Paikan henki

Järjestin virtuaaliglögit 14.12.2022 iltapäivällä uudistavan matkailun teemalla. Tilaisuus oli erityisesti osoitettu yhteistyökumppaneille ja asiakkailleni, mutta myös avoin kenelle tahansa, jonka kutsu saavutti.

Carlos Briceño ja Martín Araneda Chilestä (Turismo Regenerativo) ovat ohjanneet tietäni uudistavassa ajattelussa ja kutsuikin heidät mukaan linjoille jakamaan ajatuksiaan ja uutisia maailmalta.

Ihana yllätys oli, että Anna Pollock tuli mukaan, vaikka se tarkoittikin hyvin aikaista heräämistä Mexico Cityssä, missä hän viettää parhaillaan lomaansa. Anna on uudistavan matkailun todellinen edelläkävijä ja asiantuntija, ja olen erittäin kiitollinen hänen kannustuksestaan ja tuestaan.

If you prefer to read this article in English, you can do so: Sense of Place

Jaan tässä joulun tarinassa ajatuksia tuon yhteisen tapaamisen jälkeisessä ajatuksen virrassa. Hyvin vapaasti ja toivottavasti niin, että saat kaunista ajateltavaa nyt joulun alla.

Tuuli, metsä ja lampi

Kun olin pieni tyttö, juoksin hiukset hulmuten kodin viereisissä metsissä, naapurin peruna- ja porkkanapellolla ja lammen rannalla. Joskus olin prinsessa, ylläni mekko ja kultaiset sandaalit. Toisessa hetkessä olin seikkailija saappaat jalassa, keskellä mutaista peltoa. Ja sitten kiipesin puuhun kodin aidan viereen tarkkailemaan ja tervehtimään ohikulkijoita, joita tosin kulki ohi harvakseltaan pienen kylän sivutiellä.

Erityinen paikka minulle oli mökki keskellä ei mitään, pienen lammen rannalla. Vietin siellä kauniita kesäpäiviä uiden ja saunoen rakastavien ihmisten ympäröimänä. Muistan suomaan tuoksun ja jalkapohjaa pistelevät kuusen neulaset.

Rakastin myös hiihdon vapautta talvipäivinä, lämmintä mehua ja pullaa repussa.

Rakastan edelleen noita samoja paikkoja ja tekemistä, vaikka elämäni matkalla olen rakastunut moniin muihinkin paikkoihin – ja ihmisiin.

Paikan henki ja elävä organisaatio

Uudistavaa matkailua opiskellessani ja oppeja käytäntöön viedessäni, eniten minua kiinnostaa ja innostaa paikan hengen – Sense of place – määrittely. Määrittely vaatii pysähtymistä, rauhoittumista, hyvää ajattelun virtaa yhdistettynä herkkyyteen ymmärtää mikä tekee paikasta erityisen.

Paikalla on ja on aina ollut erityinen merkitys, kun ihminen on muuttanut luonnon alkuperäistä ekosysteemiä, tehnyt tilaa liiketoiminnalle, ruoantuotannolle ja uudelle elämäntavalle. Olemme tehneet virheitä, ja nyt on viimeistään aika uudistua ja muuttaa ajattelutapaa.

Vapaan tunneajattelun lisäksi on tärkeää tehdä taustatutkimusta kirjallisten lähteiden avulla ja kuunnella paikallisten ihmisten tarinoita paikan geologisesta, kulttuurisesta ja inhimillisestä historiasta. Huomioon on otettava paikassa asuville ihmisille tärkeät perinteet, uskomukset ja pyhät paikat. Eettisyys ja estetiikka on syytä huomioida ekologisen kestävyyden rinnalla paikkaa kehitettäessä ja muutettaessa.

Muutosta tekevien ihmisten tulisi ymmärtää viimeistään nyt, että parhaat tulokset voidaan saavuttaa ymmärtämällä elävien organisaatioiden merkitys, mukaan lukien resurssit, prosessit, ihmiset, suhteet ja tunteet.

Kuvittele mielessäsi metsän tai preerian ekosysteemiä. Jos kävisimme näissä paikoista tarkkailemassa ympäristöä, näkisimme, miten asiat liittyvät toisiinsa. Luonnossa ei ole erottelua; lajit ovat vuorovaikutuksessa suuremman ekosysteemin kanssa. Ulkoiset voimat, kuten auringonvalo, tuuli, sade ja painovoima, vaikuttavat yksittäisiin kasveihin ja lajeihin sekä itse ekosysteemiin. Jos näkisimme organisaatiomme elävänä järjestelmänä, keskittyisimme suhteidemme laatuun suhteessa toisiinsa sekä organisaation sisäisen että sen ulkoisen ympäristön välillä. Kathleen Allen

Ihmisten kohtaaminen

Muutaman vuoden kokemuksella ajattelen, että uudistava matkailu, uudistava ajatttelu ja toimiminen on prosessi. Paras tapa oppia uudistavaa ajattelua on tuoda ihmisiä yhteen, oppia yhdessä samalla tavalla kuin olen oppinut muiden kanssa. En voi oikeastaan opettaa ketään tällä polulla, mutta voin silti jakaa ideoita, opastaa ja olla kanssakulkijana.

Veronike Rotterdamista pyysi meitä antamaan esimerkkejä siitä, miten uudistavaa ajattelua voidaan toteuttaa käytännössä Rotterdamin kaltaisessa kaupunkiympäristössä. Anna Pollock esitti, että sen sijaan, että puhumme matkailusta, voisimme puhua vieraanvaraisuusyhteisöstä ja löytää tavan, jolla kaikki otetaan mukaan, myös asunnottomat ja muuten syrjäytyneet. Hän muistutti meitä myös yhteistyön tärkeydestä, ihmisten tuomisesta yhteen, halusta löytää tapoja yhteisön elvyttämiseen ja hyvän elämän palauttamiseen ihmisille.

Martin antoi esimerkkejä viheralueiden lisäämisestä kaupungeissa. Ne paitsi luovat viihtyisyyttä, ovat myös tapoja tasoittaa lämpötilaeroja ja suojata auringolta sen lisäksi, että ne ovat tärkeitä päästöjen sitojia. Lisäksi kaupunkien viihtyisyyttä ja siellä asuvien ihmisten hyvinvointia voidaan lisätä viherkattoja ja – seiniä rakentamalla sekä hyötykasvilaatikoita tarjoamalla yhteiseen käyttöön.

Tämä kuva on New Yorkista. Vanha paperitehdas on muutettu hotelliksi ja sen sekä ulko- että sisätiloja om hyödynnetty viheralueina. Asuin tässä hotellissa vuosia sitten vieraillessani New Yorkissa ja seuratessani siellä asuneen isoisoäitini tarinaa.

Yksi parhaista tavoista tuoda ihmiset yhteen on syödä yhdessä. Uudistava ajattelu juontaa juurensa ruuan tuotannosta, ravinnerikkaan maaperän hoitamisesta ja ymmärryksestä, että maaperän on annettava uusiutua ja levätä. Puhtaista raaka-aineista valmistettu ruoka on hyvinvoinnin lähde.

Totuuksia, joiden kanssa meidän on elettävä

Maailman väkiluku ylitti kahdeksan miljardin rajan marraskuussa 2022 ja kasvaa vähintään kymmeneen miljardiin, kunnes sen odotetaan lähtevän laskuun noin vuonna 2070 tai 2100. Ihmiset ovat muuttaneet merkittävästi 75 prosenttia maapallon elinympäristöistä. Lähes puolet maapallon asuttavasta maa-alasta on käytetty ruoantuotantoon ja sillä on suuri vaikutus luonnonvaraiseen luontoon. Metsät ovat maatalousmaan lisäksi toinen suuri osa maapallon maapinta-alasta, koska ne kattavat 38 prosenttia asuttavasta maasta.



Montrealissa järjestettiin virtuaaliglögien aikaan kansainvälinen YK:n luntokokous, ja nyt meillä on tulokset: sopimus sisältää aiemmin tärkeimmäksi katsotun tavoitteen, jonka mukaan kaikki maat suojelevat jollain tavalla 30 prosenttia maa- ja merialueestaan vuoteen 2030 mennessä. Maat saavat itse päättää, miten 30 prosentin suojelusta niiden rajojen sisällä huolehditaan. Lisäksi heikentyneille alueille asetetaan 30 prosentin ennallistamistavoite.

Uudistavalla toiminnalla voimme olla mukana suojelemassa luontoa.

Kaikki elämä on yhtä arvokasta

Uudistava ajattelu johtaa edellä mainittuun luonnonympäristöjen suojeluun. Mielestäni uudistava ajattelu liittyy vahvasti biosentrismiin. Biosentrismin mukaan ihminen ei ole korkeampi tai erikoisempi kuin muut elämänmuodot, eikä luonto ja eläimet ole ihmisen alaisia. Kaikki elämä on yhtä arvokasta.

Yksi Carlosin verkkokokouksessa esittämistä esimerkeistä oli EcoCamp Patagonia Chilessä. Carlos toi esiin näkemyksen, jonka mukaan matkailu voi olla parempi vaihtoehto ja tapa suojella luontoa maankäytön kannalta kuin jokin muu tarkoitus.

Pidin myös paljon esimerkeistä luonnon ja eläinten tarkkailusta käyttämättä mitään keinotekoisia keinoja, kuten ruokaa niiden houkutteluun. Martínin esimerkissä vierailijoille tarjottiin mahdollisuus tarkkailla yöelämää kuvista ja videoista, jotka on tallennettu vierailijoiden nukkuessa.

Martín vei meidät tämän videon kautta vierailulle Selva Bananito Ecolodge yritykseen Costa Ricaan. Costa Rica onkin varsinainen kestävän ja uudistavan matkailun edelläkävijämaa, josta yhtenä osoituksena on kaikkien eläintarhojen sulkeminen vuonna 2022. Tällä haluttiin osoittaa, että eläinten paikka ei ole suljettujen häkkien takana ihmisten ihasteltavana, vaan vapaina luonnossa.

Yleensä jaamme ajatuksen siitä, että meidän on kunnioitettava ja ymmärrettävä aiempien sukupolvien ajattelutapoja, mutta joissakin tapauksissa, kuten Martín kertoi meille joillakin esimerkeillä, uudistava ajattelu voi myös auttaa rikkomaan edellisten sukupolvien huonot tavat toimia ja katkaisemaan seuraaville sukupolville siirtyvää taakkaa.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että haitallisten lannoitteiden ja säilöntäaineiden käyttö lopetetaan, jos tarjolla on muita vaihtoehtoja ja esimerkkejä hyvistä tuloksista on tarjolla. Toinen esimerkki on ainoastaan yhden viljelykasvin viljely, joka köyhdyttää maata. Tällaisissa tapauksissa viljelyä on vain jatkettu, koska sadosta on saatu hyviä tuloja, vaikka seurauksena on ollut maan liikakäyttö ja maaperän köyhtyminen. Latinalaisen Amerikasta esimerkkinä nostettiin esille tupakanviljely.

