänään käyn vuoropuhelua sen lapsuuden minän kanssa, joka oli  huolissaan

Luonto oli tärkeä minulle jo lapsena, niin kuin se on tärkeä monille lapsille ympäri maailmaa. Luonto ja eläimet herättävät empatian tunteita ja kun ensimmäistä kertaa pohtii omaa tulevaisuutta, pohtii myös sitä, millainen ympäröivä maailma on sitten kun on aikuinen ja sitten kun on omia lapsia.

IMG_7667

Tämä piirustus on vihosta, johon olen lapsena piirtänyt ja kirjoittanut juttuja. Meillä oli kavereiden kanssa oma luontokerho. Olin myös partiossa yli 10 vuotta.

Sittemmin ympäristöasiat jäivät joksikin aikaa kaiken muun tekemisen jalkoihin, mutta luonnon kunnioittaminen ja halu suojella luontoa arvoina ovat kulkeneet mukana läpi koko elämän.  Aikuisuuden kynnyksellä olin taas hyvinkin perillä siitä, mikä on oma paikkani ja roolini tässä maailmankaikkeudessa.

Kun oman lapsen syntymä oli ajankohtainen, olin taas täysillä pelastamassa maailmaa ja lähdin erikoistumaan kestävän kehityksen ja vastuullisen matkailun tekemiseen ammatillisella polullani. Haluan jättää ympäröivän maailman vähintään yhtä kauniina, puhtaana ja mahdollisuuksia tarjoavana tuleville sukupolville.

Metsä. Kuva Tomi J

Anu 10v oli huolissaan metsien häviämisestä. Silloin huolena olivat linnut ja omien hämyisten metsäpolkujen mahdollinen häviäminen; metsäpolut kun johdattivat mielikuvituksen värittämiin seikkailuihin ja talvella hiihtäminen metsässä oli mieluinen harrastus.

Nyt olen huolissani luonnon monimuotoisuuteeen, kasvihuonepäästöihn, ilmastonmuutokseen ja kompensointiin liittyvästä keskustelusta.

Päästöjen vähentäminen on kaikkein tärkeintä

Ilmastonmuutos on tunnustettu aikakautemme vakavimmaksi ympäristöuhaksi. Fossiilisista polttoaineista (kivihiili, öljy, maakaasu ja turve) luopuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.  Kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, hiilidioksidi (CO2),  metaani (CH4),  troposfäärin otsoni (O3) ja typpioksiduuli (N2O).

Liikenne tuottaa yli 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, Suomessa hieman alle viidenneksen ja maailmanlaajuisesti osuus on nousemassa. Tärkeä muutos onkin se, liikenteen määrää vähennetään ja että sekä henkilö- että rahtiliikenteen energiantuotanto siirtyy sähköllä ja muilla vaihtoehtoisilla energialähteillä tuotetuksi ja raiteille.

Yksityishenkilöinä voimme matkata useammin julkisilla ja etenkin junalla, lentää harvemmin ja tehdä pienet matkat kävellen tai pyöräillen. Vähäpäästöisiä ja päästöttömiä kulkuneuvoja onneksi kehitetään ja matkailualalla odotetaan erityisesti uutisia lentoliikenteen uusista ratkaisuista.

Suomen talous on hyvin energiaintensiivistä ja sähkön käyttö on vuosi toisensa jälkeen kasvanut. Energiaa tarvitaan sähkön tuotantoon ja lämmitykseen ja sitä on välillisesti sitoutuneena kaikkiin tuotteisiin. Lähes puolet kaikesta energiasta kuluu teollisuudessa.

Tärkeimpinä ilmastotekoina  tulee energian käyttöä vähentää ja ottaa käyttöön vaihtoehtoiset energialähteet (tuuli, aurinko, geoterminen energia, lämpöpumput).

Arjen valinnoilla on vaikutusta

Vaikutusta on myös sillä, että valitaan ja suositaan tuotteita, joiden tuotantoon ja kuljetukseen käytetään vähemmän energiaa ja suositaan kierrätystä. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja turhaan kulutukseen ( harkitse, älä osta turhaa,  korjaa, osta käytettynä, kierrätä).

Ruuan ilmastovaikutuksia voidaan pienentää syömällä kasvispainotteiseksi ja vähentämällä ruokahävikkiä ja käyttämällä mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Roskien lajittelulla ja kierrätyksellä on myös merkitystä. Mitä vähemmän jätettä, sen vähemmän kasvihuonekaasuja (metaani) pääsee ilmakehään ja sitä vähemmän energiaa kuluu jätteiden kuljetukseen. Suomessa jätteiden vaikutus ilmastopäästöihin on noin kolmen prosentin luokkaa.

Testaa ja tee valintoja, joilla vähennät omia päästöjäsi

Ensisijaisesti siis kasvihuonepäästöjä tulee vähentää. Yksilön vastuulle ei urakkaa voi jättää, mutta kyllä meillä jokaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa vähentämällä omia päästöjä. Kun ensin testaat omien päästöjesi määrän, voit sitten seuraavaksi tehdä valintoja, joilla saat omia päästöjä vähennettyä.

Tästä voit käydä hakemassa inspiraatiota ja vertaistukea

Voit käydä tekemässä päästötestin tästä: Sitran elämäntapatesti 
Tai tästä: Ilmastodieetti

Kompensointi on ok, mutta se on vasta kakkostoimenpide

Keskivertosuomalaisen vuosittaiset hiilidioiksipäästöt ovat nyt noin 10 000kg vuodessa. Suomen hallitus on antanut lupauksen, että Suomi on  hiilineutraali valtio vuoteen 2035 mennessä. Sitran tutkimusten mukaan suomalaisen päästöt saavat olla vuonna 2030 enää 3000kg /henkilö  ja vuonna 2035 luvun tulee tippua 2000 kiloon vuodessa (Ympäristöministeriö ja Sitra)

Kompensoinnin logiikka on se, että rahoitetaan omia päästöjä vastaava päästöjen vähentäminen jossain muualla tai varmistetaan hiilinielujen riittävyys. Rahoitusta voidaan kohdistaa esimerkiksi vaihtoehtoista energiaa tuottaviin projekteihin kehittyvissä maissa.

Kasvava osa kompensaatioprojekteista perustuu metsänistutukseen, jolloin projektien vaikuttavuuden kannalta tärkeää on taata puiden pitkäikäisyys ja puutavaran jatkokäyttö kestävällä tavalla. Jos metsää istutetaan kaadettavaksi, ei se vastaa tarkoitustaan ja nykytiedon mukaan vanha metsä sitoo hiiltä parhaiten. Suomessa tarjotaan mahdollisuutta istuttaa metsää, suojella ikimetsää ja ennallistaa soita. Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi tästä: Suomenluonto

Euro vai sata euroa – kompensaatiomaksujen vaikea viidakko!

Olen tutkinut tarjolla olevia kasvihuonepäästöjen kompensaatiomahdollisuuksia. Olen myös lukenut uutisia eri yritysten kompensaatiotoimista ja seuraillut viestintää. Kannatan kompensaatiota, jos ensin on tehty valintoja, joilla päästöjä voidaan vähentää. Kompensaatio ei saa antaa tunnetta, että maksamalla rahaa hyvään projektiin, puhdistetaan omaatuntoa ja voidaan hyvällä mielellä jatkaa kestämättömäksi osoitettua kulutusta.

Kiinnostuin selvittämään eri vaihtoehtoja luettuani uutisen (07.10.2019) Ohjelmistoyhtiö Siilin työsuhde-edusta istuttaa puita jokaiselle työntekijälle

Uutinen on positiivinen, totta kai. Korvaani särähti vain se, että tiedotteessa nostettiin vahvasti esille lukuja, joita voi tulkita väärin. Tiedotteen mukaan yhtiö ostaa 43 puun tainta/ työntekijä ja maksaa siitä 86€ ja näin kompensoi yhden työntekijän vuoden päästöt (10 000kg) henkilöstöetuna.

Näin esitettynä kompensointi saadaan kuulostamaan niin helpolta. Tulee tunne, että maksamalla pyyhitään päästöt pois mielestä ja jatkettaan sitten kuluttamista samaan tapaan. Ja jos päästöt jäävät nyt alle 10 000kg, niin kuin ainakin itselläni jää, ei tuo uutinen ehkä kannusta vähentämään päästöjä.

Maksettu  summa kuulostaa  kovin pieneltä, vaikka en asiantuntijoiden laskelmia epäilekään. Olisin lukenut mielelläni myös kaikesta siitä, miten yrityksessä on vähennetty päästöjä.

Matkailualalla puhe kääntyy aina lentoihin

Matkailualan ammattilaisena seuraan erityisen tarkkaan alan uutisiointia ja viestintää. Finnair ohjasi kevääseen 2020 saakka kompensoimaan lennoista aiheutuvia päästöjä näin:

Voit hyvittää lentosi hiilidioksidipäästöt tukemalla päästövähennysprojektia. Hyvitys on 1 € kotimaan, 2 € Euroopan ja 6 € mannertenvälisestä edestakaisesta lennosta. Rahat menevät lyhentämättöminä valitsemaamme päästövähennysprojektiin Mosambikissa.

Biopolttoaine vähentää päästöjä 60–80 % verrattuna vastaavaan määrään fossiilista polttoainetta. Korkeintaan 50 % lennon polttoaineesta voi olla biokomponenttia, ja tyypillisesti biokomponentin osuus on muutamia prosentteja. Käyttämämme biopolttoaine on valmistettu käytetystä keitinrasvasta. Biopolttoainetta voi ostaa 10, 20 tai 65 eurolla.

