”Suomi solmukohtana” – matkailun kärkihankkeen teematilaisuus Vantaalla

Olin torstaina 3.4.2014 TEM:n matkailun kärkihankkeen teematilaisuudessa Vantaalla ja vilahdinpa muuten myös MTV3:n uutisissa; tosi kaukaa ja nopeasti, mutta Daniel -poikani tunnisti äitinsä heti ja kommentoi: ” sut kyllä erotti kun sä olet näköjään tollanen värikkäämpi ja kaikki muut oli mustia ja harmaita”. Oli siellä muitakin värikkäitä matkailualan ihmisiä, mutta uutiskuvassa olin ehkä ainoa värikkäästi pukeutunut seminaarivieras.

Eipä sen puoleen, kyllä semianareissa istuessa tulee mieleen,  että iso ravistelu, innostunut luovuus ja värien roiskinta olisi kuvainnollisesti Suomen matkailussa paikallaan. Mutta meistä ihmisistähän into ja luova tekeminen lähtee ja hyvä on toisinaan pysähtyä miettimään, mitä minä itse voin tehdä yhteisen hyvän eteen. Ja näin tein seminaarissakin… vaivuin toisinaan omiin ajatuksiini ja keksin kaikenlaista.

Seminaarin ohjelmaan sisältyi myös työpaja-työskentelyä; ryhmääni osui puheliaita ja aktiivisia ihmisiä ja sainkin intoa loppupäivään; kyllä matkailupiireissä aina kuitenkin löytyy hengenheimolaisia ja naurua. Pienet piirit pyörivät, mutta aina seminaareissa tutustuu myös uusiin ihmisiin; kivoja kohtaamisia, ideointia, ajatusten vaihtoa ja paljon naurua – sitähän nuo seminaarit parhaimmillaan ovat. Kiitos team 3!

Hiljaisuuden kappeli

Hiljaisuus, suomalaisten yhteys luontoon, puhtaus ja turvallisuus, näistä aineksista on suomalainen vetovoima tehty. Ja vastuullisesta vieraanvaraisuudesta.

Hiljaisuuden kappeli, Helsinki 2013. Kuva Javi Pedrosa.

Suomen matkailun kehitys näyttää onneksi positiviiselta; Suomessa on lähes 30.000 matkailualan yritystä, matkailu tarjoaa työtä noin 185.000 täysi- ja osa-aikaiselle työntekijälle, vientiin verratava tulo on noin 4mrd euroa, matkailuelinkeinon osuus BKT:sta 2,7% joka on suurempi kuin maa-ja metsätalouden, finanssialan tai elintarvikealan osuus. Matkailun vuosittainen kasvuprosentti on noin 5% vuodessa, mutta alan suhdanneherkkyyden vuoksi pitää kasvuun vaikuttavia trendejä seurata todella tarkkaan ja varautua yllätyksiin.

Eniten esille nousseet sanat olivat Kiina, Aasia, Venäjä, yhteistyö ja Suomen matkailubrändin kirkastuminen sekä kärkituotteiden löytyminen. Finpron ja MEK:n yhdistyminen oli tietenkin esillä ja  nyt siitä löytyi jo paljon hyvääkin, kuten esim. eri toimialojen osaamisen yhdistyminen Suomen vientituotteissa ja – palveluissa (esim. matkailu & teknologia, matkailu & peliteollisuus, matkailu & cleantech). Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren käynistämän matkailun kärkihankkeen tavoitteena on lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua sekä nostaa alan arvostusta. Suosittelen lukemaan TEM:n raportin: Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen 2030.