Uusi tieto ja ajattelun muutos auttavat paikallista yhteisöä yhdessä löytämään maalle parempaa käyttöä. Samanlaisia esimerkkejä löytyy kaikista maista, meillä Suomessa yksi ajankohtaisista aiheista ovat kaivokset ja kaivostoimintaa ohjaava lainsäädäntö.

Kieli jota puhumme

Nostan nyt esille myös GLP-yrityksen perustajan Rob Holmesin ideoita, joiden tehtävänä on auttaa brändejä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteensa luonnon, yhteisöjen, kulttuurin ja perinnön suojelemisessa tarinankerronnan ja sisältömarkkinoinnin avulla.

Jaoin hänen artikkelinsa kesäkuussa 2021. Artikkelissa tuotiin esiin sama ajattelu kuin olin oppinut Carlosilta ja Martínilta. Voit lukea lisää tästä: Regenerative thinking goes beyond sustainability

Aika, jolloin rikkaat länsimaiset matkailijat kertovat vähemmän varakkaille maille tai alueille, mitä heidän pitäisi tarjota matkailijoille, on nopeasti häviämässä. Meidän on tarkistettava kieltä ja sanastoa, mitä käytämme ja lakattava käyttämästä avainasanoja kuten ”kohteet” ja ”paikalliset”. Ne ovat paikkoja ja he ovat ihmisiä, ja kuuntelemalla ja jakamalla kiehtovia tarinoita ohjaamme pois kaikesta ”he ja me” -jaottelun joka saatta pahimmillaan tuntua uuskolonialismilta. Siksi me GLP:llä kannustamme ihmisiä kertomaan tarinansa omalla kielellään, jos he ovat siihen tyytyväisempiä ja tekstitämme tarinat tarvittaessa. Antamalla paikallisille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, on se, mistä kestävässä tarinankerrontasisällössä on kyse. GLP. The importance of storytelling…
.

Olemme onnekkaita, sillä tarinoitaan meille Suomessa jakavat EU-alueen ainoat alkuperäiskansan, saamelaisten edustajat. Saamelaisuus on elävä kulttuuri, ja taiteilijat, kuten rap-artisti Ailu Valle varmistavat, että kulttuuri tunnetaan ja näkyy yhteiskunnassamme.

Meillä on velvollisuus säilyttää myös pienet kielet, koska ne ovat osa kulttuuria ja perintöä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vaikka kommunikoimme kielellä, jota kaikki ymmärtävät, mikä on länsimaissa enimmäkseen englantia, voimme puhua ja kirjoittaa omaa kieltämme sen rinnalla.

Tämä voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kaikissa ravintoloissa ruokalistat on kirjoitettu sekä kaikkien ymmärtämällä että myös paikan omalla kielellä. Näin kieli tulee nähdyksi ja kuulluksi.

Uudistavan matkailun määritelmä – tarvitaanko sitä?

Päätän kirjoitukseni pohdintaan, jota me kävimme myös virtuaaliglögeillä; miten uudistava matkailu määritellään ja onko sitä tarpeen edes määritellä?

Minä en pysty uudistavaa matkailua kirkkaasti määrittelemään, ja mitä enemmän opin, sitä vähemmän olen kiinnostunut määrittelystä. Puhun mieluummin uudistavasta ajattelusta ja ajatuksesta rikkoa toimialojen välisiä rajoja ja ihmisten uudella tavalla ajattelun esteitä. Keskityn mieluummin toimintaan, uuden ajattelun toteuttamiseen käytännössä. Blogissani on useita artikkeleita ajatuksistani ja tavastani toimia uudistavalla tavalla: We want to regenerate

Onneksi sain yhden vastauksen kysymykseen, joka jäi verkkotapaamisessa voimeksi. Anna Pollock lähetti minulle viestin. Hän pitää määritelmää tarpeellisena ja työskentelee sen parissa. Tämä oli minulle helpotus! Nyt tiedän, että paras mahdollinen määritelmä on tulossa ja voin vain keskittyä olennaiseen, uuden oppimiseen ja sen käytäntöön soveltamiseen.

Sen pituinen se

Tämän artikkelin loppuun esitän kutsun. Ajattele paikkaa, joka on sinulle tärkeä. Ajattele paikan tunnetta, historiaa, siihen liittyviä perinteitä ja arvoa. Mieti, mitä rakastat eniten siinä paikassa. Ja kun seuraavan kerran matkustat jonnekin, muista, että vierailemasi paikka on erityinen paikka jollekin toiselle, sitäkin paikkaa rakastetaan. Kohtele paikkaa ja siellä eläviä ihmisiä kauniisti ja rakastavasti. Ole kiinnostunut paikan kauneuden ohella myös mahdollisista epäkohdista ja anna ihmisten kertoa oma tarinansa.

Me palaamme aina sinne, missä kerran rakastimme elämää. Yksi minulle erittäin merkityksellinen paikka on yritykseni Rakkauden Metsä -konseptin baccamp Lopella. Metsä oli ennen isoisovanhempieni ja ostin sen pari vuotta sitten. Se on paikka, johon voi istuttaa symbolisia rakkauden puita.

Se ei kuitenkaan ole ainoa paikka, koska rakkauden symboliset puut voidaan istuttaa mihin tahansa ja metsä kasvaa siellä, missä puut kasvavat, ympäri maailmaa.

Jokaisesta istutetusta puusta ja ostetusta sertifikaatista lahjoitetaan kymmenen euroa Luonnonperintösäätiölle ikimetsien suojeluun. En ole kääntänyt logon nimeä englanniksi osoittaakseni näin kunnioitusta äidinkieltäni kohtaan.

💚 Tänä vuonna Mood of Finland lahjoittaa 500 euroa Luonnonperintösäätiölle. Tästä summasta 170 euroa on kertynyt Rakkauden Metsä sertifikaattien myynnistä. Kiitos kaikille osallistuneille.💚

Toivotan Sinulle rauhallista joulun aikaa ja onnea vuodelle 2023!

Rakkaudella,

Anu

Sense of Place

I invited my partners and clients as well as everyone interested in regeneration to an online meeting with the theme of regenerative thinking on the 14th of December 2022.

Carlos Briceño and Martín Araneda from Chile (Turismo Regenerativo) have been guiding my way in regenerative thinking. So I invited them to join and share their thoughts.

I was very pleased that Anna Pollock was also online to share her own thoughts. Anna is a real pioneer and expert in regenerative thinking, and I am extremely grateful for her encouragement and support.

I am sharing here the thoughts that arose during the meeting, structured in a very free form, following my inspirational flow.

Jos haluat lukea tämän artikkelin suomeksi, löydät sen täältä: Paikan henki

Wind, forest and pond

When I was a little girl, I ran in the forest near home, in the neighbor’s potato and carrot field and by the pond. I especially loved the warmth of the summer breeze on my face. Sometimes I was a princess, wearing a dress and golden sandals. In another moment I was an adventurer with boots on, in the middle of a muddy field. And then I climbed a tree, next to the home’s fence, to observe and to salute passers-by.

A particularly favorite place for me was the cabin, in the middle of nowhere, on the shore of a small pond. I spent beautiful summer days there, swimming and taking sauna, surrounded by loving people.I also loved the freedom of skiing on winter days, warm juice and buns in the backpack.

I still love the same places and things to do although on the journey of my life I have fallen in love with many other places – and people.

Sense of place and living organizations

While learning regenerative thinking and putting the lessons into practice, I am most excited about defining the spirit of a place – the sense of place. Defining the sense of place requires stopping, calming down, a good flow of thoughts combined with sensitive understanding.

A place has and has always had a special meaning when humans change nature’s original ecosystem, make room for business, food production and a new way of life. We have made mistakes and now at latest is time to regenerate and change the mindset.

In addition to free emotional thinking, it is important to do background research using literary sources and listening to the stories of local people of the geological, cultural and human history of the place. As well as the traditions, beliefs and holy places which have been and still are important to people living in the place must be taken account. Ethics and aesthetics must be considered alongside ecology when developing and transforming the place.

The people making the change should understand by now at the latest that the best results can be obtained by understanding the importance of living organizations including resources, processes, relationships and emotions.

Picture a forest ecology or a mature prairie. If we were to visit any of these places to observe the environment, we would see how things are connected to each other. There is no separation in nature; species interact with the larger ecosystem. External forces like sunlight, wind, rain, and gravity impact the individual plants and species and the ecosystem itself. If we saw our organization as a living system, we would focus on the quality of our relationships with each other and between the organization and its external environment. Kathleen Allen



Bringing people together

Regeneration is a process. This is what I think with a few years of experience. My way of starting to spread the idea of regenerative thinking in Finland, is to bring people together, to learn together in the same way that I have been learning with others. I can´t really teach anyone in this path but I still can share ideas, guide and walk alongside.

Veronike from Rotterdam asked us to give some examples of how to put the regenerative thinking into practice in urban environment such as Rotterdam. Anna Pollock brought up that instead of speaking about tourism and destination, we could talk about hospitality community and find the way everyone is involved. She also reminded us of the importance of cooperation, of bringing  people together, finding the way how to revitalize the community and bring life back to people.

Martin gave examples of the addition of green areas, which are also ways to equalize temperature differences and provide protection from the sun, in addition to being important for sequestering emissions. In addition, the well-being of the local people is increased by the cultivation on the roofs of houses or in planter boxes.

This example is from New York.It is an old paper factory which has converted into a hotel. Outdoor and indoor spaces have been utilized as green areas. I stayed at this hotel years ago while visiting New York and following the story of my great-grandmother who lived there.

One of the best ways to bring people together is to eat together. Regenerative thinking has its origins in food production, caring for nutrient-rich soil and the understanding that the soil needs to be allowed to regenerate and rest. Food made from pure ingredients is a source of well-being.

Truths we must live with

The world’s population crossed the eight billion mark in November 2022 and will grow to at least ten billion until it is expected to decline around 2070 or 2100. Humans have significantly changed 75 percent of the habitats on earth. Almost half of the Earth’s habitable land area has been used for food production and it has a big impact on wild nature. Forests are, in addition to agricultural land, another large category of the Earth’s land surface as they cover 38 percent of the habitable land.



The international UN Biodiversity conference in Montreal was going on then and now we have the results: the agreement includes the previously considered most important goal that all countries protect in some way 30 percent of their land and sea area by 2030. The countries themselves would be allowed to decide what kind of terrains the 30 percent protection within their borders applies to. In addition, there will be a 30 percent restoration target for weakened areas.

With regenerative action, we can be involved in protecting nature.

All life is equally valuable

Regenerative thinking leads to the aforementioned protection of natural environments. In my opinion, regenerative thinking is strongly connected to biocentrism. According to biocentrism, human is not higher or more special than other life forms, and nature and animals are not subordinate to man. All life is equally valuable.

One of the examples presented during the online meeting by Carlos was EcoCamp Patagonia in Chile. Carlos brought up the point of view that tourism can be a better option and a way to protect nature in terms of land use than some other purpose.