02.03.2020 uutisointi:Finnair lopettaa päästöhyvityspalvelun

Lentoalalla on ilmastopäästöjen kompensointijärjestelmä CORSIA (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation), joka on maailmanlaajuinen järjestelmä hiilidioksidipäästöjen hallintaan. CORSIA:n tavoitteena on, että vuodesta 2020 alkaen kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt eivät kasva verrattuna vuosien 2019–2020 päästöjen keskiarvoon.

Corsia

CORSIA ei tee konkreettisia lentoliikenteen kompensointeja, mutta aikoo aloittaa vuonna 2021. Myöskään kriteereitä ostettaville päästöhyvityksille ei vielä ole, mutta lähitulevaisuudessa ICAOn on tarkoitus sopia niistä. Lentoyhtiöt siis määrittelevät tällä hetkellä itse suosituksensa.

Muutkin matkailuyritykset ovat aloittaneet kompensoinnista viestimisen

Keväällä 2019 matkanjärjestäjät avasivat ilmastonmuutos- ja kompensointiviestinnän salaisen arkun. Totean heti alkuun, että kaikki työ matkailun negatiivisten vaikutusten vähentämiseen ja positiivisten kasvattamiseen on erinomaisen hienoa ja tässä esitetyt yritykset ovat lähteneet isosti mukaan matkailun aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Vastuullisuudesta ja kompensaatiosta viestiminen tarkkaa hommaa, jossa läpinäkyvyys ja hyvän viestin vieminen loppuun asti on erityisen tärkeää.

TUI julkaisi kompensointiohjelman, jonka mukaan yhtiö kompensoi oman yhtiön lentojen ja hotellien päästöt. Nettisivuilla kerrottiin niistä projekteista, joihin kompensaatiorahaa osoitetaan. Mistään ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, miten paljon päästöjä syntyy ja millä summalla projekteja tuetaan. TUI:n Suomen toimistosta on luvattu, että tiedot julkaistaan tilikauden päättyessä.

Pari viikkoa TUI:n viestintäkampanjan jälkeen Tjäreborg vastasi ”kisaan” ja ilmoitti kompensoivansa kaikkien asiakkaidensa, kaikilla lentoyhtiöillä tehtävien lentojen päästöt. Syksyllä 2019 Tjäreborg laajensi kompensointilupausta kattamaan kaikki Sunwing Family Resorts, O.B.C. by Sunwing ja Sunprime Hotels -konseptihotellit sekä kaikki lentokentän ja hotellin väliset bussikuljetukset. Laskennallinen päästömäärä löytyy lentojen osalta (890 000 tonnia hiilidioksidia, 1 567 292 matkustajaa 2017–18), mutta missään ei kerrota, millä kaavalla kompensointi on laskettu ja millä euromäärällä projekteja tuetaan.

Suosittelisin yrityksiä käyttämään viestinnässä tarkkoja sanavalintoja  kertomalla sen, mitä oikeasti tehdään. Voidaan kertoa, että osallistumme omalta osaltamme ilmastotalkoisiin ja vastuullisempaan toimintaan kohdistamalla x euroa niihin  kohteisiin, joista siten kerrotaan tarkemmin. Lupaus kaikkien päästöjen kompensoinnista on tosi iso lupaus.

Olin odottanut uutisia entiseltä työnantajaltani, Aurinkomatkalta, ja lokakuussa kampanjointi alkoikin todella näkyvästi etenkin televisiomainontana. Aurinkomatkat ei ole lähtenyt kompensointilinjalle, vaan kertoo niistä valinnoista, joilla matkailun negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää ja positiivisia vahvistaa.

AMtwitter

 

Mitä kompensointi oikeasti maksaa

Olen ollut tekemisissä viime aikoina Rakkauden metsän tiimoilta Luonnonperintösäätiön kanssa ja heidän kanssaan olemme tehneet myös päästölaskelmia.

Luonnonperintösäätiön käyttämä laskentamalli on seuraava:
10 000kg päästöjen kompensointiin tarvitaan yksi hehtaari ( 10 000m2)  ikimetsää.
Ikimetsää voi suojella 100m2 maksamalla 50 euron lahjoituksen.
10 000 kg päästöjen kompensointi maksaa tällä kaavalla 5000€.

Tällä kaavalla laskettuna yhdestä edestakaisesta Euroopan lennosta tulisi maksaa 100- 225€ kompensaatiomaksua (edestakainen Berliinin lento noin 200kg = 100€, Barcelonna 450kg =  225€ Finnairin laskurilla)

Lentomaksu.fi  suosittaa maksamaan vähintään 10% lentolipun hinnasta. Lentomaksun tuotto käytetään Maan ystävien ilmastotyöhön Suomessa ja ilmastonmuutoksen sopeutumista edistäviin hankkeisiin globaalissa etelässä.

Toivottavasti eri toimialat ottavat päästölaskurit käyttöön mahdollisimman laajasti ja me kuluttajat pääsemme tekemään valintoja, emme pelkästään hinnan, vaan myös päästöjen perusteella. Tällöin kompensoinnin merkitys vähenee ja teot kohdistuvat siihen kaikkein tärkeimpään, päästöjen vähentämiseen.

Vielä muutama huomio viestinnästä

En ota tässä kantaa, mitkä luvut ovat oikeita tai onko oikeita ja vääriä lukuja. Tärkeää on nyt seurata tutkimuksia ja luotettavien tahojen viestintää. Erityisen tärkeää on viestiä kompensoinnista mahdollisimman läpinäkyvästi ja kertoa kaikki taustoitukset kompensaatiomaksuja julkaistaessa.

Hyvä malli on sekin, että tekee omien arvojensa mukaisia sijoituksia niihin kohteisiin, joilla kokee aidosti olevan merkitystä tässä muuttuvassa maailmassa.

Harhauttava viestintä saa aikaan usein enemmän pahaa kuin hyvää, joten jos yrityksenä viestii kompensoinnista, on syytä selvästi kertoa,  onko asiakkaan maksama tai hänen puolestaan maksettu summa suoraan sidoksissa aiheutettujen päästöjen kompensointiin (ja tällöin kertoa paljonko päästöt ovat), vai tarjoaako yritys mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin ja tehdä hyvää. Tällöin voidaan kompensoida pienempiäkin summia ja kertoa, että pienikin osallistuminen on parempi kuin että ei osallistuisi  ollenkaan.

Tärkeintä on siis vähentää aiheutettuja päästöjä ja toisena hyvänä tekona on kompensoida.

Nämä molemmat toimet kannattaa kertoa viestinnässä, mielellään samaan aikaan. Tällöin viestintä on vakuuttavaa ja aitoa.

Minulle uutena kohteena vastuullisuuden saralla on tullut sijoittaminen ja vaikuttaminen sijoittamisen kautta.  Siitä joskus myöhemmin lisää, tässä pieni alkupala aiheeseen: Millenniaalit puhdistavat sijoitussalkuistaan ilmastopahiksia 

Kirjoitukseeni olen hakenut tietoja mainittujen ja linkitettyjen yritysten, Tilastokeskuksen, Ilmastopaneelin ja Sitran sivuilta.

Jatkan edelleen Rakkauden metsä- konseptin kehittämistä yhteistyökumppaneiden kanssa. Siinä puu istutetaan ikuisen rakkauden symbolina ja lahjoitetaan rahaa luonnon suojeluun.

Mood of Finlandin vastuullisuusohjelman ja sitoumuksen voit lukea täältä:
Mood of Finland vastuullisuus

Kiitos, että seuraat blogiani!
Ystävällisin terveisin,
Anu

ps. Isäni  asennutti maalämmön lapsuudenkotiini jo 1980-luvun alussa ja teki suunnitelmia aurinkokennojen hankkimiseen.  Ehkä sillä 10 vuotiaan Anun vetoomuksella oli osansa näissä päätöksissä? Me kaikki voimme vaikuttaa!

 

 

Kieliasia ei Matkailuteollisuudessa ole joko tai, vaan sekä että

Kaikkein hulluimmalta englanninkielen käyttö Suomessa tuntuu asiakaspalvelutilanteissa – sanoo professori

Helsingin Sanomissa julkaistiin perjantaina 26.10.2018 artikkeli otsikolla ”Poikkeuksellinen kannanotto. Suomen ja ruotsin kielen asema uhattuna”. Artikkelissa suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja, suomen kielen professori Jaakko Leino toteaa, että ulkopuolinen uhka ei pysty kieltä työntämään syrjään, mutta suomalaiset itse voivat sen tehdä ja moittii suomalaisia englannin valta-aseman sallimisesta työpaikoilla ja asiakaspalvelutilanteissa.

Leino näkee hälyttävän kehityskulun myös siinä, että Suomeen muuttanut vieraskielinen päätyy yleensä tekemään työtä englanniksi, jonka seurauksena vieraskielisellä ei ole välttämättä käytännön syytä opetella suomea.  ”Me olemme jo siinä tilanteessa, että koko ajan suurempi osa työelämästä hoituu englannin kielellä. Kaikkein hulluimmalta se tuntuu asiakaspalvelussa”, toteaa professori.