Toivottavasti onnistumme esittämään SUOMA ry:n ja oppilaitosverkoston sekä muiden yhteistyökumppaneiden tukemana  SUOMA-akatemian yhdeksi Kärkihankkeen toimenpiteeksi; valtakunnallinen SUOMA-akatemia tarjoaa lisäkoulutusmahdollisuuden kaikille matkailualan ammattilaisille kaikkialla Suomessa ja foorumin, jonka kautta matkailubrändiä, -strategiaa ym. voidaan jalkauttaa matkailuosaajille. Asiasta voit lukea lisää kesällä 2013 tarkastetusta gradusta: Matkailun keltainen kirja. Matkailuosaajat Suomi-kuvan lähettiläinä. Asian etenemisestä kirjoittelen jos /kun asia etenee.

Yksi mieleeni tullut semnaarikysymys jäi avoimeksi; esitin kysymykseni Finanirin Jarkko Konttiselle, mutta häntä kiidätettiin valokuvaukseen, ja vastaus jäi kesken. Helsinki-Vantaa on ”solmukohta” Aasian ja Euroopan lentoliikenteessä, nyt kentän läp kulkee noin 3 miljoonaa Aasiasta tulevaa tai sinne menevää lentomatkustajaa vuodessa, koko kentän matkustamäärä on noin 15 miljoonaa. Potentiaalista kasvua odotetaan saatavan tulevaisuudessa edelleen kasvavilta Aasian markkinoilta. Jo nyt 83% Aasian ja Helsingin välisessä lentoliikenteessä matkustavista on aasialaisia, ja jos Thaimaan lennot jätetään laskuista 90% raja rikkoutuu.

Aasialaiset haluavat Euroopassa kuitenkin tunnettuihin suurkaupunkeihin, joista suosituimmat ovat Pariisi ja Lontoo. Helsinki on siis välietappi, josta jatketaan matkaa usein niin, että kentältä ei poistuta ollenkaan. Nyt tavoitteena onkin saada yhä useampi aasialainen matkailija jäämään Helsinkiin ja lähtemään vaikkapa myös Lappiin samalla reissulla.

Tämä on tiedossa ja hyvä kohderyhmä, vaikkakin tarvitaan ilmeisen paljon lisäbrändäystä jotta aasialaiset saadaan vakuuttuneiksi, että Helsinki on yhtä houkutteleva matkakohde kuin Pariisi tai Lontoo. Lentoliikenne kasvaa kaiken aikaa – senkin me tiedämme; maailmassa tehdään noin 4 mrd lentomatkaa vuodessa ja Maailman matkailujärjestön tilastoissa ylitettiin miljardin kansainvälisen matkailjan raja reilu vuosi sitten.

Kysymykseni liittyy kuitenkin ”uhkaan”, josta en ole kuullut puhuttavan.  Jotta maailma kestäää kasvavan lentoliikenteen ja siitä aiheutuvat ympäristörasitteet, pitää lentokalustoa kehittää kaiken aikaa vähempipäästöiseksi ja vähemmän polttoainetta kuluttavaksi. Näin ollen siis voidaan lentää pidempiä matkoja vähemmällä polttoaineella, eikö totta?

Eikö siis Helsingin asema välilaskupaikkana ole tulevaisuudessa uhattuna, jos aasialaiset voivatkin lentää suoraan Pariisiin tai Lontooseen tai mihin tahansa muuhun Euroopan kaupunkiin? Vai onko Suomen erityisreitti Venäjän ilmatilan kautta niin paljon lyhyempi ja Suomen erityisoikeus tämän reitin käyttämiseen niin varmalla pohjalla, että Helsinki tulee säilyttämään erityisasemansa? Kysymys voi olla ajankohtainen jo nyt kun Finnairin omistuspohjasta keskustellaan, eikö totta? Seuraillaan tätäkin asiaa – voi olla, että Helsingin asema lentoliikenteen solmukohtana ei ole ollenkaan uhattuna – mutta pohdinpa kuitenkin. Ja selvitän jostain asiantuntijan näkemyksen tähänkin.

Kirjoitan pian myös oppaiden työstä, matkaoppaiden työn arvostamisesta ja liitän samalla kirjoitukseen virallisen raportin Gran Canarian kenttätutkimusmatkaltani. Aurinkoa ajatuksiin, väriä elämään!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.