I also liked a lot the examples of observing the nature and animals without using any artificial means such as food. In Martín´s example the visitors are offered the possibility to observe the night life from the pictures and videos recorded while the visitors were sleeping.

Martín has visited Selva Bananito Ecolodge and invited us to watch the video.

In general we share the idea that we must respect and understand the ways of thinking of previous generations, but in some cases, as Martín told us with some examples, regenerative thinking can also help to break the bad habits of the previous generations.

It can mean, for example that the use of harmful fertilizers and preservatives is terminated if another options are offered and good results can be proved. Another example is the cultivation of one crop that impoverishes the land. In such cases, something has often been continued, from which good earnings have been made in the beginning, often even at the risk of overuse of the land. Tobacco farming in Latin America was brought up as an example of this.

New knowledge and thinking helps the local community together to find better use for the land. We have similar examples in all countries. In Finland one of the current topics are mines and the legislation governing mining operations.

The language we speak

In addition to the visitor speakers I brought up some ideas of  Rob Holmes, founder of the company GLP which mission is to help brands reach their sustainability goals in protecting nature, communities, culture and heritage through the lens of storytelling and content marketing.

I shared an article of his in June 2021. The article pointed out same thinking as I had learnt from Carlos and Martín. You can read more about those ideas here: Regenerative thinking goes beyond sustainability

The time of rich western travelers telling less well off countries or regions what they should be offering tourists is fast going out with the tide of dictatorial tourism. We need to shake up the language a little, and stop using name tags such as ‘destinations’ and ‘locals’. They are places and they are people and by listening and sharing fascinating stories, we are steering away from any sense of ‘them and us’ or, at worst, neocolonialism. That’s why, at GLP, we also encourage people to tell their stories in their own language if they are more comfortable with that. Then we subtitle when necessary. Showcasing the voices of local people is what sustainable storytelling content is all about. GLP. The importance of storytelling…

We  are fortunate as the indigenous Sami people live in Finland. It´s a living culture and the artists like the rap-artist Ailu Valle ensures that culture is known and visible in our society.

We have an obligation to maintain also the minor languages as they are part of the culture and heritage. It can mean, for example, that even though we communicate in a language everyone understands, which is mostly English in western countries, we can speak and write our own language alongside.

That could mean for example, that in all restaurants the menus were always in the original language of the place. This is how the language becomes seen and heard.

Definition of Regenerative Tourism  – do we need it?

I’ll end my writing with a reflection that we also had at the online meeting; how is regenerative tourism defined and does it even need to be defined.

I am not able to define it and the more I learn the less interest I have in defining regenerative tourism. I prefer to talk about regenerative thinking, with an idea of breaking the barriers in between the sources of livelihood. I prefer to focus on acting, on putting the new thinking into practice. There are several articles in my blog about my thoughts about regeneration and the way I am acting in regenerative way: We want to regenerate

Fortunately I received one reply to this question we left open. Anna Pollock sent me a message. She thinks a definition is necessary and she is working on it. This was a relief for me! Now I know that the best possible definition is coming and I can just focus on essential, new learning and waiting for new information.

The end of this story

The end of this article is an invitation. Think of a place that is important to you. Think about the sense of place. Think about what you love most about that place. And the next time you travel somewhere, remember that the place you visit is a special place for someone else, that place is also loved.

We always go back to where we once loved life. One of the very meaningful places for me is the base camp of the concept called Rakkauden Metsä, Love Forest Finland, owned by my company Mood of Finland. The forest used to be my great-grandparents´ and I bought it couple of years ago. It is a place where the symbolic love trees can be planted. It´s not, though, the only place as the symbolic trees of love can be planted anywhere and the forest grows where the trees are growing. Ten euros of each tree planted and certificate bought, is donated to Natural Heritage Foundation (Luonnonperintösäätiö) to protect the old forests. I have not translated the name of the logo as this my way to show respect to my mother tongue.

This year Mood of Finland company donates 500 euros to the Natural Heritage foundation. Of this amount, 170 euros have been accumulated from Love Forest Finland certificates. Thanks to everyone who participated.

I wish you beautiful seasonal holidays and Happy New Year!

Thank you for following my blog!

With love,

Anu

We want to regenerate

🌿 Nature offers a place of tranquility and keeps on offering rays of hope.

🌿 I invite you to act for a better future and to connect with nature.

🌿 The mission of Mood of Finland company is to act for a better future as hope without action maintains hopefulness.

We count on regeneration. You can find some articles about Regeneration in my blog such as Regenerative thinking goes beyond sustainability

🌿 We are all in the same boat, globally. Or we are in the middle of the same challenging storm, in different boats. Anyhow this planet is home for everyone and some of us just happened to born into better circumstances.

🌿 One of the key issues is empathy and compassion -willingness to help others and willingness to help nature to regenerate

🌿 By reconnecting to nature we create meaningful stories to share

Would you like to join our global community of Love Forest Finland?

Rakkauden Metsä – Love Forest Finland is a concept designed in Regenerative way. It offers a simple and beautiful way to incluence:

  1. You can plant a symbolic tree in any authorized place globally
  2. Dedicate the tree to somenone or to some cause important to you
  3. Purchase the certificate where the information and story of the tree is documented
  4. By purhasing the certificate you donate money to nature conservation
  5. Ten euros (10€) of each certificate is donated to Nature Heritage Foundation to conserve old forest (Luonnonperintösäätiö)

Please, find more information on our website: Love Forest Finland

Love Forest grows where the Love Trees are growing

The concept has been designed in a very simple way to ensure anyone can participate. There are two base camps in Finland but the basic idea is that Love Forest consists of all the trees, growing all over the globe without any boarders.

Planting a tree is a symbolic way to show care and love. Money donated to protect old forests is a small but important and beautiful way to act for a better future.

I have witnessed several beautiful tree planting moments. Not a single situation has been emotionless and the feedback has been always positive.

Planting a tree is not only beautiful and meaningful moment but also truly concrete way to connect with nature as you literally touch the ground and show care to the ”baby tree” . The tree connects us from the past to the present and far into the future as tree planted can live for hundreds of years.

💚 The first tree planted out of the Finnish boarders is situated in northern part of Spain, in Asturias. 💚
💚 Would your tree be the next one? 💚

Thank you!

Thank you for following the blog. I started to write the blog in October 2010 to encourage my Tourism students to start blogging as part of the personal branding. I established my company called Mood of Finland in October 2017 and I have worked as a full-time entrepreneur since January 2018.

Rakkauden Metsä – Love Forest Finland is a concept owned by Mood of Finland company. I dare to admit that I have not succeeded in making the concept of Love Forest Finland financially viable, but I trust that the time will come. I do encourage to design meaningful concepts, to do experiments with the principle of a low threshold and I encourage to listen to your heart.

Tip: You might have an interest to read this: Management by heart

Please, don´t hesitate to get in touch. I am more than happy to cooperate.

With love ❤

Anu

Anu Nylund | Mood of Finland | Mood of Finland websites || Love Forest Finland| IG @mood_of_finland

Finland – not for everyone

Terveisiä Jyväskylästä SUOMA ry:n seminaarista

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistyksen (SUOMA ry) 30-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin 29.-30.9.2022 Jyväskylässä teemalla ”Valoa & Vastuullisuutta”. Pailkalla oli iso joukko matkailualan ammattilaisia, paljon tuttuja vuosien varrelta ja monia uusia tuttavuuksia.

SUOMA Ry tuli minulle tutuksi muistaakseni vuonna 2007, kun sain kutsun kehittää koulutusmallia ja SUOMAT-matkailuakatemia lanseerattiinkin vuonna 2017 juuri ennen yrittäjäksi siirtymistäni.

Seminaarin jälkeen pääsin kokemaan ”Live like a local student” – elämyksen:  sightseeing-kierros Jyväskylässä opiskelijalle tärkeiden kohteiden kautta, pizza-illallinen opiskelijakodissa, katsaus oppimisympäristöön ja opintojen sisältöihin sekä lopuksi shakki-ottelu (jonka hävisin). Oppaana oli oma poikani, joka on yksi Jyväskylän 40 000 opiskelijasta.

Opiskelijohin, Alvar Aaltoon ja onnellisuuteen viitattiin monesti seminaarin aikana. Junamatkalla kotiin palatessani mietin kuitenkin eniten perjantain paneelikeskustelua aiheella ”Matkailun rooli kaupunkibrändin rakentajana”. Paneelissa mukana olivat Emmi Palokangas (viestintäjohtaja, Jyväskylän kaupunki), Kristiina Hietasaari (Senior Director, Visit Finland), Max Jansson (toimitusjohtaja,Visit Vaasa) ja Jari Ahjoharju toimitusjohtaja,Visit Tampere).

Mikä se Suomi-brändi on

Kysyin panaeelin aikana vierustoveriltani, että mikä paneelissakin viitattu Suomi-brändi oikein on, onko meillä selvä kuva siitä, mikä erottaa Suomen muista (matkailu)maista?

Samaa kysymystä Suomi-brändistä ja matkailumaakuvasta pohdin reilut kymmenen vuotta sitten, kun tein graduani Lapin yliopistoon. Seurailin kuumana käynyttä Suomen brändityöryhmään kohdistunutta kritiikkiä ja luin tarkkaan työryhmän vuonna 2010 julkaisseen raportin.

Lyhyesti maabrändistä kirjoitettiin näin: Suomen suurimmaksi vahvuudeksi nostetaan maan historiaan ja kulttuuriin pohjautuva ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen tapa suhtautua ongelmiin. Tähän vahvuuteen perustuu maabrändin strateginen, vuoteen 2030 ulottuva tavoite, jonka mukaan Suomen odotetaan olevan maailmalla tunnettu ongelmien ratkaisijamaa.

Sitten tutustuin Pekka Himasen, Valtioneuvoston toimeksiantona toimittamaan (2013:) SININEN KIRJA. Suomen kestävän kasvun malli -julkaisuun, jossa kerrottiin olevan johtopäätöksiä Suomen tulevaisuusselonteolle ja perustuvan kansainvälisen työryhmän Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen tuloksiin.

Nimesin vuonna 2013 Lapin yliopistossa tarkistetun ja hyväksytyn graduni: Matkailun keltainen kirja. Matkailuosaajat Suomi-kuvan lähettiläinä. Ajattelin sen olleen hiljainen vastaisku ja ”kapina” Himasen 700 000€ maksaneelle julkaisulle. Valitsin positiivisen keltaisen värin kuvaamaan matkailun tulevaisuutta. Graduni tuloksena julkaistiin mm. sisällöllinen ja pedagoginen malli SUOMAT-matkailuakatemialle.

Muutama vuosi edellä mainittujen kohujen jälkeen tuli hiljaisuus. Harvoin, jos koskaan olen kuullut viitattavan maabrändi-julkaisuun tai Siniseen Kirjaan, vaikka niissä tavoitteita asetettiin aina vuoteen 2030 saakka. Matkailualallekin oli annettu oma tehtävä maabrändiraportissa. Voit lukea siitä ja muustakin brändäykseen liittyvästä tästä paljon klikkauksia saaneesta blogikirjoituksestani vuodelta 2016: Annetaanko Suomi-brändäys RUOTSALAISTEN tehtäväksi.