Avataan ovi englanniksi ja jatketaan sitten suomeksi – ehdotan minä

Samalla viikolla kun artikkeli julkaistiin, olin Kuopiossa ja Turussa esittelemässä palvelukokeilua, jonka yritykseni Mood of Finland on tuottanut valtakunnalliseen Matkailudiili-hankkeeseen. Olen kirjoittanut palvelukokeilusta blogiini englanniksi, jotta palvelukokeilussa mukana olleet ja palvelun käyttäjät saisivat ajankohtaista tietoa aiheesta.190618_tuuliryhmä2

Lyhyesti kerrottuna,  palvelukokeilussa on tavoitteena helpottaa Suomeen muualta muuttaneiden ja tänne muuttavien työllistymistä matkailun työtehtäviin. Palvelukokeiluna olemme tuottaneet englanninkieliset perehdytysmateriaalit verkkoon työnantajille ja työntekijöille. Sisällöt ovat rakentuneet kohderyhmiltä kerättyjen kokemusten pohjalta pedagogiseen tarinaan.

190618_paper_staying_2

Työpajoissa, joissa keräsimme materiaalia, toistui sama sanoma: liian usein työpaikka on jäänyt saamatta tai edes haastattelukutsua ei ole tullut heikon suomenkielen vuoksi, vaikka osaamista ja asennetta työntekoon ja motivaatiota kielen oppimiseen löytyy. Toisaalta kaikissa työryhmissä kiiteltiin erinomaisia mahdollisuuksia kouluttautua.

Muualta Suomeen muuttaneet toivovat, että he saisivat mahdollisuuden esittäytyä omana itsenään ja että maahanmuuttaja- kategorisointi unohdettaisiin. Matkailu on kansanvälinen elämyksiä ja palveluita tuottava teollisuudenala, jota kansainväliset osaajat rikastuttavat.

Suomen kieli on kuin kellari täynnä hämmästyttävää viiniä

Matkailuteollisuuden kasvuennusteiden mukaan Suomessa avautuu 40 000 uutta alan työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Jo nyt yritykset kärsivät työvoimapulasta etenkin ravintoloissa.

Yhtenä mahdollisuutena näemme työperäisen maahanmuuton ja jo Suomessa asuvien kansainvälisten osaajien työllistämisen matkailuteollisuuden monipuolisiin tehtäviin. Erityisen tärkeää on, että matkailualalle työllistyvät saavat realistisen ja laadukkaan perehdytyksen alaan ja että heitä tuetaan suomen kielen oppimisessa.

Matkailudiilin työpajoihin osallistuneet kertoivat työllistymisen ja työyhteisön tuen olleen tärkeimpiä ja tehokkaimpia keinoja oppia suomen kieltä. Kaikki olivat sitä mieltä, että kielen oppiminen on luonnollinen osa uuteen kotimaahan integroitumista.

190618_paper_staying_1

Yllä mainitussa artikkelissa mielipiteensä ilmaisseen Emerita professori Kaisa Häkkisen kanssa on helppo olla samaa mieltä, kun hän toteaa, että ”pelkkä kielipoliittinen ohjelma ei riitä turvaamaan suomen kielen asemaa, vaan tärkeintä olisi asenne – että ollaan ylpeitä omasta kielestä ja kunnioitetaan hyvää suomen kieltä.”

190618_työpaja_9_anua

Monen muualta muuttaneen äänestä kuuluu ylpeys, kun he testimonial -videoilla kertovat oppineensa suomen kielen ja houkuttelevat Suomeen juuri muuttaneita asennoitumaan kielen oppimiseen avoimesti. Ilmeisen ylpeä oli myös 1900- luvun tunnetuimpiin kirjailijoihin lukeutuva J.R.R. Tolkien, jonka haltioituneeseen  kuvailuun suomen kieleen tutustumisesta on hyvä päättä tämä kirjoitus:

Suomen kieli  – se on kuin löytäisi kellarillisen pulloja täynnä hämmästyttävää viiniä, ennen maistamattoman laatuista ja aromista. Minä juovuin siitä!”

Kiitos, että seuraat blogiani!

Anu

 

Lue lisää Matkailudiilistä: Matkailutyö ja Mood of Finlandista

Matkailudiili goes International!

Matkailudiili – Tourism deal of Finland

I wrote an article about Matkailudiili in June. I here resume the main points and if you wish to read the whole article, please click this link: Matkailudiili

Tourism industry is growing faster than ever in Finland and causing very positive atmosphere among the professionals.  But there are also challenges to solve. One of the biggest problems for employers in Finland is to find motivated and skilled professionals to hire. Employers and employees have challenges to meet each other in hospitality business, especially in restaurants, but during the high season there is lack of employees in very many different tasks in several parts in Finland.

To solve this problem as well as making Tourism better known as an attractive industry to work, The Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland has launched the project called Matkailudiili – Tourism deal.

From Mood of  Finland to Mood of Learning

Mood of Finland has been selected as one of the companies piloting services to solve the problems mentioned above as well as promoting Tourism as an industry full of opportunities.

The concrete service will be Orientation Program offered on internet, based on the results we have gathered from workshops and carried out by using videos, pictures, comics and music, based on innovative pedagogical manuscript. We aim to help foreigners living in Finland or willing to move to Finland to have significant work in Finland. As well we want to help the companies to find skilled staff in easier way and offer proper orientation program for all.

The second step of the project: understanding the otherness

As one part of our pilot is to test the Orientation Program with foreigners interested in to come to work in Finland, I have contacted a potential group in Spain.

I have been contacting the head of the school, José Murgui Gárcia  (on the right site of the picture above) during the last couple of months from Finland by mail and mobile calls and do admit, that it´s defenetely better to negotiate face to face. We were starting to misunderstand each other but after my visit everything is clear.

There is a group of seven kitchen employees/ cooks and three waiters attending a continuing training program in a Spanish vocational hospitality school (Fores) in Valdepeñas, in Castilla La Mancha province. One months´ traineeship has been included as the last module of  their eight months´ training with the goal of being able to stay to work at least one season in Finland – if everything runs as expected.

fores_tarjoilijat_keittic3b6ssc3a4-e1533543016166.jpg

As you can see in the pictures of this article, the students are adults and many of them have been working for years in hospitality business. Some of them don´t have so much experience, but they all have great attitude and they are very motivated to come to Finland  – even though, to be honest, there are some challenges to solve.

Do you speak English?

When we started the co-operation, one of the main criterias was the language skill. Finnish hospitality companies can offer nowadays work for foreigners who don´t speak Finnish, but English is required as there are plenty of companies working in very international atmosphere and with multicultural clientele.

One of the first points to understand the otherness is to understand that not all are so strict as we in Finland when assessing own skills – specially in languages. We dare to say we can speak a foreign language when we talk it in almost native level. But in many other countries as it is in Spain,  it´s not a shame if you just know some basic words and phares and try hard to make others to understand you.

The pilot group comes from Spanish inland where tourism is not so important industry neither they have been in contact with international tourists – and had not been practicing foreign languages. It also need to be considered that Spanish is the second most spoken mother language in the world, so spaniards can travel, study and work abroad even without learning other languages.

They have beautiful learning environment – real restaurant, kitchen, bar and hall for events in Fores.

However it´s not a justification for our pilot group not to speak English and they now promised to study English. They have been offered an extra eLearning course of 120 hours to study before coming to Finland.  Hopefully they keep on having the positive attitude and they do speak some more English in couple of months. They didn´t seem to think it´s a problem and they even asked to have Opportunities not to work together so that they need to force themselves to learn English ( or Finnish as they also promised!).

I also had a meeting with some Tourism professionals in Alicante area and it´s obvious that people living and working costal areas, among international tourists, have better language skills. But they also have better oportunities to work.

What kind of shoes we need to wear?

After language skills came the questions about everyday life in Finland. Most of the worries were caused by the weather, the dressing code and understanding what to wear in wintertime. They have been searching information on internet but were happy to get very practical tips. This is going to be very important part also in our orientation program.

 

Of course they were also interested in to know facts about working life as salaries, working hours,  management, workplace hierarcy and living conditions. They also asked about typical Finnish dishes and their teacher got interest to teach them some dishes during their last cooking lessons before coming to Finland!

Is it the attitude which is valued the most?

When employers are asked to tell  the most important skills they expect the employees to have, they very often mention the attitude. They tend to say that all the other skills can be taught.

 

When having multicultural working environment, these thoughts must be remeed and also tell in very open way what kind of expectations there are to the employees. I have been working in Spain for ten years and still remember the differences in working culture. I also remember the dificulties I had when I started to work again in Finland. Attitude is also very important part when creating the spirit of the company´s  working environment.

Mood of Learning

We are opening a new way of connecting people by working together. In Finland we don´t have so much experience of the multicultural working environments and after visiting the pilot group I think I understand the challenges much better.

As conclusion I would like to point out this model we  have now launched; cooperation with local Hospitality schools is a very good start; the employees coming to Finland have been selected by the school, traineeship can be included as part of the training or work can be offered to graduated students.

We want to offer an orientation program which truly helps foreigners to settle to our society and in the other hand we want to help the tourism companies to get practical tips about how to manage the multicultural working environment – and for all this we are gathering information.

We got inspired of Tatu and Patu – the funny Finnish characters and their expeditions in Finland! This is Mood of Finland team working together to offer the best possible results!

