Unelmat – onko millään muulla väliä?

Unelmilla alkuun

Minä painoin kuusivuotiaana nenäni lahjaksi saadun nuken hiuksiin. Kuiskasin hiuksiin unelman omasta vauvasta sitten kun olen aikuinen.  Reilut kaksikymmentä vuotta myöhemmin elin kauneimman kohtaamisen ikinä, oman lapsen syntymän. Yksi unelma oli toteutunut. Sittemmin olen unelmoinut paljon muustakin ja aika moni unelma on toteutunut, osa on vielä toteutumatta.

Kun haastattelen uusia opiskelijoita, haluaisin kuulla ja aistia, että eteenpäin vievänä vaikuttajana on unelma ja intohimo. Unelma voi olla vaikka se, että saa tehdä työtä, josta nauttii. Opiskelemaan hakeutuessa olisi hyvä tietää, mitä työtä valmistuessaan tekee ja taustalla pohdintaa siitä, tuleeko työstä nauttimaan.

omat hautausmaa dani ja anu r

Tavoitteena voi olla edetä askel kerrallaan kohti suurta unelmaa, mutta tärkeää on asettaa tavoitteita ja uskaltaa unelmoida.  Liian usein olen kohdannut  hakijoita, jotka eivät tiedä, mitä valmistuessaan voisivat tehdä työkseen, eivätkä oikein osaa kertoa, miksi hakevat opiskelemaan juuri matkailualalle.

Unelmat tulevat ja menevät – toteutuvat ja jäävät joskus toteutumatta

Kaikenlaista työtä pitää olla valmis tekemään. Näin olen itse tehnyt nuorena ja näin olen ohjeistanut tänä keväänä ylioppilaaksi valmistunutta poikaani.

Mutta opiskelemaan ei pidä hakea samalla asenteella; ei kannata hakea vain hakemisen vuoksi, vaan tavoitella unelmiensa ammattia, unelmiensa elämää. Työssä ollaan iso osa vuorokaudesta.

Ehkä unelmaa kohti pitää matkata mutkaisempaa ja pidempää reittiä pitkin, mutta jos on intohimoa ja halua, on unelma yleensä mahdollista saavuttaa. Ja vaikka ei olisikaan, unelma voi olla selviytymiskeino vaikeina hetkinä, identiteetin rakentumisen tukena.

Elämä ei ole kiveen hakattu matkareitti, vaan vaihteleva ja yllätyksellinen polku, jonka tarjoamat mahdollisuudet kannattaa ottaa vastaan.

dani maisema 1.päivä

Työ ja vapaa-aika balanssissa

Elämä on muutakin kuin työtä, sanoo joku tässä vaiheessa. Se on totta, mutta jos on mahdollista tehdä unelmiensa työtä ja saavuttaa balanssi työn ja vapaa-ajan välillä niin, ettei vapaa-aika kulu työstä palautumiseen ja työssäkin kokee tekevänsä jotakin merkityksellistä ja mieluista, niin miksi ei tavoittelisi tällaista tilaa.

Uravalintaa voi ohjata sekin, että työ mahdollistaa vapaa-ajan unelmien täyttymisen vaikkapa pitkinä lomina tai hyvinä taloudellisina resursseina.

Työn ja vapaa-ajan raja on kaiken aikaa häilyvämpi, sanotaan. Toisaalta milleniaaleista ja tulevaisuuden työstä tehdyt tutkimukset osoittavat, että omasta ajasta ollaan tarkkoja eikä sitä olla valmiita antamaan vain työlle. Yritysten kannattaa muistaa dialogi uuden ajan työpaikkaneuvotteluissa ja unohtaa yksi ja ainoa tapa tehdä ja tarjota työtä.

Opinnoilla kohti unelmaa – kyllä onnistuu!

Suomi on etuoikeutettujen opiskelijoiden maa, koska täällä on mahdollista opiskella eri elämäntilanteissa eri rahoituslähteiden tukemana. Tänä vuonna työni tuntui merkitykselliseltä esimerkiksi silloin, kun saimme tarjota matkailu- ja ravintola-alan koulutuksia tänne muualta muuttaneille jo siinä vaiheessa kun suomen kielen taito ei ole vielä riittävää ammatillisten koko tutkintojen suorittamiseen.

Hienoa on myös se, että Suomessa aikuisena voi täydentää aikaisemmin hankittua osaamista tai kulkea kohti uutta unelmien ammattia vaikka työvuosia olisi takana jo paljonkin.

chef 2017 kansallismuseo 1

Olen nähnyt opiskelijoiden kulkevan kohti unelmaa näiden koulutusten kautta. Yritykset taas saavat mahdollisuuden oppia uutta kun kansainväliset osaajat jalkautuvat yrityksiin. Minä olen oppinut valtavasti ja olen siitä kiitollinen!