Meneekö niin kuin Strömsössä

Ruotsiin ja Ikeaan viitattiin myös paneelikeskustelussa. Yleisöstä kysyttiin, että olisiko isojen, kansainvälisesti tunnettujen suomalaisten yritysten, kuten KONE:en mahdollista olla Suomi-brändin vahvistajina niin, että myös matkailu hyötyisi siitä samaan tapaan kuin Ikea vahvistaa maakuvaa Ruotsissa. Vastauksena todettiin, että eipä KONE:tta taida oikein kiinnostaa. Mutta Ikean tuntevat kaikki (tosin esim. osa espanjankielisistä opastettavistani ovat luulleet Ikean olevan suomalainen 😊).

Minä mietin paikallani, että voisihan olla niin, että esim. kaikkien hissien paneeleihin olisi printattu jotakin Suomi-brändiä vahistavaa kuvaa ja tekstiä tai materiaalia voisi olla hisseissä digitaalisesti ladattavissa ja koettavissa. Mutta ensin pitää olla erottuvia, rohkeita ja selviä viestejä, joita toistaa.

Brändi ei ole ihan sama asia kuin imago tai matkailumaakuva. Brändityössä merkittävää on löytää ne ominaisuudet joilla erottaudutaan muista, mielellään rohkeasti ja mieleenpainuvasti. Matkailumaakuva voi muodostua vierailijoiden mielissä omien tai muiden jakamien kokemusten kautta, eikä se ole välttämättä se, miten maata matkailullisesti halutaan markkinoida ja myydä. Siksi pitää luoda vahva brändi aidoilla sisällöillä, kirkastaa arvot, tarinnallistaa, tuottaa visuaalinen ilme ja toistaa samoja elementtejä niin kauan, että ne jäävät mieleen. Brändin pitää olla sellainen, johon haluttu kohderyhmä ylpeänä sitoutuu, jakaa kokemuksiaan ja joka tuntuu omalta.

Usein Suomea promoavissa esittelyvideoissa täydellisen kaunis kesäsää, kauniit maisemat, saunat ja onnelliset ihmiset johdattavat katsojan hiljaisuudessa tai rauhoittavan musiikin tahdissa suomalaiseen idylliin. Kun idyllissä on pieni särö tai tarina, joka erottaa kohteen muista, alkaa tapahtua. Särö voi olla viesti heille, joita ei useinkaan huomioida.

SUOMA:n paneelissa Visit Vaasan Max Jansson vei meidät tarinaan, joka alkaa Strömsöstä, tuon rakastetun lifestyle- ohjelman ihan oikeasta ja vierailtavissa olevasta kotipaikasta. Täydellisen idyllisestä kohteesta on arkeemme siirtynyt aikamme ehkä tunnetuin lausahdus ”Ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä”. Meidän on helppo napata lausahduksesta kiinni ja tuntea ehkä jonkinlaista huojennusta. On lupa olla epätäydellinen, koska ehkä vain Strömsössä kaikki voikin aina onnistua niin täydellisen hyvin.

Finland – not for everyone

Kollegani ja ystäväni, monien tuntema pitkän linjan matkailun ammattilainen Ulla-Maija Rouhiainen on käyttänyt syntymäpaikastaan usein slogania: ”Savonranta – not for eveyone.” Edelllisen työpaikkani mustalla huumorilla varustettu markkinointipäällikkö ehdotti, että voisimme markkinoida Suomea sanoilla ”Finland – nothing to see”.

Olen ottanut toisinaan käyttöön sloganin ”Finland – not for everyone”. Se antaa lukijalleen tilaa miettiä, miksi Suomi ei ole kaikille ja tarjoaa mahdollisuuden tuottaa vierailijaa hyvällä tavalla ikimuistoisesti haastavia elementtejä. Käytin tätä lausetta julkisesti muutama viikko sitten, kun mietin, miten luon houkuttelevan kutsun kansainväliselle ryhmälle marraskuun lopun Suomi- vierailulle.

Finland – not for everyone johdattaa myös ajatukseen siitä, että emme tavoittele Suomeen ympäristön tai sosiaalisen kantokyvyn ylittäviä matkailijamääriä, vaan kutsumme tänne ne vierailijat, jotka ovat valmiita haastamaan itseään hyvällä tavalla, oppimaan aitoa suomalaisuutta ja suojelemaan ainutlaatuista luontoa.

Samalla, kun Suomi ei ole kaikille, se on kuitenkin yhdenvertaisesti avoin heille jotka eivät koe joka paikassa olevansa aidosti terveulleita. Turvallinen ilmapiiri ja vieraanvaisuus eri tavoin esteellisille vierailijoille, sateenkaariväestölle ja erilaisia etnisiä tausoja omaaville pitää huomioida. Not for everyone – but indeed for you! Erilaisuus, yhdenvertaisuus ja moninaisuus huomioidaan.

Kun minä olen kysynyt kansainvälisiltä ystäviltä ja yhteistyökumppaneilta, mikä heidän mielestään tekee Suomesta ainutlaatuisen matkailumaan, ovat he useimmiten vastanneet Suomen valtin olevan täällä asuvat ihmiset ja ne perinteet, jotka kytkeytyvät luontoon ja joita pidämme yllä. Yksi matkanjärjestän edustaja palaa aina uudestaan kohtaamiseen, jossa suomalainen isäntä ei sanonut mitään, millään kielellä, hymähteli vain, mutta teki sanomansa selväksi. Espanjalainen toimittaja kuvasi Suomea näillä sanoilla:

”Suomi on hiljaisuuden maa, joka tuoksuu lämpiävälle saunalle ja suolle. Suomi on hentoa musiikkia joka syntyy kylmän järviveden hyväillessä rantakiviä. Suomi on vapaata tilaa ja rauhaa, muotoilua ja edelläkävijyyttä ” 

Brändin rinnalla tai sijaan toivoisinkin meidän osaavan määrittää paikan hengen (sense of place) sellaisena kuin paikalliset sen haluavat määrittää kertoessaan mitä he eniten omassa paikassaan rakastavat. Destinaation rinnalla tai sijaan toivoisin meidän käyttävän yhteisö (community) -sanaa. Asiakkaiden loputtomien toiveiden toteuttamisen sijaan toivoisin meidän kuulevan paikallisen yhteisön, meitä ympäröivän luonnon ja kaikille tärkeän hyvinvoinnin äänen.

❤ Kiitos, että seuraat blogiani ❤
Voit kysyä ja kommentoida alla olevaan komenttikenttään.
Voit myös olla suoraan minuun yhteydessä: anu.nylund@moodoffinland.fi
Anu

ps. Haluaisitko oppia lisää uudistavasta matkailusta, johon viittaan viimeisessä kappaleessa?
Ota yhteyttä, opitaan yhdessä!
Löydät blogistani useamman kirjoituksen Uudistavasta matkailusta.
Tässä yksi: Uuistava pysähdys

Management by heart ❤

Starting point: I am confused.

It was almost a year ago when I attended two online courses of Regenerative Tourism offered by Turismo Regenerativo, based in Chile, owned by Carlos Briceño and Martín Araneda. It was the answer to my wondering mind and I was in heaven when learning together with like minded persons, most of them from Latin America.

I have been launching the ideas of regeneration since then. I also have organized a beautiful online event together with Carlos and Martín and was a partner to organize a great webinar with Anna Pollock and Anna Drozdowska as key speakers.

I have had an opportunity to introduce presentation about regenerative tourism to the representatives of the Finnish Ministry of Economic Affairs and Employment and Visit Finland organization. I also have been invited to several webinars in Finland and I was a speaker at the international Responsible Tourism Congress in Helsinki. I have been adding introduction of Regenerative Tourism to my training contents. I have attended two more training sessions (RegenLab and Context mapping) to learn more with others.

And now – why am I so confused?

I have the feeling that I have not done enough and I have not been understood. I’ve also come across headlines and content from regenerative tourism that don’t match what I’ve learned and it’s been frustrating.

I have started to produce an online course about regenerative tourism in Finnish but I am not sure that I can get any paid attendees to it, neither have I received funding for development projects even I have been trying to get some.

I don´t normally get stuck or hesitate, neither I use to hand over. I won´t this time either. It´s about a process and time is needed for all of us to move on to the next level.

Next step: Understanding and reflecting

I have spent money on development, and now as a solo entrepreneur I am worried whether I will be able to do any useful business out of it. At the same time, I know in my heart that the path I have chosen is the right one.

And then, right at this moment of greatest doubt, I opened the computer and in front of me came Anna Pollock’s article ”Breaking my silence”. She started the article by explaining why she has not been writing a lot lately: ”I haven’t been writing because, as a person whose trade requires that she better understand the context in which tourism operates, I couldn’t ignore the ever-widening gap between what we talk about within our sector, and what’s happening around us.”

I totally agree. This is why I am confused. I am also confused of so much talking and so little acting. I also have been running through words and their meanings in my mind as there are some trendy words in Finnish Tourism sector such as ”leading with management”, ”digitalization” and ”sustainability”.

Regenerative Tourism is not among them and actually I prefer it won´t be just an empty word but a meaning and a way of thinking.

Next one to come. Knowledge based management combined by management by heart

Knowledge based management means decision-making based on the right information, where the right information is obtained by analyzing data. It refers to decision-making based on up-to-date and high-quality information. The information used in decision-making has been collected in the past and can be used in procedures aiming at rational decision-making.

I am not against knowledge based management but I prefer to combine it with management by heart. As I have been working in responsible tourism for many years I think the work done can be used as basis of transformation and regeneration.

When tackling the problems caused by overusing the nature resources and by causing greenhouse emissions, the data can be used to make us understand cause and effect relationships and act as needed. Following the indicators can motivate us on our way to act in more regenerative way, specially when re-designing destinations. Publishing data in understandable way is crucial as figures without everyday references do not help.

With the definition of ”management by heart” I here lead your thoughts to regeneration as I have learnt it (some articles can be found in my blog Regeneration). It´s about learning to define the sense of place, it´s about honest willingness to respect the nature, be part of it and learn from it. It´s about learning together, crossing the boarders, changing the mindset and not turning the back on the most difficult problems.

We need to face the reality and be part of transformation. We cannot be bystanders and wait for someone else to solve the problems. The both ways of management are needed and we should make room for different thinking and trust the power of positive dialogue.

The happy end

By writing this text and after reading Anna Pollock´s article I have achieved peace and my thoughts have become clear. I keep on following my path and the next step to come will be finishing the online course. No matter if I won´t get paying customers as I can use the materials also for other purposes and opportunities are sure to come.

The fact that I have learned from others and together with others and then produced content according to my own values for different media, has been useful. I also have learnt to use new tools such as flow map, context map and Ikigai to re-design my own company´s way of doing and would love to share such experiences with others.