Positive attitude and openness are good values to start. We keep on studying our target groups by organizing workshops in Rovaniemi, Turku and Eastern Finland. We also start to make inspiring learning material to our eLearning platform and soon the Matkailudiili  characters designed by Skoudesign will be published!

Keep on following us by #matkailudiili #mood_of_finland.
If you understand Finnish, please, visit also the official page of Matkailutyo.

Thank you for your interest, any comments are more than welcome!

 

 

Don´t leave footprints – do good in Tourism

Tourism and nature

When I was asked to tell the most current issues in Responsible Tourism at the moment by a Finnish TV journalist I talked about overtourism, climate change and flying, compensating, carrying capacity, new nature based luxury, the conservation of nature – and the footprints we are leaving while travelling, not only in nature but also in local communities.

I am lucky not to be alone with my thoughts as I cooperate in some of the Mood of Finland concepts with a Spanish geography,  Javier Pedrosa (Iworu and Geoface).  Javier  has finished Master degree in Territorial Planning and Environmental Management in University of Barcelona and his Master Thesis about ”the proposal of an Ecotourism model based on the landscape units of the protected area” has been accepted in July 2019.

Responsible Tourism is a complex combination of ecological, economical, social and cultural development and action  – where the local operators and people should always be involved. It also makes us remember ethical issues as equality and accessibility in all its senses. When talking about Responsible Tourism, it´s not only about nature but as we all know nature needs our special care and attention.

The Local Agenda 21 advocates a decentralized but concerted sustainable development, in which a proactive response is required from the local government, since it is the towns and cities that know best what their own environmental, social and economic interests are

Interpretation of landscape

Javier is geography, entrepreneur and has been working for many years in Tourism Industry. He has been working also as a Tourleader in many countries, including  Finland and other Nordic countries. He has stayed longer periods in several places having always special interest in Scientific Tourism.  Last Summer (2019) he stayed in Iceland.

Asturias francine anu y javi

I hereby share some sentences of the conclusions of Javier´s  Master Thesis –  the ones  I found very interesting, also from the Finnish Tourism perspective.

The interpretation of the landscape as an ecotourism activity allows to increase awareness and understanding whenever the correct didactic practice is applied.

When the superimposed spheres (lithosphere, atmosphere, hydrosphere, biosphere, troposphere) and the historical chronological thread (from the origin of space to our days) are combined,  the speaker and the receiver will have better understanding of the area and be able to discourse respectively.

This might be my favorite:

The interpretation of the landscape is one way of educating and sensitizing the citizens (both local and visitors). 
Javier has specialized in interpretation of landscape  – understanding landscape also as part of Tourism attraction and target of environmental protection.

Landscapes can and should take a greater role in the management of protected areas and claim themselves as an image of territory, image of  locals living there, and part of  locals´ identity. 

What is your favorite landscape

In Finland we have beautiful national landscapes to take care of.  I have been asked to describe the landscape which most touches my feelings. They are several ones and one of them is a sea view in Spain, not only because of the view but also because of the sound, smell, feeling and the memories.

We always go back to those places where we once loved the life

 

I also love the beauty of Finnish nature, its tranquility and the landscape with the combination of natural waters and forests.

de9d8a7d-e175-4169-9120-453ef8ca3a79

Hossa National Park 2019

 

Uusi aika, uudet arvot ja vastuullinen yrittäjyys

Irena, Anna ja Greta: uusi aika ja uudet ajatukset

Uuden oppiminen ja opin soveltaminen yritystoimintaan on innostavaa ja tarjoaa mahdollisuuksia tuottaa asiakkaille lisäarvoa palveluiden muodossa. Oivalluksia ja uusia ajatuksia syntyy lukemalla, ympäristöä tarkkailemalla, kokemalla  ja kokeilemalla. Sopivien koulutusten tullessa eteen, opiskelen mielelläni myös ohjatusti ja tavoitteellisesti. Viime vuonna suoritin Koulutusviennin erikoistumisopinnot ja nyt suoritan Sähköisen markkinointiviestinnän tutkintoa.

Ehkä parasta on kuitenkin se,  kun löydän samanhenkisen ”heimolaisen” ja sananmukainen innostuksen palo syttyy liekkeihin ja palan halusta päästä tekemään uutta! Tunnistatko tunteen?

Minä olen kokenut palavaa intoa seuratessani kolmen hyvin eri-ikäisen ja erilaisen naisen tekoja, tutkimuksia ja ajatuksia. 2000-luvun alussa löysin matkailututkijajoukosta  Irena Ateljevicin tuotantoa ja sain vaikutteita hänen tavastaan yhdistää inhimillinen kohtaaminen, tutkimus ja yhdessä tekeminen. Innostukseni oli huipussaan, kun gradua tehdessä löysin silloisen Joensuun yliopiston järjestämän konferenssin ohjelman ja Irena Ateljevicin nimen esitysten listalla. Transmoderni tutkimus ei ole jostain syystä Suomessa saanut kannattajia, mutta minua se kiinnostaa kovasti ja gradussani sillä on merkitystä.

Irena Ateljevic on sanonut Suomessa v. 2006 järjestetyn Transmodernin matkailun konferenssin olleen merkki siitä, että matkailututkimuksen maailmassa on samalla tavalla, universaalisti ajattelevien ihmisten joukko. Oli tullut aika, jolloin oli mahdollista puhua siitä, mitä aidosti tunnetaan ja mitä intuitiivisesti tiedetään

Anna Pollockia olen seurannut vuosia sosiaalisessa mediassa. Hän on lanseerannut tiedostovan matkailun määritelmän vastuullisuuden jatkona ja nyt hän johdattaa meitä positiivisen matkailun äärelle ajatuksella, että voisimme keskittyä entistä vahvemmin matkailun hyviin vaikutuksiin sen sijaan, että jäämme kiinni matkailun negatiivisten vaikutusten vähentämiseen tai poistamiseen. Anna Pollock kuvaa tekemistään seuraavasti:

Based on an extensive career as a researcher, strategist and change catalyst serving the international tourism and hospitality sector, I’m passionate about its capacity  to generate well-being, wealth and welfare for people and places provided that it is managed properly i.e. with respect for the interdependence and connectedness of all life and in harmony with the laws of nature.

.

Greta Thunbergin tuntevat varmaankin kaikki. Vuonna 2003 syntynyt ruotsalainen ilmastoaktivisti on antanut kasvot niille nuorille, joille me olemme jättämässä maapalloa perinnöksi. Greta on sankari, joka on näyttänyt toteen, että yksittäisen ihmisenkin teoilla on merkitystä. Minulle Greta edustaa mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaa.

Uudet arvot ohjaavat toimintaa – vai ohjaavatko?

Muutama viikko sitten keskustelin vastuullisuudesta itseäni nuoremman yhteistyökumppanin kanssa. Esitin ajatuksiani arvoista, arvopohjaisesta kuluttajakäyttäytymisestä, arvojen merkityksestä asiakassegmentoinnissa ja yrityksen arvojohtamisesta. Keskustelukumppanini sanoi, ettei ole tiennyt yhdenkään työnantajansa arvoja eikä niillä ole ollut hänelle merkitystä.

Olin aidosti hämmästynyt ja olen monta kertaa tapaamisen jälkeen miettinyt asiaa uudestaan. Se, että olimme eri mieltä ei haittaa, päinvastoin – pidän siitä, että ajatuksiani haastetaan. Kysynkin aidosti kiinnostuneena, että jos arvot eivät ohjaa yrityksen liiketoimintaa, niin mistä yritys löytää eteenpäin vievän merkityksen  ja mikä on yritystoimintaa ohjaava taustatekijä? Haluaisitko kommentoida – uskon, että tästä saadaan mielenkiintoista keskustelua.

Luovasti, innostaen, vastuullisesti – yhdessä muiden kanssa ja hyvällä moodilla.

Perustin Mood of Finland -yrityksen loppuvuonna 2017. Arvot ohjasivat liiketoimintasuunnitelman tekoa kun kirjasin ylös konkreettisesti mitä palveluita yritys tuottaa, kenelle palveluita tuotetaan, miten palvelut hinnoitellaan, miten markkinoidaan ja myydään. Mood of Finlandin arvot ovat Luovasti, Innostaen ja Vastuullisesti – yhdessä muiden kanssa ja hyvällä moodilla.

Muutaman kerran olen jättäytynyt pois yhteistyöstä ja muutaman kerran jättänyt tekemättä tarjousta erilaisen arvomaailman vuoksi. Onnekseni olen saanut todellisia onnenpotkuja ja päässyt tekemään juuri sitä, mitä haluankin: esimerkkeinä Visit Finlandin vastuullisuus-manuaalit, Sustainable Travel Finland – valmennukset ja Matkailudiilin palvelukokeilu.

Minulle arvojohtaminen on luontainen tapa tehdä valintoja, mutta mielenkiinnolla seurailen nyt mitä muita vaihtoehtoja käytetään.

Mitä vastuullisuus yritystoiminnassa tarkoittaa?

Työ-ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan ”vastuullisella yrittäjyydellä tarkoitetaan ympäristö-, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden tasapainoista kehittämistä ja johtamista yrityksissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa”.

Yritys toimii siis ekologisesti, taloudellisesti ja sosiokulttuurisesti kestävällä tavalla. Yritystoiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja tuottaa ympäröivälle luonnolle ja yhteiskunnalle enemmän hyötyjä kuin haittoja. Jos haluat lukea, mitä nämä kolme eri osa-aluetta matkailualan yritystoiminnassa tarkoittavat, lue lisää aiheesta täältä: Mitä se vastuullinen matkailu on?