Hieno kokemus ja kokeilu oli se, kun seitsemän tutkinto-opiskelijaa hankki ulkomaanoppaana toimimiseen osaamista aidossa ympäristössä Aurinkorannikon Matkaopaskoulussa. Ulkomaanoppaan työ on elämäntapa ja kahden kuukauden jakso Espanjassa tarjosi mahdollisuuden testata tuota poikkeuksellista tapaa elää ja tehdä työtä.

ryhmä a matkaopaskoulu.jpg

Breaking the walls – tarvitaanko ammatillisia oppilaitoksia?

Ammatillisen koulutuksen reformista olen poiminut positiivisia mahdollisuuksia.
Ammatillinen koulutus ja näyttötutkintomalli ovat jo nyt osaamis- eikä oppimisperusteisia ja osaamisen hankkimista tukee paremmin tekemisen ohjaus kuin perinteinen luokkahuoneessa opettaminen.

Reformin toteutuessa osaamista tulee hankkia entistä enemmän työpaikoilla, yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että yritysten tulee ottaa vahvempi rooli ”opettamisessa”  ja arvioinnissa, vaan myös sitä, että opettajat ja kouluttajat menevät oppilaitosten seinien ulkopuolelle yrityksiin.

Oppilaitos voi olla siis enemmän pedagoginen ”henkinen tila” kuin fyysinen rakennus. Opettajien ja kouluttajien työn tarve ja määrä säilyy, mutta toimintaympäristö, tekeminen ja pedagogiikka muuttuvat.

Valtio rahoittaa opiskelijan unelman toteutumista

Samalla kun opiskelija kulkee kohti unelmaansa valtion rahoittaman koulutuksen tukemana, voi tuo rahoitus toimia toimialan kehittämisen työkaluna. Opiskelija  on osaamisen ja kehittämisen jalkauttaja yrityksiin samalla kun hän kasvaa omaan ammattiinsa, kehittää ammatti-identiteettiään ja brändää omaa osaamistaan.

Katutaiteilija NYVoidaan siis ajatella, että valtionosuutta ei yksiselitteisesti makseta yhden opiskelijan kouluttamiseen, joka valmistuessaan ehkä jää alalle töihin tai sitten ei, vaan rahoitus hyödyttää myös toimialan kehittämistä.

Kun osaamista hankitaan entistä enemmän työpaikoilla, voi yhdeksi toimivaksi malliksi nousta projektioppiminen. Projekti nousee yrityksen ja toimialan tarpeista ja sen tavoitteet tukevat tutkinnon suorittamista.

Yhteinen projekti sitouttaa opiskelijan vahvemmin alan työtehtäviin, tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia ja auttaa työllistymään. Työharjoittelujakso tai työssä oppiminen voi olla projekti. Projektilla on alku ja loppu ja suunnitelma siitä, miten se toteutetaan ja millä roolilla kukin osallinen on mukana.

Yritys on projektioppimisen osaamisLab-mallissa oikeasti oppiva organisaatio, joka oppii yhdessä opiskelijoiden kanssa ja pysyy kiinni tässä ajassa. Näin luodaan aito win-win – tilanne, eikö totta?

I have a dream – minulla on unelma

Minun unelmani nyt on perustaa yritys ja tehdä väitöskirja matkailualan yrittämisestä – tai paremminkn onnistumisesta. Taustalla vaikuttaaa vastuullisuus ja väitöskirjan toivon voivani tehdä toimintatutkimuksena.  En ehkä pysty pelastamaan maailmaa, mutta haluaisin olla avuksi ja tukena muille, jakaa kokemukseni ja tehdä väitöskirjaa positiivisella asenteella.

Gran Canaria Walking festival

En ole asettanut tarkkaa aikataulua unelman toteuttamiselle, en stressaa enkä yritä mennä kiviseinän läpi väkisin. Jos ei onnistu, niin teen jotakin muuta ja jaan kokemukseni opiksi muille.

Mutta kiviseinään yksi minua ohjaava unelma kyllä liittyy. Olen jo vuosia sitten ”nähnyt” unelman, jossa asun vanhassa kivitalossa, kirjoitan kirjaa sen yläkerran huoneessa ja taustalla kuuluu meren kohina. Se, toteutuuko unelma kaikkineen, ei ole niin merkityksellistä. Merkitystä on sillä, että minulla on unelma.

Kaunista kesää – unelmoidaan ja rentoudutaan!

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.