To finish I want to thank you for following my blog ❤

The online courses (in couple of weeks also the one of Regenerative Tourism in Finnish) can be found here: Mood of Learning

ps. There are some practical examples of regeneration, such as Shepherd Holiday in Finnish Lapland and Love Forest Finland – concept.

Put the helmet on – safemodern subculture is here

Young man having a coffee break in the woods

What comes after transmodern culture

I had a very good conversation with my son, grown up now, about cultural evolution and regenerative tourism. I told him I am eager to understand what are the values that guide human behavior and choices after or in addition to transmodern values. I also told that I see a logical connection between cultural evolution and regenerative thinking.

I explained what I mean by cultural evolution to my son by using the symbolic hats I use when talking about my thoughts to any audience; the traditional wearing a cap, the modern wearing an academic graduation cap, postmodern with a fancy wig and the transmodern wearing a green wilderness hat. As a bonus I have added a sub-profile of transmodern which I call an ”ultra-ecologist” with green glasses on. She/he makes choices based only on ecological values and e.g. refuses to fly.

Regeneration is a process of understanding

I also told my son that I have been a little stuck with the production of regenerative tourism education content. I want to learn and understand more and at the same time I feel like it´s not about offering a course or two, but it´s about inviting the interested ones to regenerate together, to change the mindset and to understand all what surrounds us in an holistic way.

It´s about unselfish love to nature and willingness to produce well-being for oneself, for others and for nature. I keep on saying that regeneration is a process and it takes time. It requires a deep understanding of how nature operates, heals, flourish and regenerate itself. Regeneration invites and forces us to slow down, to observe and to understand our role as part of the universe and the nature.

I am preparing material (in Finnish) and I will invite you soon to experience this process together, if you wish.

Safemodern – subculture of transmodern

My son went through idea of cultural evolution, the profiles and the values behind them. He also understood very easily that many of us are actually a mixture of several profiles based on values. Then he said in very firm and inspired way:

The fifth profile wears a helmet, maybe a mask, also. It could be called safemodern!

And he continued: The values behind the behavior rises from the need for a sense of security at all levels. We are (and we have been) forced to go back from the transmodern appreciation of communality to more individual thinking as we try to ensure the safety of ourselves and of our loved ones. We no longer act so globally because we feel security in the neighborhood is more important. This does not rule out the possibility that we are aware and interested in global situations.

Then he hurried to meet his friends, leaving his mother (me) in a state of excitement.

Safemodern cares about nature and is realistically optimistic

As in cultural evolution before, I hope the transformation will include the good we have embraced. I hope the safemodern persons emphasize the holistic nature of human, health care, science and life phenomena. Indeed, I hope that safemodern wants to be involved in regeneration.

It makes sense that safemodern will characterize by ecological thinking and planetary consciousness and understands that caring for nature is essential to avoid security-threatening eco-disasters, uncontrolled refugee flows and epidemics. Caring for nature is essential for food security. Safemodern, as well as transmodern persons are ready to pay to clean up the environment, stop pollution and stop the greenhouse effect.

Safemodern, bearing in mind the transmodern values, are in favor of optimism, but as a representative of its time and experience, safemodern may be less optimistic than its transmodern predecessor about peaceful solutions while talking about geopolitical crises and physical security and is more sympathetic to defense alliances and the financing of armed defense.

From cyber security to health security

In a digitalized world, cyber security is, of course, part of the basics of safemodern persons´ everyday life. Digital applications will be used more and more to help safemodern persons´ life in many ways. At the same time, misinformation and over-reliance on technology worries.

Health security is crucial. At all levels, the importance of foresight is emphasized and therefore the importance of science and management by knowledge is also maintained.

*)Health security defined by WHO: Global public health security is defined as the activities required, both proactive and reactive, to minimize the danger and impact of acute public health events that endanger people’s health across geographical regions and international boundaries.

From emotional security to closing words

I could go on for much longer, but I will end this post here: The ability to respond to weak signals and changes are key to a successful safemodern business. I believe that alongside digitalization, safemodern people also value emotional security, genuine encounters and deep feelings.

As an enabler of emotional security, tourism has a role to play by connecting people globally and encouraging people to accept diversity regardless of the religion neither the sexual or political orientation.

Thank you Daniel for the inspiring conversation!

Thank you, dear reader, for following my blog!

Please, note: Safemodern might be a subculture of transmodern culture and maybe we will call it as ”newmodern”, ”neomodern” or ”remodern”. This text is based on the conversation with my son, added by some thoughts of mine. I am interested in understanding human behavior through a change in values and became familiar with the subject for the first time when I completed my master’s degree in 2014 at the University of Lapland. There is no accepted academic background behind this theory and text, yet 🙂

With love,

Anu

Regenerative thinking goes beyond sustainability

While destinations try to implement their best practices for sustainable tourism, forerunners already focus on regeneration. Is regenerative tourism just another trendy term amongst others, or what does it mean in practice – and why is it important?

This article has originally published in Finnish (suomeksi) by Saana Jaakkola, Valpas Media, in comercial cooperation with Mood of Finland company (owned by Anu Nylund). Saana Jaakkola has translated the article in English.

In December 2021, a small but enthusiastic group of Finnish travel professionals interested in the transformation of the tourism industry joined an online event organised by Anu Nylund. Through her company, Mood of Finland, Nylund offers educational and tourism services focusing on responsible and sustainable tourism.

Not all participants were from Finland. The keynote came from Chile; Carlos Briceño and Martín Araneda from Turismo Regenerativo inspired the participants with real-life examples of a new, refreshing type of tourism. Regenerative tourism.

The Global Regenerative Tourism Initiative gathers together tourism professionals, entrepreneurs, influencers and the locals living with the impacts of tourism from all over the world. The collaborative platform aims to urge a global mindset change from sustainable and responsible towards a regenerative way of thinking and action.

When talking about regenerative tourism, this is where we need to begin: from a complete change of mindset.

What is the purpose of tourism?

Carlos Briceño and Martín Araneda led the participants for a virtual adventure to the Southern tip of South America, in the middle of Patagonia’s breath-taking and pristine landscapes. Far away from people, far away from everything.

Picture: Pixabay free

Then, they dropped a question: what is the purpose of tourism? Why would tourists need to be taken to this remote, untouched destination?

– Tourism has to serve another kind of purpose than just entertaining tourists, Carlos Briceño said.

Until now, tourism developers worldwide have thought about what a destination could give to tourism and tourists. Regenerative tourism turns the question around and asks what could tourism and tourists give to the destination. How could tourism increase the well-being of the local environment and people?

– We have to think about how we could take travellers to these pristine locations in a way that benefits the destination. How could we help tourists create a deep and meaningful connection with the place, not only with its beauty but also the problems and threats that put it in danger? Briceño specified.

The principles of sustainable and responsible tourism have instructed us to minimise the negative impacts of travel. Regenerative mindset teaches us that reducing the downsides isn’t enough. It teaches us to build back better.

By its simplest definition, regenerative tourism ensures that tourism positively impacts the destination. Tourism should bring improvements instead of just minimising the negatives, leaving the place in a better condition than before.

In reality, regenerative tourism goes further than this.

Raising awareness of regenerative tourism in Finland

Finland aims to be the world’s leading destination of sustainable tourism. Yet, there hasn’t been much discussion over regenerative tourism in Finland.

Anu Nylund believes the situation is about to change.

Nylund has started her journey along the path of regenerative tourism by following and learning from the world’s best-known experts and influencers. One of them is Anna Pollock, the founder of Conscious Travel and one of the most famous specialists and advocates in regenerative tourism.

Anu Nylund has put regenerative thinking into practice with Love Forest Finland. Her concept encourages people to plant trees and supports the protection of old-growth forests and marshland restoration through the Finnish Natural Heritage Foundation. ”By planting a tree in the soil, people rediscover their long-lost connection with nature”, Nylund has noticed.

Nylund has studied regenerative tourism on an extensive online course hosted by Turismo Regenerativo. Currently, she’s preparing a series of webinars and workshops in collaboration with Finnish and international experts – including Anna Pollock, Carlos Briceño and Martín Araneda – to raise awareness of regenerative tourism in Finland.

It’s not going to be an easy task.

– We need a complete change in the way we think about tourism. We have to let go of old habits and stay open and receptive to new ideas and information. Regenerative tourism isn’t about individual actions; the transition requires plenty of committed people and significant structural changes, Nylund emphasises.

Not everyone will be able to do so, Nylund believes.

– Some people aren’t willing to change, and that’s our greatest challenge.

New metrics for measuring success

For decades, visitor numbers and tourism income have been the leading indicators of success. The common goal has been to increase both, no matter the true costs.

Less attention has been paid to the negative impacts that tourism causes to destinations, their environment and natural resources. The development of tourism facilities, services, and infrastructure has taken its toll on natural areas. Often tourists also consume utilities, such as water and electricity, vastly more than the locals.

These success rates have been followed more intensively during the pandemic than ever before. Meanwhile, the climate and biodiversity crises stay forgotten in the background, even though tourism plays a two-faced role in them; tourism worsens the environmental issues that will massively influence the future of the whole industry.

Regenerative mindset requires defining new and more humane metrics for measuring success.

Carlos Briceño shared a real-life example from Costa Rica, where success is measured by the number of hummingbirds returning to the area after winter instead of the annual increase of visitor numbers.

Experts aren’t exaggerating when they talk about the significant changes required. Anna Pollock, one of the world’s leading specialists on regenerative tourism, often quotes Albert Einstein:

”The world we have created is a product of our thinking; it cannot be changed without changing our thinking. No problem can be solved with the same consciousness that created it.”

We can’t solve problems by acting and thinking the same way we did when we created the issues we face today. And that’s why a complete change of mindset is required; we have to acknowledge that people are part of nature, part of planet Earth, where everything – and everyone – is connected.

Nature persistently regenerates itself to ensure it can keep flourishing. Us, people, would need to do the same.

From continuous growth to continuous flourishing

The most well-known example of regenerative thinking comes from farming. Regenerative cultivation heals the soil and produces climate benefits by increasing biodiversity and improving the soil’s capacity to preserve and sequester carbon. Healthy soil provides a more abundant harvest, much to the producer’s advantage.

Regenerative cultivation helps the soil flourish. How could we transfer this mindset into tourism?

Anu Nylund talks about the sense of place. It means including the local community in tourism development starting from step one.

– When discussing regenerative tourism, the key is to ask the locals how they see their home and how they would like it to be preserved for generations to come. What are the main aspects they want to share with tourists? What are they most proud of, why do they want to live there and, most importantly, what kind of visitors do they wish to invite there?

Nylund emphasises that regenerative thinking requires innovative efforts for restoring the environment and preventing disadvantages instead of quietly watching the slow devastation of the destination.

Prevention isn’t only better for the environment and local communities; it’s also economically more viable policy than finding ways to rehabilitate a ruined destination.

– In practice, it could mean restoring an abandoned village school for tourism activities instead of new buildings, Nylund specifies.