Kestävän kehityksen johdannaisena vastuullisen matkailun määritelmässä korostuu paikallisuus; paikallisen kulttuurin ja paikallisten ihmisten kunnioittaminen.

Responsible Tourism is about making better places for people to live in and better places for people to visit. Responsible Tourism requires that operators, hoteliers, governments, local people and tourists take responsibility, take action to make tourism more sustainable (Cape Town Declaration 2002).

Transmoderni yrittäjyys – vastuullista ja arvopohjaista kumppanuusyrittämistä

Minulle luontaista on yhdistää tutkimusta, tietoa ja käytäntöä. Innostun löytäessäni uusia mahdollisuuksia tuottaa luovia ratkaisuja ongelmiin ja opin mielelläni sekä akateemisissa verkostoissa että toiminnan tasolla toimimalla. Gradua tehdessä löysin kulttuurisen evoluution teorian yhteiskunnassamme ja sain siitä mielekkään viitekehyksen tutkimukselleni.

Teorian mukaan yhteiskunnassamme on nyt neljää eri arvopohjaista kulttuuria, joihin meistä jokainen kuuluu. Suurin osa meistä on useamman arvokulttuurin yhdistelmä ja voimme eri tilanteissa toimia eri arvojen ohjaamina ( esim. lomalla, työssä, kotona, ystävien kanssa). Kohtaamamme yhteistyökumppanit ja asiakkaat edustavat jotakin arvokulttuuria.

Neljä osakulttuuria ovat Traditionaali, Moderni, Postmoderni ja Transmoderni. Olen tiettävästi ainoa matkailuasiantuntija, joka käyttää tätä segmentointimallia Suomessa ja vastuullisuus-valmennuksissani esitän eri kulttuurien kirjon hassujen hattujen avulla. Tämä on se hetki,  jolla haluan jättää valmennuksiini osallistuville muistijäljen kohtaamisestamme. Tänä vuonna kuvaan on tullut viidentenä alakulttuurina  vihreiden lasien kautta valintoja tekevä tyyppi! Jos haluat tietää lisää, tule mukaan valmennuspäivään ja/tai lue lisää aiheesta vuonna 2013 valmistuneesta gradustani täältä: Matkailun keltainen kirja 

Yritystoiminnassani arvot ohjaavat toimintaa ja teen valintoja arvot mielessäni. Parhaalta tuntuu yhdessä tekeminen muiden kanssa ja olen todella kiitollinen, että vuosien aikana muodostunut verkostoni sekä matkailu- että koulutusalalta on nyt tukena ja yhdistämme osaamistamme yhteisiin projekteihin.

Hienoimmalta tuntuu löytää tarjouspyyntö, johon on mahdollista koota monen osaajan tiimi ja oppia samalla yhdessä uutta. Näin myös tuotamme toinen toisemme yrityksille liikevaihtoa ja hyvinvointi jakaantuu tasaisemmin usealle mikroyritykselle.

Isoille toimijoille, oppilaitoksille ja viranomaisille tarjoamme mahdollisuuden toimia yhteiskuntavastuullisesti: reilua on tarjota mahdollisuuksia ja yhteistyökumppanuuksia mikroyrittäjille ja aidosti osoittaa kiinnostusta tukea yrittäjyyttä Suomessa. Visit Finland, Perho Liiketalousopisto, Business College Helsinki ja Kainuun ammattiopisto ovat ihailtavan reiluja tässä suhteessa – kiitos yhteistyömahdollisuuksista!

Kumppanuusyrittäjämallilla teen yhdessä mm. espanjalaisen Iworu/ Geoface -yrityksen kanssa sekä Suomessa mm. Nordic Marketingin, Toolbox-Travelin ja  Matkailun Nice Groupin kanssa

Mennyt aika, tämä hetki ja tuleva mahdollisuus

Kirjoitin yllä, että Greta Thunberg edustaa minulle mennyttä, tätä aikaa ja tulevaa. Greta saa minut muistamaan ajan,  jolloin alakouluikäisenä kirjoitin huolestuneen vetoomuksen lähimetsän puiden säilyttämisen puolesta. Muistan ajan, kun ilmastonmuutos oli kiivaiden keskustelujen aiheena 1980-luvun kotipöydän äärellä haastaessani isääni uuden edessä ”ymmärtämään edes jostain jotain” – ja näytti isä ymmärtäneen; lapsuudenkotiini asennettiin maalämpö 1980-luvun alussa!

Tätä aikaa Greta edustaa osoittamalla, että yhdenkin ihmisen teoilla on merkitystä. Tulevaisuus on läsnä, kun nuori aktivisti muistuttaa meidän jokaisen vastuusta jättää tämä maapallo perintönä tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin me sen olemme saaneet hoitaaksemme. Kaikelle on aikansa eikä mikään tunnut turhalta.

MOF_kesä2018_2_white

Kiitos, että seuraat blogiani. Kiitos kommenteistasi!
Muistathan, että transmodernin ajan henkeen,
kanssani saa olla samaa mieltä ja ihan yhtä hyvin myös eri mieltä.
Anu

 

 

MATKA2019 – messut: teemana vastuullisuus

Lupaus yli 20 vuoden takaa

Minä seisoin Välimeren rannalla ja katselin kaunista auringonlaskua pitkän vaelluspäivän päätteeksi. Vuorilla patikoidessa olin hiljaisina hetkinä miettinyt tulevaisuutta. Olin lopettanut ulkomaanoppaan työt viiden vuoden matkalaukkuelämän jälkeen ja päättänyt jäädä Espanjaan. Uutta työtä ei vielä ollut, mutta olin nuori ja luottavainen. Rannalle kävellessä olin huomannut muutoksia tutussa kylässä. Polku rantaan oli levennetty ja asfaltoitu, uusia hotelleja rakennettiin vieri viereen, tutun hotellin emäntä ei enää ehtinyt valmistaa pitkään haudutettuja kotiruokia eikä istua vaihtamaan kuulumisia ja hotellin isäntä vaikutti väsyneeltä kertoessaan hotellin laajennuksesta.

Olin herännyt huomaamaan muutoksen ja kuiskasin lupaukseni auringon kultaamille aalloille. Lupauksen ja siitä alkaneen tarinan kerroin messuilla opiskelijaseminaarissa:

Lupauksia vuonna 2019

Vastuullisen matkailun verkosto ICRT Finland kokosi Matka2019- messuille paneelikeskustelun ajankohtaisista aiheista ja verkoston jäsenet valmistautuivat vastaamaan verkoston perustajan ja vetäjän, Petra Blinnikan, esittämiin kysymyksiin ja kertomaan oman vastuullisen matkailun lupauksen vuodelle 2019.

Paneelin aiheet olivat valikoituneet juuri nyt ajankohtaisimpien listalta, joista vain harvaa osasin pohtia nuorena ammattilaisena: ilmastonmuutos, hiilijalanjälki ja päästöjen kompensointi, kiertotalous ja jätehuolto, uudet asiakassegmentit ja uusi luksus, luonnon monimuotoisuus ja luonnon kestäminen matkailijavirtojen paineessa, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo matkailussa ja vastuullinen rekrytointi.

matka19_icrt_paneeli_

Paneelissa mukana: Leena Grönroos (Haaga-Helia), Anu Nylund (Mood of Finland), Matti Pollari (Visit Tampere), Hannele Levävaara (Nukula), Eeva Koivula (XAMK), Katri Tihilä (Reilun matkailun yhdistys), Matti Tapaninen (Metsähallitus) ja Marketta Viljasaari ( Green Key)

Useampi meistä panelisteista lupasi lentää entistä harvemmin ja kompensoida lentojen päästöt. Visit Tampereen Matti Pollari lupasi tehdä ainakin yhden kotimaan lomamatkan pyöräillen ja Eeva Koivula lupasi antaa useammin palautetta vastuullisuuteen liittyvistä havainnoista suoraan yrityksille. Metsähallituksen Matti Tapaninen lupasi laittaa alulle selvitystyön, jossa faktaan ja tietoon perustuen selvitetään onko suojelualueiden kantokyky matkailijoiden osalta kestävää.

Pitkän linjan kestävän kehityksen osaaja Hannele Levävaara (Nukula Oy) lupasi ”pitää enemmän ääntä” tekemisistään, tehdä tekemisestä näkyvää ja kertoa niistä myös muille. Reilun matkailun yhdistyksen Katri Tihilä haastoi meidät mukaan ja seuraamaan #mielenkumous ’ta , jolla muistutetaan matkailun vaikutuksista ilmastonmuutoksen.

Mitä ne vastuulliset teot ovat

Green Key Sertifioinnin Marketta Viljasaari houkuttelee matkailualan yrityksiä osallistamaan henkilökuntaa ja asiakkaita vastuulliseen toimintaan ja nostamaan arjen tekoja näkyviin paikan päällä ja SoMe:ssa. Avainasioiksi Marketta nosti vesitehokkuuden, energiatehokkuuden sekä jätteen vähentämisen ja käsittelyn. Yritysten ei tarvitse keksiä keinoja tehdä vastuullisemmin yksin, koska tarjolla on valmiita työkaluja esimerkiksi Green Key kriteeristössä ja ohjelmassa.

Mustio11 luomutila kassa

Hannele Levävaaran majoitus- ja hyvinvointipalveluita tarjoavalla perheyritys Nukulalla Päijänteen rannalla on todella konkreettista näyttöä vastuullisista valinnoista. Nukulan toimien taustalla on tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, biodiversiteetin edistämisestä ja kiertotalouden ylläpitämisestä. Nukulassa on siirrytty hakelämmityksestä maalämpöön, metsänhoito perustuu jatkuvan kasvun periaatteelle, 15% tilan metsäalasta on Metso-suojeltua, käytössä on kuivakäymälät, jätteet lajitellaan ja kaikki hyödynnettävissä oleva kierrätetään.

Matti Pollari muistutti pyöräilyn olevan kaikin puolin vastuullista matkailua. Ympäristöhyötyjen lisäksi se on  hyvinvointimatkailua, sosiaalisesti kestävää ja eurotkin jäävät mukavasti usein pienille paikallistoimijoille.

Matkailuteollisuuden tulee ottaa vastuu – ja saada tukea

Eeva Koivula Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta nosti esille faktan siitä, että matkailuteollisuuden on syytä tarttua myös hiilijalanjäljen pienentämiseen. Hiilijalanjäljen pienentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eikä matkailu todellakaan voi jättäytyä pois näistä talkoista.

Hiilijalanjäljen laskeminen on tärkeää, jotta nykytilanne saadaan selvitettyä ja sen perusteella asettaa tavoitteita tulevaan ja seurata kehitystä. Hiilijalanjäljen konkretisointi tekee omien tavoitteiden asettamisen mielekkääksi. Yrityksille kiinnostava tieto on varmasti se, että päästöjä pienentävät ratkaisut tuovat lopulta myös taloudellista säästöä sen lisäksi, että ympäristö kiittää. Laskemiseen on tarjolla XAMK:ssa kehitetty Excel-laskuri jota edelleen kehitetään.

 

matka19_kansanedustajapaneeli

Torstai-aamupäivän paneelissa keskustelijoina olivat  yhdeksän puolueen kansanedustajat. Lobattavaa vielä riittää – matkailuteollisuuden merkitys ei ole vielä ihan oikeassa mittakaavassa poliittisten päättäjien tiedossa.

Eevan opit ovat jalkautuneet myös opiskelijoille, josta osoituksena  perjantain opiskelijaseminaarin finaalissa XAMK:n opiskelijan esittelemä erinomainen idea hiilijalanjälkilaskurista, jonka voisi integroida Visit Finlandin My Stay – tuotetietokantaan. Tällaisia palveluita matkailijat ihan varmasti arvostaisivat!

Hyvä alku omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa konkretian kautta on käydä laskemassa oman elämän hiilijalanjälki ja aloittaa Ilmastodieetti

Tutkimusta, koulutusta ja hankkeita

Visit Finlandin Anna Stenius ei sairastumisen vuoksi päässyt paikalle , mutta välitti meille paneeliin terveisensä. VFvastuullisuuskirjaVisit Finland kannustaa matkailuyrityksiä hankkimaan koulutusta, toimimaan vastuullisesti ja viestimään teoistaan. Yhä useammin kansainväliset yhteistyökumppanit ja asiakkaat tekevät valintoja vastuullisuuden kriteerein ja tällöin pitää näyttöä myös olla. Matkailualueille ja -yrityksille on tarjolla vastuullisen matkailun koulutusta Visit Finland Akatemian tarjonnasta ja nettisivuilla on käsikirja tiedon lisäämiseen ja työkirja suunnitelmien tekemiseen.

Hankkeista esimerkkinä nostettakoon Arktinen kestävä matkailudestinaatio   jonka puitteissa luodaan Sustainable Finland -kattomerkki,  jota kestävän matkailun kriteerit täyttävä toimija voi käyttää. Tästä merkistä kuulemme varmasti lisää vielä tämän kevään aikana.

Koulutuksesta muistutti omassa puheenvuorossaan myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Leena Grönroos. Vastuullisuus-koulutusta tarjotaan kyllä kaikilla koulutustasoilla, mutta opiskelijoiden ääntä on nyt kuunneltu herkällä korvalla ja huomattu, että lisäannos aiheesta olisi tarpeen. Haaga-Helian matkailun liikkeenjohdon opiskelijat tutustuvat vastuullisuuteen heti ensimmäisenä syksynä vieraillessaan Suomenlinnassa. Opiskelijat oppivat ymmärtämään matkailun vaikutuksia kohteessa ja pääsevät näkemään konkreettisia tekoja, joista yhtenä mainittakoon matkailijoiden ohjaaminen halutuille reiteille niin, että saaren asukkaiden elämä häiriintyisi mahdollisimman vähän.

Ammattikorkeakoulu-verkosto (JAMK, Haaga-Helia ja XAMK) on saanut rahoituksen vastuullisen matkailukoulutuksen toteuttamiseen. Vastuullisuuden portaat – hankkeen tuloksena on odotettavissa muutaman vuoden päästä kaikille avointa vastuullisen matkailun koulutusta – verkossa.

Matkailuteollisuus on ihmisten kohtaamisen teollisuutta

Useammassa puheenvuorossa pohdittiin asiakasta, asiakkaiden tarpeita, toiveita ja sitä, millaisia matkailijoita me itse olemme ja millaisia matkailijoita Suomeen  vastuullisuuden näkökulmasta olisi hyvä houkutella.

matka19_palkinnot_anu_herrankukkaro_1

Arktiset Aromit järjesti tuotekilpailun teemalla ”Luonto matkailussa”. Olin mukana raadissa ja palkinnot jaettiin messuilla. Konseptivaiheen ja yleisöäänestyksen voittajaksi tuli Herrankukkaro tuotteella ”Mertemme salaiset herkut- villikalojen matka merestä lautaselle” Muita palkittuja olivat Kultaranta Resort, Visit Tuusulanjärvi, Rahula Ranch ja Pure Kainuu. Mukana Visit Suomussalmi ja Aija Laukkanen.

Luonto, puhdas ilma ja vesi ovat  uutta luksusta, jonka arvon me itse ymmärrämme ja nyt meidän tulee ymmärtää sen oikea hinnoittelu matkailuteollisuudessa.

Me elämme merkityksellisten matkailuelämysten aikaa ja Suomella on tarjota juuri se, mitä tiedostavat matkailijat haluavat. Voisimme siis tavoitella vähemmillä matkailijoilla enemmän taloudellista hyötyä ja profiloitua rohkeasti vastuullisena matkailumaana.

Mood of Finlandin puheenvuorossa nostin esille vastuullisen rekrytoinnin. Matkailualalla kipuillaan osaavan työvoiman ja työnantajien kohtaantumisen ongelman kanssa ja tähän ongelmaan olen kehittänyt yhtenä Matkailudiilin palvelukokeiluna konseptia, joka yhdistää koulutuksen, perehdytyksen ja rekrytoinnin. Suomessa asuvat ja Suomeen muuttavat osaajat ovat yksi kaipaamamme mahdollisuus. Konseptista voit lukea lisää täältä: Matkailudiili.

 

ymge_220119_tehtävä

Reilun matkailun yhdistyksen Katri Tihilä toi paneeliin tuulahduksen globaaleista matkailun ilmiöistä. Reilun matkailun yhdistyksen toiminnan ydin on tiedottamisessa. Tämän vuoden hanke ”Yhdenvertaisempaa matkailua globaalissa etelässä” #YMGE nostaa keskusteluun mm. köyhyyden ja sen kaupallistamisen matkailussa, vieraanvaraisuuden kulttuurisidonnaisuuden ja sen, miten matkailusta viestitään. Vuoden yhdeksi teemaksi nousee ilmastokestävä matkailu, jossa voidaan varmaankin hyödyntää vuoden 2013 kampanjamateriaalia  Seuraa SoMe:ssa  #mielenkumous.

Happy end ja vielä yksi lupaus

Uskoisin, että sinäkin haluat osallistua ja antaa oman lupauksesi vastuullisemmasta matkailusta, tehdä sitoumuksesi tälle vuodelle, eikö totta?

Voit kirjoittaa lupauksesi kommentteihin, kertoa kaverille tai huutaa metsän syliin.

Kiitos, että seuraat blogiani!
Iso kiitos panelisti-kollegoille!

Kiitos myös kaikille teille, joiden kanssa siemailin kuohuviiniä, nautiskelin kahvihetkestä ja nauroin vanhoille ja uusillekin jutuille!

Anu

Paneeli sunnuntai

Matka2019 – messut päättyivät osaltani sunnuntaina toiseen ICRT:n paneeliin, jossa aiheena oli paikallisten osallistaminen matkailijoiden kokemukseen. Paneelia moderoimassa Minna Tunkkari-Eskelinen (JAMK) ja Eeva Koivula (XAMK). Panelisteina Anu Nylund (Mood of Finland), Heini Saari (Doerz), Minna Hanhivaara (Suomenlinnan hoitokunta) ja Pertti Stenman (Hima & Strada)

 

Ailu Valle

Ailu Valle on saamelainen räppäri, joka esiintyi Inarin osastolla. Saamelaiskäräjät on julkaissut saamelaismatkailun eettiset ohjeet.

Mood of Finland 1v synttärit!