There are notable examples of regenerative tourism from Belgium to Patagonia and New Zealand but also in Finland. Anu Nylund benchmarks Lapland Shephard Holidays, a new concept for rural tourism designed in terms of local well-being.

Instead of continuous growth, regenerative tourism pursues continuous vitality and flourishment. Therefore we need to consider how tourism could make destinations and their communities flourish.

But how could we change our mindsets towards regenerative thinking in a world where responsibility and sustainability remain distant goals?

International traveller – the change agent of the future

Our virtual trip to Patagonia started to provoke thoughts and conversations among the participants. Some of them shared memories of destinations that lost their sense of place in only two years when a small, idyllic village surrounded by subtropical forests transformed into a hotel-filled tourist destination chasing ever-growing visitor numbers. Gone were the forests, together with the village.

Some participants questioned Finland’s outspoken goal to become the world’s leading example of sustainable tourism. How could we possibly change our mindsets towards regenerative tourism when more Charter planes carry one-day visitors from the UK to Lapland and back than ever before?

– Travel companies can earn their income with fewer visitors, but it has to come from the strategy. We need significant changes and decisions about future ways of doing business to preserve our nature. This transition needs to be supported financially, states Nylund.

She believes that travellers play an essential role in the changing environment. Nylund refers to travellers as change agents of the future, the empowering force requiring actual benefits for the destinations. Every avid traveller can – and a growing number of travellers will – think of ways to leave their travel destination in a better shape than before.

This force could affect tourism for example in Lapland.

– What if it was the travellers who say they don’t want to travel to Lapland to help it stay authentic? If travellers were to make that choice, the decisions would need to follow.

Nylund challenges local communities worldwide to consider how they would get by if the visitor numbers would crash permanently. What would be the new, regenerative services to help the destination flourish and locals earn a living with fewer visitors?

– We’re most likely heading towards time and age where travellers say they rather pay for destinations not to welcome tourists. They’ll prefer virtual trips, where local professionals guide them through their travel destination, and it will be enough as they know it’s the only way to rescue it.

Nylund refers to a well-known phrase that states: Give a man a fish, and you feed him for a day. Teach a man how to fish, and you feed him for a lifetime.

Regenerative tourism goes further than this. It aims to nurture the environment to ensure enough fish for future generations.

– This applies to Finland, too. At the moment, we’re on the road of overfishing, reaching the limits of the destination capacity. We have to change our mindsets, or we’ll be heading for the worse.

Einstein already knew it. As Anna Pollock often refers, no problem can be solved with the same consciousness that created it.

Ajatuksia onnellisuudesta ja yrittäjyydestä

Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo

Vuoden vaihtuessa 2020-21 olin mukana kauniissa ja onnellisessa kohtaamisessa. Vieras oli tullut Pariisista, ranskalainen toimittaja, joka halusi ymmärtää mitä suomalainen onnellisuus oikein on. Minua pyydettiin viemään hänet metsäkävelylle ja kertomaan ajatuksiani luonnosta kumpuavasta onnellisuudesta. Voit lukea lisää vierailusta täältä: Nature based happiness

You can read this article in English here: Some thoughts about happiness and entrepreneurship

Sää ei ollut kovin kaunis, mutta itse asiassa muistamme usein paremmin tapahtumat, jotka eivät ole liian täydellisiä, vaan hetkeen liittyy myös haasteita, kuten tässä tapauksessa räntäsade. Täydellisyys on harvoin ikimuistoinen kokemus!

Haluamme yleensä myös jakaa onnellisimmat hetket muiden kanssa, ja niin oli tässäkin tapauksessa. Kutsuin kollegoita tekemään tästä tilaisuudesta erityisen meille kaikille. Tuo päivä ei olisi ollut läheskään yhtä kaunis ja tärkeä minulle, jos en olisi jakanut sitä muiden kanssa. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Kiitos Jonna (Metsänautti), Risto (Adventuristo) ja Ullis (Ullis Travel Studio)!

Mikä tekee sinut onnelliseksi – oletko samaa mieltä PERMA -testin kanssa?

Yalen yliopisto on käynnistänyt erittäin suositun, ympäri maailmaa tunnetun verkkokurssin nimeltä PERMA -testi. Se lupaa kertoa meille, mikä on onnen salaisuus. Testin nimi tulee sanoista Positive emotions (positiiviset tunteet), Engagement (sitoutuminen), Relationships (ihmissuhteet), Meaning (merkitys) ja Achievement (saavutus).

On helppo olla samaa mieltä testin kanssa siitä, että kiitollisuus ja se, että emme vertaa itseämme muihin, ovat onnellisuuden perustekijöitä. Olen toteuttanut näitä käytännössä pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa ja muuttamalla sisäistä puhetta itselleni armollisemmaksi jo muutaman vuoden ajan ja totta on, että tunnen itseni onnellisemmaksi.

Ystävällisyys mainittiin tärkeänä onnellisia ihmisiä yhdistävänä indikaattorina. Ystävällisyys ja toisten auttaminen epäitsekkäällä tavalla saa meidät tuntemaan olomme onnelliseksi. Uskon, että kiitollisuus ja ystävällisyys yhdistettyinä empatiaan liittyvät myös tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen. Olen kirjoittanut tästä enemmän toisessa artikkelissa: Thoughts from the happiest country in the world…

Keskittymiskyky liittyy sitoutumiseen ja saavutuksiin. Kuten onnesta kertovassa linkin artikkelissa todetaan, voimme parantaa omaa keskittymiskykyämme meditoimalla. Hyvä uutinen monille on se, että rauhoittuakseen ei tarvitse tehdä mitään virallista meditaatioharjoitusta monimutkaisten sääntöjen mukaan, vaan tarvittaessa vain tuijottaa ulos ikkunasta tai keskittyä hengitykseen.  (HS 25.12.2020 Hyvän mielen…)

Tekeekö vapaus sinusta onnellisen?

Kun suomalaisen filosofin, Timo Airaksisen pyydettiin määrittämään onnellisuus, vastasi hän seuraavasti:

” Jos katsoo ihmisiä, niin nehän tavoittelevat kaikkea muuta kuin onnellisuutta: menestystä ja parempaa työpaikkaa, kalliimpaa autoa ja asuntoa. Onni on niin abstrakti käsite, että minä korvaisin sen tyytyväisyydellä. YLE (03/2021)

Filosofi pitää sellaisia arvoja kuin hyvyys, totuus ja kauneus varsin hienoina onnellisuuden määrittelyssä, mutta tarpeettoman juhlallisina. Airaksisen mukaan vapaus on ihmisen tärkein arvo. Hän kertoi, että hänen tiedostamaton päämääränsä koko elämänsä ajan on ollut vapaus ja viittaa vapaaseen kulkemiseen niin ajatuksissa kuin fyysisestikin. Kirjojen kirjoittaminen, matkustaminen – kaikki on ollut pyrkimystä pois normaalista arjesta ja yhteiskunnasta.

Airaksinen antaa ohjeeksi seuraavan: Elämän tarkoitus on tulla sellaiseksi kuin on, eli toteuttaa itseään. Tulla ulkoisesti samanlaiseksi kuin on sisäisesti.

Onni ei siis löydy ainakaan siitä, että yritämme olla sellaisia kuin luulemme muiden meidän olettavan olevan. Olisiko tässä meille hyvä lupaus ja tavoite, ei vain ensi vuodeksi, vaan koko loppuelämän tavoitteeksi.

Paremman tulevaisuuden rakentaminen tekee onnelliseksi

Vapaus tekee minutkin onnelliseksi, eikä vain yksityiselämässäni, vaan myös töissä. Oman yrityksen perustaminen antoi minulle vapauden ja mahdollisuuden toimia omien arvojeni mukaan. Olen kiitollinen vapaudesta, mutta en pidä sitä itsestäänselvyytenä, koska kaikilla ei tässä maailmassa todellakaan ole vapautta tehdä valintoja. Kirjoitin näistäkin ajatuksista tässä artikkelissa: Thoughts from the happiest country in the world…

Tiedän ja ymmärrän oikein hyvin, etten yksin voi pelastaa maailmaa epäoikeudenmukaisuudelta tai ympäristöongelmilta, mutta voin tehdä oman osani ja vaikuttaa muiden kanssa. Parasta, mitä minulle tapahtui vuonna 2021, oli löytää samanhenkisiä ihmisiä, jotka opettivat minulle paljon uutta.

Osallistuin kolmelle espanjankieliselle Uudistavan matkailun -kurssille. Sain uutta inspiraatiota ja olen ollut lähes hämmentynyt siitä, miten elämä todella johdattaa juuri oikeiden ihmisten luo, juuri oikealla hetkellä. Elämä tuntuu olevan palapeli, jonka puuttuvat palat löytyvät, vaikka ei edes tiedä mitä oikeastaan etsii.

Erityisterveiseni menevät tänä vuonna Carlos Briseñolle ja Martín Aranedalle (Turismo Regenerativo), Amanda Selivonille (Ekoways), Anna Pollockille, Anna Drozdowskalle, Anna Rinteiselle ja Nani Angulolle uuden oppimisesta, aidosta tuesta ja välittämisestä, positiivisesta dialogista. Odotan innolla, että pääsemme jatkamaan reilua ja kaunista yhteistyötä ensi vuonna.

Oman näköinen ja oloinen yrittäjyys

Mood of Finland täyttää neljä vuotta 1.1.2022 ja nyt voin paljastaa yhden salaisuuden. Kun perustin yritystä ja tein liiketoimintasuunnitelmaa starttirahahakemusta varten, turhauduin valmiisiin lomakkeisiin ja Exceleihin, vaikka johdatin myös opiskelijoita tekemään samoja suunnitelmia osana opintojaan.

Olin lukenut kirjoja ja tutkimuksia transmodernista yrittäjyydestä gradua tehdessäni vuosia aikaisemmin ja halusin perustaa yritykseni nille arvoille. Jaoin ajatuksiani espanjalaisten ystävieni kanssa ja he tukivat minua, mutta en löytänyt Suomesta samanhenkisiä yrittäjiä. Suunnitelmiani oli vaikea kirjata exceleihin.

Sitten jotenkin sattumalta ja onnekseni päädyin Sampsa Fabritiuksen kokoamaan Transformative Entrepreneurship (Transformatiivinen yrittäjyys) tapaamiseen Helsinkiin. Se oli mahdollisuus ja tilaisuus, joka vahvisti uskoani toisenlaiseen yrittäjyyteen. Tapaamisen aikana meitä pyydettiin kirjaamaan liikeideamme Ikigaita hyödyntäen. Se antoi sillä hetkellä vahvistusta omaan tekemiseen.

Transformatiivinen oppiminen oli minulle jo tuttua. Sen perusajatus on päästää irti vanhoista ja totutuista ajatuksista ja tavoista toimia, ottaa vastaan avoimesti uutta ja ainakin testata sitä omaan tekemiseen.