Uusi vuosi kutsuu katsomaan ensin mennyttä

On uuden vuoden ensimmäinen päivä. Olen ollut vuoden yrittäjänä ja ennen kuin katson kauniisti tulevaan, johdatan lukijani hetkeksi menneeseen. Mood of Finland ei syntynyt tyhjästä eikä helpolla ja se oli toteutumistaan odottava unelma pitkään. Ensimmäinen vuosi on ollut onnistumisen vuosi ja minä olen onnellinen.

MOF_kesä2018_2_white

Onni ei ole tullut annettuna eikä se ole itsestäänselvyys. Uskoni unelmiin ja rakkauteen ei ole onneksi koskaan horjunut. Olen uskaltanut käydä vuosien aikana läpi surut ja tuskat, epäonnistumiset ja turhautumiset. Olen uskaltanut sitten päästää niistä irti, heittää ne tuleen palamaan ja antanut tuhkat tuulen vietäviksi.

Ja kun tuuli ilmoitti, että taivas on kirkas ja sumu hälvennyt, kokosin kaiken hyvän ja kirjoitin niistä aineksista oman elämäni onnellisen tarinan. Aineksina käytin naurua, rakastavia katseita, vahvoja halauksia, hyväksyviä sanoja ja arvostavia suhteita.

Unelma yrityksestä on vaatinut opintoja työn ohessa, suunnittelua ja suunnitelmia ja niiden arviointia, epävarmuuden sietämistä etenkin oman elämän taloudellisen perustan osalta. Kaikki tuo on kannattanut, unelma on toteutunut! Nyt on edessä jännittävät tulevat vuodet ja ahkera tekeminen.

Uuden vuoden ensimmäinen päivä – katson peiliin ja jatkan matkaa

Ensimmäisen yrittäjävuoden aikana kompastelin muutaman kerran.  Olin tullut niin tarkaksi onnellisesta elämästä, että yrittäjänä en työssäkään tahtonut sietää enää ollenkaan niitä hetkiä ja kohtaamisia, joissa en voinut arvostaa tai minua ei arvostettu. Vaikeaa oli silloin, kun työn tekemisen lopputulosta tai laatua ei asetettu samalle tasolle, jolla halusin sen itse pitää.

Annoin  yritykseni asioiden tulla liian henkilökohtaisiksi ja annoin niiden mennä tunteisiin. En malttanut arvioida kumppanuuksia aina riittävän objektiivisesti ennakkoon ja luulin, että intuitio on aina oikeassa – tai luulin malttaneeni kuunnella intuitiota. En vaatinut riittävän ajoissa tuloksia ja korjailin sitten vauhdissa  –  ja omalla ajalla.

pe mannen haukland merestä juosten anu

Nyt harjoittelen toimimaan toisin, virheistä oppineena. Tulevana vuonna ennen päätöksiä pysähdyn, harkitsen, selvitän –  ja käyn pitkällä lenkillä. Ongelmia kohdatessa annan tuulen turvata selustaa ja marssin tulilinjalle ratkaisun haarniska edessäni. Katkaisen väärinymmärtäjien siipiä enkä suostu ottamaan kaikkea vastaan. Hoidan homman, teen osuuteni ja kävelen varmoin askelin pois – hymyillen.

Cavaa & rypäleitä: monta mahdollisuutta toivoa!

Espanjalais-suomalaisessa perheessämme uudenvuodenaaton perinteisiin ei kuulu räiske ja raketit vaan Cava ja viinirypäleet. Kun keskiyön kello lyö kaksitoista, saa jokaisen kellonlyömän kohdalla syödä yhden rypäleen ja toivoa jotakin tulevalle vuodelle. Tahti on nopea, joten toiveet syöksyvät mieleen vauhdilla eivätkä ne voi olla kovin pitkiä.

uusivuosicava

Minun mieleeni syöksyi toteuttamiskelpoisia toiveita, pitkän ajan unelmia ja jostain tiedostamattomasta tulleita yllätyksiä. Perussetti toiveista on säilynyt samana jo pitkään; onnellinen ja tasapainoinen elämä kaikille rakkaille, terveys, mielekäs tekeminen ja sitten se unelma vanhasta kivitalosta Espanjassa.

Mood of Finland 1v (4)

Onnea ja iloa on tähän vuoteen mahtunut paljon, paljon enemmän kuin kuoppiin kompastumisia!
Tervetuloa uusi vuosi  – Mood of Finland on entistä vahvempi ja luottavaisempi.
Kiitos elämälle, joka kantaa.
Kiitos ystävät ja perhe kannustuksesta ja ilon hetkien jakamisesta kanssani.
Erityiskiitos Danielille!

Mood of Finland joulu2018_rajaus2

Adios 2018 – Tervetuloa 2019!
Onnea tulevalle vuodelle!
Prospero año nuevo!

Anu

Suomi on turvallinen matkailumaa

Uskaltaako turvallisuudella markkinoida?

Turvallisuus on herkkä aihe markkinointiviestinnässä. Mitä jos turvallisuudella kehuskelu houkuttelee paikalle turvallisuuden rikkojat ja hajottavat sen kaiken hyvän, mitä on? Mitä jos juuri silloin tapahtuu jotain, kun turvallisuudella maahan houkuteltu matkailija on täällä ja odottamaton uhka muuttuu todeksi?

Maailman talousfoorumin (WEF) julkaiseman matkailun kilpailukykyä mittaavan raportin mukaan Suomi on maailman turvallisin maa. Raportissa on analysoitu tuloksia, jotka perustuvat erittäin laajaan tietokantaan sisältäen mukana olleiden 136 maan yksittäiset tulokset käytössä olleista yhdeksästäkymmenestä indikaattorista sekä vertailtavuuden ja yleiskatsauksen maailmanlaajuisesta tilanteesta.

Jos emme turvallisuudella varsinaisesti Suomea matkailumaana markkinoisikaan, faktoja voimme esittää ja muistuttaa, niin kuin oppaana ryhmillekin muistutan, että missään maailman kolkassa ei voi luvata, että mitään ikävää ei koskaan tapahtuisi.

Kaikkien indikaattoreiden yhteenlaskettujen pisteiden mukaan Suomi on 33. kilpailukykyisin matkailumaa suurten matkailumaiden Espanjan, Ranskan ja Saksan ollessa kärkikolmikko. Suomi on tässä mittauksessa maailman viidenneksi ekologisin maa, jolla on tutkimuksen mukaan yksi parhaita henkilöstöhallintoja ja työvoima. Parannettavaa tutkimuksen mukaan on saavutettavuudessa ja luonto- ja kulttuuriaktiviteettien tuotteistamisessa ja markkinoinnissa.

Turvallisuus on noussut yhdeksi seuratuimmista indikaattoreista kasvavan terrorismin uhan vuoksi ja Suomi on saanut hienoa huomiota raportin tulosten julkaisun myötä. Turvallisuutta mittaavissa indikaattoreissa tarkastellaan maan taloudellisia panoksia rikollisuuden, väkivaltaisuuden ja terrorismin ehkäisyyn, poliisin luotettavuutta ja terrorismin todennäköisyyttä.

Matkailijamäärien kasvu tuo haasteen turvallisuuteen

Vuoteen 2030 mennessä maailmassa arvioidaan olevan kahdeksan ja puoli miljardia ihmistä, jotka tekevät noin kaksi miljardia matkaa vuodessa. Suurin kasvu tulee Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-Idästä. Matkailumäärien kasvuun vaikuttavat megatrendeistä erityisesti maksukykyisen keskiluokan kasvu, väestön ikääntyminen sekä teknologian ja infrastruktuurin parantuminen. Parhaimmillaan matkailu luo uusia työpaikkoja, kasvattaa taloudellista hyvinvointia, auttaa ymmärtämään muita kulttuureja ja edistää rauhaa. Kasvavat matkailijamäärät tuovat mukanaan myös negatiivisia vaikutuksia ja niistä yksi on lisääntyvä turvallisuusriski.

Digitalisoinnin toivotaan tuovan ratkaisuja ihmisten liikkuvuuden seuraamiseen ja rikollisten jäljittämiseen; matkailijan polku on itse asiassa pysynyt maailmanlaajuisesti tarkasteltuna yllättävänkin samankaltaisena sitten 1960-luvun massamatkailun alkuajoista; monissa maissa käytössä on edelleen paperidokumentit ja viisumin saadakseen voi vieläkin joutua odottamaan pitkään ja maksamaan tuntuviakin summia. Moniin maihin matkustettaessa pitkät passijonot ovat edelleen osa maahantulorutineeja.

Varastettu tai hukattu passi on yksi suurimpia turvallisuusriskejä

Turvatarkastuksia on toki kiristetty etenkin vuoden 2001 New Yorkin kaksoistornien terrori-iskun jälkeen; nesteiden kuljetusta lentokoneisiin rajoitetaan, kengät, vyöt ja muut metallia sisältävät tavarat pitää siirtää läpivalaisuun, lähtöporteilla on tarkastuksia ja terminaaleihin on asennettu huomattavasti enemmän valvontakameroita.

Viranomaiset muistuttavat siitä tosiasiasta, että todelliset uhat kuten terrorismi ja epidemiat kulkevat rajojen kautta eikä millään maalla ole nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla mahdollisuutta täysin kontrolloida ihmisten liikkuvuutta.