Transmoderni yrittäjyys ja uudet työkalut

Pari viikkoa sitten RegenLab-yrityksen jäjrestämällä Uudistavan matkailun kurssilla minua pyydettiin kirjoittamaan liikesuunnitelmani uudestaan neljä vuotta aikaisemmin tutuksi tulleella työkalulla. Ikigai on yksinkertainen menetelmä, joka johdattaa huomioimaan tärkeimmät elämän perusarvot. Se houkuttelee ajattelemaan suuria asioita ja kirjoittamaan ne pieneen tilaan.

Nyt minun on tehtävä toinen tunnustus; Ikigai tuntuu myös yksinään liian suppealta menetelmältä ja olen ottanut vapauden päivittää yrityksen suunnitelmia yhdistämällä käytettävissä olevia menetelmiä ja työkaluja. Opettelen nyt käyttämään toista uutta työkalua nimeltä ”Uudistava Flow Map” ja jaan mielelläni kokemuksiani myös muille.

Eri tavalla toimiminen ei tarkoita taloudellisesti kannattamatonta yrittäjyyttä, koska mitään yritystoimintaa ei voi eikä kannata jatkaa, jollei se ole taloudellisesti kannatavaa ja kestävää.

Useiden menetelmien ja oppien yhdistäminen yrityksen kehittämisessä on vapautta ja uuden oppiminen ja oppimisen käytäntöön vieminen tekee minut onnelliseksi nyt tulevaa vuotta kohti siirryttäessä. Onnellinen olen myös silloin, jos pystyn tarjoamaan asiakkailleni ja yhteistyökumppaneilleni uutta ja kiinnostavaa sisältöä – sellaista, jonka avulla tämä maailma on hyvä paikka elää myös tulevaisuudessa.

Kiitos, että seuraat blogiani!

Rakkaudella, Anu

Lopuksi jaan videon, jonka tein yhtenä kurssityönä Uudistavan matkailun opinnoissa suomeksi, englanniksi ja espanjaksi. Se on pieni tarina siitä, miksi Mood of Finland on juuri sellainen kun se on.

Some thoughts about happiness and entrepreneurship

Shared happiness is double happiness

It was at the end of 2020 when I had a beautiful and happy encounter. We had a visitor from Paris, a French journalist, who wanted to understand the secret of Finnish Happiness. I was asked to take her to a forest walk and tell my thoughts about happiness based on nature. You can read more about this visit here: Nature based happiness

Voit lukea tämän artikkelin suomeksi täältä: Oletko sinä onnellinen, kysyy hymyilevä yrittäjä

The weather was not very nice, but in fact, we often remember better the events when the beautiful is accompanied by a small adversity – like wet sleet in this case. Perfection is rarely a memorable experience. We usually also want to share the happiest moments with others and so was the thing in the case of organizing the event to the French journalist. I invited other colleagues to make this opportunity a special moment. That day wouldn’t have been nearly as beautiful and important to me if I hadn’t shared it with others – shared pleasure is double pleasure. Thank you Jonna (Metsänautti), Risto (Adventuristo) and Ullis ( Ullis Travel Studio)!

What makes you happy – do you agree with the PERMA -test?

Yale University has launched very popular online course known around the world called PERMA -test. It promises to tell us what the secret of happiness is. The name of the test comes from words Positive emotions, Engagement, Relationships, Meaning and Achievement.

It´s easy to agree that gratitude and the importance of not comparing ourselves to others is some of the basic factors. I have put it into practice by keeping a gratitude diary and making inner speech more merciful to myself for some years now and I feel more happy.

Kindness was mentioned as an important indicator which unites happy people. It´s easy to agree that being kind and helping others in unselfish way make us feel profoundly happy. I think that gratitude and kindness are related also to equality and non-discrimination. I have written an other article with such thoughts here: Thoughts from the happiest country in the world…

Capability to concentrate is related to engagement and achievement. As it was said in the article about happiness, we can improve our own ability to concentrate: all you have to do is meditate. Good news for many of us is that we don’t have to do any formal meditation practice according to complex rules; we can just stare out of the window or focus on our breathing.  (HS 25.12.2020 Hyvän mielen…)

Does freedom make you happy?

A Finnish philosopher, Timo Airaksinen, was asked to define happiness and answered as following (03/2021):

”If you look at people, they are looking for everything but happiness: success and a better job, a more expensive car and housing. Happiness is such an abstract concept that I would replace it with contentment”

The philosopher considers such values as goodness, truth and beauty to be quite fine when defining happiness, but unnecessarily solemn. According to Airaksinen, freedom is the most important human value. He told that his unconscious goal during the whole life was freedom and refers to free movement both in thought and physically.

Writing books, traveling – everything has been an endeavor away from normal everyday life and society for him. He also told that the purpose of life is to become as one is, to realize oneself; to become externally similar to what is internally.

Could this be a good goal and promise for all of us, not only a New Year´s promise but a lifelong goal.

Acting for better future can make us happy

Freedom makes me happy, not only in my private life but also in professional path. Starting my own business allowed me the freedom and opportunity to act according to my own values. I am grateful but I don´t want to take freedom as granted as not everyone in this world has freedom to make choices.

I am well aware that I cannot save the world from injustice or environmental problems alone, but I can do my part and make an impact with others. The best thing that happened to me in 2021 was to find like-minded people who still taught me so much new.

I attended three Regenerative Tourism courses, two of them organized by a Chilean company called Turismo Regenerativo and the third one organized by a Spanish company RegenLab. I’m still on the path to new learning in transformative way.

I got very inspired and almost confused about how life really leads to just the right people, at just the right moment. Life is really like a puzzle whose missing pieces can be found even when you don’t even know what you’re really looking for.

My special thanks this year go to Carlos Briseño, Martín Araneda (Turismo Regenerativo), Amanda Selivon (Ekoways), Anna Pollock, Anna Drozdowska, Anna Rinteinen and Nani Angulo for your genuine support and a desire to work together. Looking forward to continue to do fair and beautiful things together next year. I am honestly grateful and touched.

Freedom to find your own way to act brings happiness

Mood of Finland company has its fourth anniversary the 1st of January 2022. Now I can reveal one secret. When I started a business and made a business plan for a grant application, I got frustrated with the ready-made forms and excels although I also led students to make the same plans as part of their studies.

I have read books and studies about transmodern entrepreneurship and caring economy while finishing my Master thesis some years earlier and wanted to establish my company based on such values. I shared opinions with my Spanish friends and they supported me, but I didn´t find same-liked entrepreneurs in Finland. My plans were difficult to enter into excels.

Transmodern entrepreneurship and new tools

Then I somehow and luckily ended up in a meeting of Transformative Entrepreneurship led by Sampsa Fabritius in Helsinki. I was faced with an opportunity and a situation that strengthened my belief that there was another kind of entrepreneurship. During the meeting we were asked to write down our business idea using the Ikigai tool. It was something I needed at that moment.

Couple of weeks ago, in one of the Regenerative Tourism courses, I was asked to write down my plans again using the same tool. It is a simple method but leads to important basic values of life. It forces you to think about big things and write them down in a small space.

Now I have to make another confession; Ikigai also feels too schematic and instructive on its own and I have taken the liberty of making my own business plans by combining the methods and tools available. I am learning to use another new tool called Regenerative Flow Map and will be happy to share my experiences for others as well. Combining many methods and doctrines is what I call freedom and makes me happy now when facing the upcoming year.

Operating in a different way does not mean economically unprofitable entrepreneurship, because no business can and should continue unless it is financially viable and sustainable.

I wish happiness to all

The turn of the year, as well as the celebration of the summer solstice, have been and still are a time of magic and beliefs also here in the northernmost part of Europe.

With a loud bang, evil spirits have been harassed and happiness has been foretold and assured in various ways. It was also believed that there is only certain amount of happiness and it is only enough for some. Next year’s happiness was divided into pieces and was given at the turn of the new year. Attempts was made to ensure one´s own share of happiness, for example, by visiting as many places as possible on New Year’s Eve and staying high-spirited all day long. Believe whoever wants to – I hope there is unlimited amount of happiness and it will be shared in fair way – all the year round.

I continue the tradition I have experienced and enjoyed when living in Spain. I’ve modified it a bit so that instead of wishing, I express my gratitude. Every year I eat 12 grapes to the beat of the clock at midnight, and I thank in advance for 12 good things in my life happening next year.

Hope you all the best for 2022!

Thank you for following my blog.

With love, Anu

Finally, I will share a video in which I share the background behind Mood of Finland company in English:

Aquí les comparto un video en el que comparto el trasfondo detrás de Mood of Finland, en Español:

Uudistava pysähdys. Case Lapin Paimenlomat.

Tammikuu koronavuonna 2021 verkossa

Tammikuisina hyvin pimeinä perjantai-iltoina istuin kotona Hyvinkäällä, kun tietokoneen ruudun toisella puolella oli joukko pohjoisen Suomen kyläläisiä. Alkuun oli tunne, että oli minä ja he, mutta vaikka kylmää sinistä valoa puskevan näytön läpi oli vaikeaa oikeasti tutustua ihmisiin, tämän joukon kanssa oli jotenkin lämmin yhteys alusta asti. Useammin kuin kerran mietin, että mitähän minulla on heille annettavaa – aito tekemisen ja ajattelun tunnelma kun tuli niin vahvasti läpi. Lampaista, lehmistä ja paimentamisesta ei minulla ollut minkäälaista kokemusta. Tai no, kokemusta, kyllä… jonkinlaista, mutta etäistä ja vähäistä.

Muistan miten Merja oli jo valmiina linjoilla ja hetkeä myöhemmin Jari tuli mukaan töistä kotiuduttuaan. Muistan miten Ville otti välillä yhteyden kännykällä lampolasta ja Jukka Pekka kuvaili kotitilansa ympäristöä ja kertoi siellä järjestettävästä taidenäyttelystä. Muistan miten Elina ja Markku pohtivat, osaavatko laittaa rajoja työn ja vapaa-ajan, vieraiden ja oman elämän välille.

Sain olla mukana suunnittelemassa ja kehittämässä paimenlomakonseptia lappilaisiin kyliin. Metsähallituksen paimenlomat ovat olleet suuri menestystarina eikä arpaonni suosi ikinä kaikkia paimenlomalaisia, hakijoita kun on montakymmentäkertaa enemmän kuin paikkoja tarjolla. Tähän tarpeeseen konseptia siis tullaan tarjoamaan.

Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen olivat luontaisia keinoja konseptoida palvelua. Puitteet ja osaaminen oli olemassa ja minun roolini oli fasilitoida, nostaa esille vahvuuksia ja pontetiaalia. Rohkaista ja välillä kyseenalaistaa.

Muistan miten vaikuttunut olin niiden paikkojen kuvauksista, joissa osallistujat asuivat. Puhuttiin kuudesta kylästä ja innostuin siitä, että suurin osa kylistä oli tuntemattomia, idyllisen kuuloisia yhteisöjä, joissa kylätalolle kokoonnutaan tansseihin ja talkoisiin, joskus syömään yhdessä, naapuria tervehditään ja kutsutaan kahville. Muistan myös, kun lopuksi projektin vetäjä epäili pienesti mahtaako vieraita tulla ja minä sanoin aidosti innostuneena, että minä ainakin tulen.