Kansainvälisen rikospoliisijärjestö INTERPOL:n mukaan yksi suurimpia turvallisuusriskejä on tällä hetkellä varastetut ja hukatut matkustusdokumentit kuten passit. Reilun kymmenen vuoden aikana (2002-2013) lähes neljäkymmentä miljoonaa dokumenttia ilmoitettiin hukatuiksi tai varastetuiksi. Väärennetyt ja varastetut passit liittyvät usein turvapaikanhakijoihin, terroristeihin ja rikollisiin. INTERPOL näkee ratkaisuna siirtymisen täysin digitaaliseen biometriseen menetelmään, joka auttaisi suojaamaan ja tarkistamaan matkustajan identiteetin ja vähentämään merkittävästi varastettujen paperien vääriin käsiin kohdistuvaa riskiä.

 Kyberturvallisuus on tärkeä osa matkailun turvallisuutta!

Nykytiedon mukaan valitettavasti myös biometristen tietojen hakkerointi ja huijaaminen on mahdollista, joskin vaikeampaa kuin perinteisen passin käyttäminen väärin. Tuntuukin siltä, että uusia ja hyödyllisiä innovaatioita seuraa hyvin nopeasti myös hyötyjä väärin käyttävät rikolliset ja muutokset seuraavat toisiaan.

Sähköistetyn ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuus edellyttää kyberturvallisuuden varmistamista. Suomen valtion ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia vahvistettiin vuonna 2013 ja sen tavoitteena on varmistaa kyberympäristön luotettavuus ja toiminnan turvallisuus sekä ennakoiden hallita ja tarvittaessa sietää kyberuhkia ja niiden seurauksia. Yhteiskunnan kriittisiä, tietojärjestelmistä ja verkkoyhteyksistä riippuvaisia toimintoja ovat esimerkiksi lennonjohto, rahaliikenne ja energiantuotanto.

Suomi ei ole muusta maailmasta eristetty lintukoto

Loppukesällä 2017 Turussa tapahtuneen puukotuksen, jossa kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan loukkaantui, sanotaan tuoneen Suomeen ensi kertaa epäillyn islamistisen terrorismin. Samana kesänä,  ruuhkaisena kansainvälisten risteilymatkailijoiden vierailupäivänä Helsingissä kohtasin espanjalaisen ryhmän kanssa poikkeuksellisen vastaanoton Temppeliaukion kirkolla, kun suuri joukko poliiseja oli jalkautunut alueelle. Keskusrikospoliisi vahvisti poliisioperaation johtuneen mahdollisesta terroristisen teon valmistelusta, mutta konkreettiselta uhkatilanteelta vältyttiin.

 

Uuden tilanteen edessä matkailualan ammattilaiset ovat aktivoituneet ja keskustelua on käyty muidenkin terminaalien kuin lentoasemien turvallisuuden osalta; onhan kulku juniin, linja-autoihin ja laivoihinkin vielä huomattavasti vapaampaa. Maailmalla on jo esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi junaan noustessa käydään läpi samankaltainen turvatarkastus ja henkilöllisyyden tarkastus kuin lentokoneeseen kuljettaessa. Olen itse kulkenut junaan turvatarkastuksen kautta mm. Espanjassa.

Osa tutkijoista on sitä mieltä, että sisäisen turvallisuuden pahin globaali uhka on terrorismi.
Hyvä uutinen on se, että Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kansainvälisen vertailtavuustutkimuksen mukaan kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat Singaporen jälkeen. Indikaattoreja ovat mm. sisäisen turvallisuuden takaamiseen varatut resurssit, resurssien tehokas käyttö, kansalaisten suhtautuminen poliisiin ja sisäisen turvallisuuden uhat.

Matkailualan ammattilainen kohtaa asiakkaan myös poikkeustilanteissa

Lupausta siitä, että mitään normaalista poikkeavaa ja ikävää ei koskaan tapahtuisi, ei voida antaa edes turvallisimmaksi matkailumaaksi tilastoidussa Suomessa. Asiakaspalvelutilanteen tavoitteena tulee tietenkin olla turvallisuuden tunteen luominen ja palvelun turvallinen toteutus. Se, mitä voidaan ja pitää tehdä, on ennakoida ja varmistaa toimintavalmius mahdollisissa poikkeustilanteissa.

Markkinointiviestinnässä voidaan kertoa, millä tavalla Suomessa, matkailualueella tai yksittäisessä yrityksessä on varauduttu ennakoivasti turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin ja millä tavalla henkilöstö koulutettu turvallisuuden osalta. Jotta Suomi on jatkossakin turvallinen matkailumaa, tulee matkailualueiden panostaa turvallisuuskäytäntöihin.

Helsinkiläisen Kämp Collection Hotelsin turvallisuuspäällikkö Petteri Sistonen kertoo hotellivieraiden osalta suurimpien riskien olevan omaisuusrikokset, päihteet ja häiriökäyttäytyminen, erilaiset valuuttaan ja maksukykyyn liittyvät rikokset sekä muut henkilöturvallisuuteen kuten paloturvallisuuteen liittyvät riskit.

Sistosen mukaan ketjun hotellien henkilökuntaa koulutetaan kaiken aikaa, toimintatavat ja prosessit turvallisuusuhkien varalta suunnitellaan ennakkoon ja näin saavutetut rutiinit luovat turvallisuutta henkilöstölle. Nopeasti muuttuva työympäristö vaatii sisälleen dynaamisen riskienhallintaprosessin, jonka mahdollistaa organisaatio, jossa riskien tunnistaminen ja hallinta ovat jokaisen asia.

Kyky ennakoida ja toimia on ammattilaisen avaintaito

Matkailualan yrityksillä on liikeidean mukaisia velvoitteita turvallisuuden varmistamiseksi. Kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuutta on tarkasteltu pidempään, tietynkokoisilla kiinteistöillä tulee olla pelastussuunnitelmat ja riskialttiita aktiviteetteja tarjoavat ohjelmapalveluyrittäjät ovat jo vuosia tehneet riskianalyysin ja siitä johdetun turvallisuussuunnitelman ja turvallisuusasiakirjan.

Kuva: Spek

Riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman tekeminen on suositeltavaa, vaikka laki ei siihen kaikkia palvelun tuottajia velvoitakaan. Matkailualan ammattilainen voi osallistua Matkailualan turvallisuuspassikoulutukseen ja hyväksytysti testin suorittaneena saada viisi vuotta voimassa olevan MaTuPa-passin. Ensiaputaidot on syytä pitää voimassa ja huolehtia, että ensiapupakkaukset, sammutuspeitteet ja palosammuttimet ovat kunnossa.

Tämän ajan ensiaputaitoihin on syytä lisätä valmennus uhkaavasti käyttäytyvien ihmisten tunnistamisesta ja uhkatilainteiden hoitamisesta. Yrityksen tietoturvasta pitää huolehtia ja varmistaa, että keväällä 2018 voimaan tulevan tietosuojalain ja –asetuksen vaatimat velvoitteet on hoidettu mm. henkilötietojen tallentamisen osalta.

Tärkeää on sisällyttää turvallisuusasiat aina uusien, myös freelance-työntekijöiden perehdytykseen niin, että jokainen tietää poikkeavassa tilanteessa, miten toimitaan parhaalla mahdollisella tavalla ja turvataan asiakkaiden hyvinvointi. Turvallisuudesta tulee huolehtia kaiken kokoisissa yrityksissä ja samoin kuin laadukas ja vastuullinen toiminta, niin myös turvallisuudesta huolehtiminen erottavat ammattilaisen amatööristä.

Turvallisuusjohtaminen tuo laatua ja kannattavuutta

Turvallisuus on keskeinen laatutekijä matkailupalveluiden toteuttamisessa ja tuo lisäarvoa kilpailukykyyn. Turvallisuusasioihin panostaminen ja ennakoiminen on myös monella tavalla tuottavaa toimintaa; onnettomuuksien, työtapaturmien tai asiakkaille aiheutettujen haittojen väheneminen merkitsee yritykselle selvää säästöä.

Turvallisuuteen panostaminen ei vaadi isoja investointeja ja myönteinen turvallisuuskulttuuri luodaan yritykseen johdon esimerkin avulla. Turvallisuudesta huolehtimisen voikin sanoa olevan enemmän kiinni asenteesta kuin siihen sijoitetuista euroista.

Turvallisuutta jalkautetaan yrityksessä turvallisuusjohtamisella, johon kuuluvat riskien arviointi ja havaittujen riskien torjuminen, turvallisuusharjoitukset sekä viestintä- ja palautejärjestelmät asiakkaiden ja työntekijöiden suuntaan. Kaikki tämä rakennetaan yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa. Myös lähimpiä yhteistyökumppaneita, alihankintayrityksiä, viranomaisia ja oppilaitoksia kannattaa pitää turvallisuustyössä mukana.

Tutustu myös Vastuullisen matkailun opaskirjaan!

Tämän kirjoituksen teksti on alun perin koottu ja kirjoitettu Business Finland/ Visit Finlandin tuottamaan ja Mood of Finlandin kirjoittamaan ja kokoamaan Vastuullisen matkailun opaskirjaan. Artikkelia ei julkaistu opaskirjassa, mutta hyödynnetään muuten.  Asiantuntijat: Petteri Sistonen, Kämp Collection ja Pekka Iivari – Matkailututkimuksen avainkäsitteet, Turvallisuus. KIITOS!

Klikkaa itsesi tästä Visit Finlandin sivulle, josta voit ladata opaskirjan ja siihen kuuluvat työkirjan käyttöösi: Vastuullisen matkailun opaskirja

Kiitos mielenkiinnosta, kiitos että seuraat blogia!

Lähde:
Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017