Kesä vuosia sitten Lopella

Kävelin linja-autoasemalta kohti lapsuuden kotia. Pari vuotta nuorempi veli ajoi vastaan ja hetken olin ilosta hämmentynyt; oliko juuri ajokortin saanut veli tullut siskoaan vastaan! Veli hidasti, mutta ei osoittanut aikeita pysähtyä. Enkä olisi kyytiin mahtunutkaan – en ainakaan apukuskin paikalle. Se oli varattu vaaleaverikölle, jolla oli hieman pullottavat, punareunaiset silmät ja valtavan pitkät vaaleat ripset. Kiharat koristivat päätä ja suu kävi koko ajan, samaan tapaan kuin purukumia pureskellessa.

Veli morjensti ja häntä nauratti. Niin nauratti minuakin. Tuona kesänä lapsuuden kodin puutarhan kesälampaat saivat erityistä kohtelua; erityisesti tämä yksi kesävieras, jota kyydittiin autolla, joka askelsi veljen perässä keittiöön ja oli mukana saunanlämmityksessä. Lampaiden kanssa keskustelu oli kesähuvitusten aatelia. Näistäkin kesäkokemuksista oli sittemmin siis hyötyä; edes jonkinlaista kosketusta lampaisiin oli sentään ollut, kun paimenlomakonseptia alettiin kehittää.

Kesäkuu 2021 Hyvinkää

Tammikuun lopetuspalaverissa olimme keskustelleet markkinointimateriaalista, myyntikanavista ja visuaalisesta ilmeestä. Jäin pois hyvillä mielin, kun oma osuuteni oli viety maaliin ja luotin siihen, että osaavat tekijät hoitavat homman kunnialla loppuun. Toivoin karttaa ja kivoja tarinoita – ja niitä minä sain, kun kesällä lähdin kartoittamaan lupaamani vierailun paikkaa ja ajankohtaa. Lapin Paimenlomista oli tehty visuaalisesti ja sisällöllisesti hienot materiaalit!

Olin luvannut mennä ja siitä lupauksesta pidin kiinni, vaikka vielä pari viikkoa ennan sovittua ajankohtaa en ollut saanut yhtäkään reissukaveria vahvistamaan lähtöään. Olen reissanut paljon yksin, mutta nyt vastuu eläinten hoidosta hieman painoi enkä luottanut omaan tekemiseeni yksin.

Aluksi halukkaita lähtijöitä oli kyllä ollut, sitten joukko hupeni, ja lopussa koossa oli onneksi mitä parhain joukko suvun naisia kolmessa polvessa valmiina seikkailuun. Perustin ”Ladyt laitumella” whatsapp- ryhmän, johon kirjoittelin varustelistoja ja tietoja kohteesta. Kotimaanmatkailun tyypillinen piirre, viime hetkellä varausten tekeminen, näkyi myös tässä meidän matkasuunnittelussa. Pari päivää ennen lähtöä päätimme ajaa ilman yöpymistä Hyvinkäältä Tampereen kautta Viirinkylään.

Heinäkuu 2021 Viirinkylä: saapuminen

Olisin halunnut mennä kaikkiin kyliin ja kaikkien emäntien ja isäntien luokse ja jossain vaiheessa kesää olin haaveillut kylästä kylään paimenloma-tourneesta, mutta se jäi nyt ehkä jonakin muuna ajankohtana toteutettavaksi. Monen tekijän summana varasin meille loman Arton reilun sadan lampaan paimenina ja majoituksen Kemijoen varressa sijaitsevaan mökkiin. Meidät toivotti tervetulleiksi Arton sisarenpoika tyttöystävänsä kanssa ja jo silloin saimme kokea, mitä vieraanvaraisuus ja välittäminen täällä tarkoitti.

Ensimmäisenä iltana lähdin reippaasti uimaan ja opin heti ensimmäisestä kokemuksesta, että Kemijoessa on virtausta, jota ei rannalta katsomalla huomaa. Seuraavilla kerroilla aloitin uinnin vastavirtaan ja annoin sitten myötävirran tuoda takaisin kotirantaan. Myöhemmin selvisi myös syy siihen, miksi vedenpinta oli viikonloppuna matalammalla kuin arkena; viikonlopun pienempi sähkön käyttö vaikutti veden pinnan laskuun mökin kohdalla. Vesivoimala näkyi uimapaikalle ja ihmisen vaikutus luontoon konkretisoitui.

Iltaisin saunoimme, grillasimme ja vietimme ihanan kiireetöntä aikaa neljän naisen tiiminä, joka harvoin arkena ehtii pystähtyä keskustelemaan, nauramaan ja kokkaamaan yhdessä.

Heinäkuu 2021 Viirinkylä: perehdytys ja paimentyöt

Arto tuli ensimmäisenä aamupäivänä perehdyttämään meitä paimentyöhön. Meillä oli vastuulla kolme laidunta, joissa oli yhteensä 118 lammasta. Paimentyöhön kuului kerran päivässä lampaiden laskenta ja tarkastus, että kaikki voivat hyvin, kuivikkeiden lisääminen suojiin ja leipätarjoilu.

En osaa edes kuvailla sitä vieraanvaraisuuden tunnelmaa, ystävällisyytttä ja välittömyyttä, jota Artosta huokui, kun hän aamupäivällä tuli mökille, istui meidän kanssa pitkän tovin kahvilla – ja kertoi omaa tarinaansa. Kiirettä ei ollut, ei ensikohtaamisella eikä koskaan sen jälkeen.

Ei aikaisia herätyksiä kukonlaulun aikaan eikä suorittamista. Oli upeaa kuunnella, miten Arto puhui lampaista, kotikylänsä tunnelmasta ja siitä työstä, mitä nyt varsinaisen työuransa jälkeen on lähtenyt tekemään. Lampaat ovat tilalla villantuotantoa varten; Arto keritsee ja naisystävä Hilkka karstaa ja pesee villlat sekä kehrää langoiksi. Pässejä päätyy teuraaksi, eikä se vaikuttanut olevan Artolle sen helpompaa kuin veljelleni aikoinaan kesälampaista luopuminen.

Ihmettelin aluksi, miten Arto voi tunnistaa lampaat ja muistaa niiden nimiä. Mutta kun me vietimme aikaa laitumilla ja muistimme hoitaa myös tehtävistä mieluisinta, lampaiden rapsuttelua, opimme mekin tunnistamaan jo muutamia persoonia muiden joukosta.

Musta puskijapoika oli ensimmäisenä päivänä vieraanvarainen, mutta rohkaistui ja otti meistä mittaa aina riehakkaammin, mutta sympaattisella tyylillä. Minni, Iines ja Tiinu texel- lampaat oli helppo erottaa kokonsa vuoksi. Laitumilta löytyi myös Pekka ja Pätkä, Urkki ja Pena, Tarja, Sylvi ja Aman. Jokaisella laitumella oli myös ne haikeat hyvästeltävät, jotka tulivat lähtiessä saattamaan portille saakka ja kauneinta oli, kun alkuun säikyistä ja aroista kartistoista tuli meidän ystäviä.

2020-luku. Uusi-Seelanti, Amsterdam, Viirinkylä ja Vanttausjärvi

Olen entistä kiinnostuneempi uudistavasta liikkeestä ja edelleen uudistavasta matkailusta. Paimenloma on erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun pysähdytään määrittelemään mikä elämässä on merkityksellistä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa ja millaisia vieraita omaan kylään kutsua.

Uudistavan matkailun ytimessä on ajatus siitä, että yhteisöt itse määrittelevät sen tavan ja sisällön, miten haluavat omaa paikkaansa kehittää, miten tuottaa hyvinvointia ja auttaa luontoa uusiutumaan. Yhteisöjen asukkaiden tulisi löytää vastaukset kysymyksiin siitä, mitä rakastamme tässä paikassa, mistä me olemme ylpeitä ja mikä meille on tärkeintä. Palveluja ei tuotteisteta tuotteistamisen vuoksi, vaan edistämään yhteistä hyvää. Matkakohteiden sijaan puhutaan yhteisöistä.

Uudistavan matkailun taustalla vaikuttaa ihmisten halu ja tarve etsiä ja löytää terveyttä, hyvää oloa ja huolenpitoa – ja halua osallistua hyvän tekemiseen. Uudistava matkailu pitää sisällään kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteita, muistutuksen kantokyvyn merkityksestä ja ajatuksen siitä, että matkailun tulee tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Uudistavassa toiminnassa ei unohdeta taloudellista kannattavuutta, vaan viedään toiminta edelleen seuraavalle tasolle osallistamalla yhteisöt ja eri alojen toimijat toimimaan yhdessä, ilman rajoja.

Minä olen joidenkin vuosien ajan hakenut vaikutteita ja tietoa uudistavasta matkailusta seuraamalla ensisijaisesti kansainvälisiä vaikuttajia Anna Pollockia ja Daniel Wahlia. Tunnetuimmat kohteet, joissa uudistavaa toimintaa on sovellettu matkakohteissa löytyvät Uudesta-Seelannista ja Amsterdamista, Daniel Wahl vaikuttaa Mallorcalla Espanjassa.

Minä julistan Suomen uudistavan matkailun esimerkkikonseptiksi Lapin Paimenlomat!

Voit lukea lisää uudistavasta matkailusta blogikirjoituksestani: Regenerative Tourism

Voit tehdä hyvää ja vaikuttaa osallistumalla paimenlomille!
Laita seurantaan: IG @Lapin Paimenlomat ja FB Lapin Paimenlomat

Arton kanssa pääsimme kyläyhteisöä hyödyttäviin talkoisiin; Arto karsi kylätalon pihapiirin pajukkoa, me keräsimme oksia ja teimme niistä kerppuja, jotka lampaat saavat kuulemma jouluherkkuina muistona tästä kesästä.

KIITOS Annika ja Lotta, että kutsuitte minut mukaan tämän konseptin suunnittelun!
Tämä on ollut yksi kauneimmista työtehtävistä!

KIITOS kaikki tammikuun työpajoihin osallistuneet!

ERITYISKIITOS Arto!
LÄMMIN KIITOS Merja ja Jari!
Olen onnellinen, että verkossa tehty työ konkretisoitui aitoon ja ikimuistoiseen kokemukseen!

KAUNIS KIITOS Mamma, Minna ja Thelma ihanasta matkaseurasta!

Voit katsoa kuvakoosteen Paimenlomasta tästä.

Ja lopuksi, kiitos Sinulle, joka luit tämän artikkelin ja seuraat blogiani.

Anu

Matkani jatkui vielä Pyhä-Luostolle ja edelleen Sallaan, joissa vaelsin kauniissa kesäsäässä, hiljaisuudessa ja luonnosta nauttien. Kotiin palasin autojunalla, yksin. Muut suvun naiset olivat nousseet junaan Rovaniemellä yhteisen paimenloman jälkeen.

You can read this article also in English: Regenerative Tourism: Case Shepherd Holiday in Finnish Lapland